Asahi (1899)
| Asahi / 朝日 | |
|---|---|
 Asahi |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | John Brown and Company, Clydebank |
| Kölinlasku | 1. elokuuta 1897 |
| Laskettu vesille | 13. maaliskuuta 1899 |
| Palveluskäyttöön | 28. huhtikuuta 1900 |
| Poistui palveluskäytöstä | upotettu 25.–26. toukokuuta 1942 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 15 400 t |
| Pituus | 129,6 m |
| Leveys | 22,9 m |
| Syväys | 8,3 m |
| Koneteho | 15 000 shp |
| Nopeus | 18 solmua |
| Miehistöä | 836 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 × 30 cm/L40 type 41 -tykkiä (1 Armstrong 12″ Pattern G) kaksiputkisina BIV-asennuksina 14 × 6″ tykkiä 20 × 12 naulan tykkiä 6 × 3 naulan tykkiä 6 × 2,5 naulan Hotchkiss -tykkiä 4 × 18″ torpedoputkea |
Asahi (jap. 朝日) oli keisarillisen Japanin laivaston pre-dreadnought-tyypin taistelulaiva. Yhdessä viiden muun taistelulaivan (Shikishima, Yashima, Hatsuse, Fuji ja Mikasa) kanssa se muodosti Japanin päätaistelulinjan Venäjän–Japanin sodassa vuosina 1904–1905.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus tilattiin osana vuonna 1986 julkistettua kymmenvuotissuunnitelmaa John Brown and Companylta Clydebankistä, missä köli laskettiin 1. elokuuta 1897. Alus laskettiin vesille 13. maaliskuuta 1899 ja valmistui 28. huhtikuuta 1900.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asahi saapui Yokosukaan 23. lokakuuta 1900. Venäjän–Japanin sodan alettua alus kuului Japanin 1. laivaston 1. divisioonaan, jonka mukana se otti osaa Port Arthurin taisteluun 9. helmikuuta 1904. Alus osallistui 13. huhtikuuta Port Arthurin ankkuripaikan tulittamiseen.
Keltaisenmeren taistelussa 10. elokuuta Asahi oli Mikasan jälkeen taistelulinjan toisena aluksena ja alukseen osui taistelun aikana yksi 12 tuuman kranaatti, joka haavoitti kahta miehistönjäsentä. Taistelun aikana tapahtunut ennenaikainen takatykin kranaatin laukeaminen aiheutti peräkannen tornin joutumisen epäkuntoon. Aluksen Venäjän keisarikunnan laivaston taistelulaivoihin Poltava ja Tsesarevitš ampumat kranaatit eivät läpäisseet panssarointia ja siten venäläisten kärsimät vauriot olivat vain vähäisiä. Aluksen tykistö osui kuitenkin Tsesarevitšin komentosillalle tappaen venäläisten komentajan sekä jumittaen venäläisaluksen peräsimen, mikä aiheutti sekaannusta ja lopulta venäläisten vetäytymisen takaisin Port Arthuriin. Asahi osui miinaan 26. lokakuuta Port Arthurin edustalla ja se siirrettiin Sasebon laivastontelakalle korjattavaksi,[1] mistä se palasi palvelukseen huhtikuussa 1905.
Tsushiman taistelussa 27. toukokuuta alus oli jälleen Mikasan jälkeen taistelulinjan toisena aluksena. Taistelun aikana Asahiin osui kuusi kranaattia kärsimättä kuitenkaan merkittäviä vaurioita, vaikka sen miehistöstä sai surmansa kahdeksan ja haavoittui 23[1]. Sodan päätyttyä alus jatkoi normaalia rauhanajan palvelustaan.
Alus kuului vuonna 1908 Yhdysvaltain laivastoa Japanin vesillä saattaneeseen osastoon. Vuonna 1914 aluksesta tehtiin tykistön koululaiva ja sen aseistus vaihdettiin japanilaiseksi vuonna 1917. Alus luokiteltiin vuonna 1921 ensimmäisen luokan rannikkopuolustusalukseksi (jap. kaibōkan) ja sen aseistus poistettiin Yokosukassa vuoden 1922 Washingtonin laivastosopimuksen mukaisesti. Alus luokiteltiin 1. huhtikuuta 1923 koulu- ja sukellusveneiden emälaivaksi ja sen aseistariisunta saatiin tehtyä heinäkuuhun mennessä. Samalla aluksen uppouma pieneni 11 625 tonniin panssaroinnin ja aseistuksen vähetessä. Sen nopeus rajattiin samalla 12 solmuun.[2]
Asahin siirrettiin vuonna 1926 Kuren laivastontelakalle, jossa sen 25 Belleville-kattilaa korvattiin neljällä Kanpon type RO -kattilalla, ja samalla toinen takahormeista poistettiin ja tilalle asennettiin kaksi nosturia. Alus palasi palvelukseen lokakuussa 1927 sukellusveneiden pelastusaluksena. Se sijoitettiin reserviin, kunnes alus palasi palvelukseen vuonna 1938 korjausaluksena. Yhdysvaltain laivaston sukellusvene USS Salmon torpedoi aluksen 25. toukokuuta 1942 Cape Paderasin kaakkoispuolella Ranskan Indokiinan vesillä.[1][2]
|
|
Edeltäjä: Shikishima-luokka |
Keisarillisen Japanin laivaston taistelulaivaluokat | Seuraaja: Mikasa |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1860–1905. Lontoo: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pre-dreadnought-taistelulaivat |
Fuji • Shikishima • AsahiS • MikasaS |
|---|---|
| Panssariristeilijät | |
| Pansarikansiristeilijät |
IzumiS • Naniwa • Matsushima • Akitsushima • YoshinoS • Suma • TakasagoS • Kasagi • Niitaka • OtowaS |
| Panssaroimattomat risteilijät | |
| Hävittäjät |
Ikazuchi • Murakumo • Akatsuki • Shirakumo • Harusame • Kamikaze |
| Torpedoveneet | |
| Tykkiveneet |
AmagiS • Kongō • Kaimon • Katsuragi • Maya • TsukushiS • BanjōS • HeienS • ŌshimaS • UjiS |
| S: ainoa laatuaan • C: valmistunut sodan päätyttyä |
| Dreadnought-taistelulaivat | |
|---|---|
| Pre-dreadnought-taistelulaivat |
Fuji • Shikishima • AsahiS • MikasaS • Katori • Satsuma • Kawachi |
| Taisteluristeilijät | |
| Panssariristeilijät | |
| Pansarikansiristeilijät |
Naniwa • Matsushima • AkitsushimaS • Suma • Kasagi • Niitaka • OtowaS • ToneS • Chikuma |
| Hävittäjät |
Ikazuchi • Murakumo • Akatsuki • Shirakumo • Harusame • Kamikaze • Umikaze • Sakura • Urakaze • Kaba • Isokaze • Momo • Enoki • Kawakaze • MomiC • MinekazeC |
| Torpedoveneet | |
| Sukellusveneet |
| S: ainoa laatuaan • C: valmistunut sodan päätyttyä |