Tämä on suositeltu artikkeli.

Jordan Grand Prix

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Benson and Hedges Jordan)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Irlanti Jordan
Koko nimi Jordan Grand Prix
Päämaja Yhdistynyt kuningaskunta Silverstone, Englanti
Perustajat Irlanti Eddie Jordan
Henkilökunta Yhdistynyt kuningaskunta Gary Anderson
Yhdistynyt kuningaskunta Mike Gascoyne
Tunnetuimmat kuljettajat Brasilia Rubens Barrichello
Italia Giancarlo Fisichella
Saksa Heinz-Harald Frentzen
Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill
Yhdistynyt kuningaskunta Eddie Irvine
Saksa Michael Schumacher
Saksa Ralf Schumacher
Moottorit Ford, Yamaha, Hart, Peugeot, Mugen-Honda, Honda, Toyota
Saavutukset Formula 1:n MM-sarjassa
Ensimmäinen kilpailu Yhdysvaltain GP 1991
Kilpailuja 250
Valmistajien
maailmanmestaruuksia		 0
Kuljettajien
maailmanmestaruuksia		 0
Voittoja 4
Paalupaikkoja 2
Nopeimpia kierroksia 2
MM-pisteitä 291
Viimeinen kilpailu Kiinan GP 2005

Jordan Grand Prix oli irlantilainen Formula 1 -talli, jonka perusti Edmund ”Eddie” Jordan vuonna 1990. Talli kilpaili F1-sarjassa kausilla 1991–2005. Midland Group osti tallin tammikuussa 2005, mutta talli kilpaili vielä kaudella 2005 Jordan-nimellä.[1][2]

Kauden 2005 päätteeksi talli oli osallistunut 250 Grand Prix’hin, joista se oli voittanut neljä ja saavuttanut kaksi paalupaikkaa sekä kaksi kilpailun nopeinta kierrosta. Pisteitä talli saavutti jokaiselta kaudelta, yhteensä 291. Vähiten pisteitä kertyi kaudella 1992 (1 p.) ja eniten 1999 (61 p.).[3] Pistesijoille Jordanin autolla yllettiin 110 ja palkintosijoille 19 kertaa.[2]

Myöhemmin Ferrarilla ajaneet Michael Schumacher, Rubens Barrichello ja Eddie Irvine aloittivat uransa Jordanilla. Myös Michaelin pikkuveli Ralf Schumacher ja menestyneimmäksi japanilaiskuljettajaksi noussut Takuma Sato debytoivat F1:ssä Jordanin ratissa.

Tallin parhaat vuodet sijoittuvat 1990-luvun loppuun – tarkemmin kauteen 1999, jolloin talli saavutti kahden voiton ja yhden paalupaikan lisäksi valmistajien MM-sarjan kolmannen sijan. Vuodesta 1997 lähtien tallin autot erottuivat hyvin muista kilpailijoista keltaisen värityksen ansiosta. Kaudella 1996 myös Forti oli keltaisen värinen.

Tallin taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Eddie Jordan Racing

Oman kilpa-ajajauransa jälkeen Eddie Jordan ryhtyi tallipäälliköksi, kun hän perusti Eddie Jordan Racing -nimeä kantavan tallin vuonna 1980. Aluksi Jordan joutui taistelemaan olemassaolostaan rahapulan takia, mutta nousi vuosien saatossa menestykseen.[4]

Eddie Jordan Racing eli EJR kilpaili aluksi Britannian Formula 3 -sarjassa vuonna 1981. EJR:n tilannetta pidettiin heikkona, koska tallilla ei ollut kunnollisia taloudellisia edellytyksiä ja tarvittava potentiaali puuttui.[4]

Vuodet kuluivat ja menestystä alkoi kertyä kaudella 1987. EJR:n autolla ajanut Johnny Herbert voitti Britannian F3-sarjan mestaruuden. Tämän jälkeen Herbert nostettiin kaudeksi 1988 Formula 3000 -luokkaan, jossa Jordan oli ajattanut autoja vuodesta 1985 lähtien. Kausi päättyi kuitenkin Herbertin osalta ikävästi kesken, kun hän joutui pahaan joukkokolariin Brands Hatchin radalla. Toista EJR:n autoa ajanut Martin Donnelly sijoittui loppupisteissä kolmanneksi.[4]

Kaudella 1989 EJR:n kuljettaja Jean Alesi saavutti F3000-sarjan kansainvälisen mestaruuden. Alesi nousi jo kesken kauden F1:een, mutta jatkoi silti menestyksekkäästi F3000-sarjan kauden loppuun asti. Britannian F3000:ssa EJR saavutti sarjan toisen ja neljännen sijan.[4]

Jordanin F1-tallissa myöhemmin urallaan ajaneet Eddie Irvine ja Heinz-Harald Frentzen ajoivat EJR:n kalustolla kaudella 1990 kansainvälistä F3000-sarjaa. Irvine sijoittui loppupisteissä kolmanneksi ja Frentzen oli 16. Tämän jälkeen oli aika nousta Formula 1:siin. Eddie Jordan perusti Jordan Grand Prix’n takanaan kymmenen vuoden kokemus omasta kilpa-autoilusta ja toiset kymmenen vuotta autojen ajattamisesta.[4]

Formula 1 (1991–2005)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme ensimmäistä kautta, kolme eri moottorintoimittajaa (1991–1993)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1991

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Michael Schumacher testaamassa sateella 191-autoa.

Kausi 1991 oli Jordan-tallin ensimmäinen kausi Formula 1 -sarjassa.[1] Tallin 191-autoa ajoivat Bertrand Gachot ja Andrea de Cesaris. Talli käytti Goodyearin renkaita ja Fordin kahdeksansylinterisiä moottoreita.[5]

Kausi alkoi heikosti, sillä kumpikaan kuljettajista ei päässyt maaliin neljässä ensimmäisessä GP:ssa. Gachot kuitenkin sai sijoitukset Yhdysvaltain[6] ja Brasilian GP:sta,[7] koska hän keskeytti aivan kilpailun lopussa.

Kauden viidennessä kilpailussa, Kanadan GP:ssa, molemmat kuljettajat avasivat pistetilinsä. De Cesaris oli maalissa neljäs ja Gachot viides.[8] De Cesaris ajoi pisteille kahdessa seuraavassakin kilpailussa ollen neljäs ja kuudes.[5] Gachot keskeytti molemmissa, mutta oli puolestaan kuudes Britannian ja Saksan GP:ssa, joista jälkimmäisessä de Cesaris oli hänen edellään viides.[5]

Gachot joutui jättämään kuljettajan paikkansa kesken kauden, kun hän sai vankeustuomion tapeltuaan taksikuskin kanssa Lontoossa.[9] Hänet korvasi Michael Schumacher, joka teki F1-debyyttinsä Belgian GP:ssa.[1] Schumacherin Jordan-ura jäi kuitenkin yhden kilpailun mittaiseksi hänen siirryttyään Benettonille. Benettonilta Jordanille vaihdossa tuli Roberto Moreno, mutta hän viihtyi tallissa vain kahden kilpailun verran. Loppukaudella tallin toista autoa ajoi Alex Zanardi. Pisteitä ei loppukaudella enää saavutettu.[9]

Jordan sijoittui valmistajien MM-sarjassa viidenneksi 13 MM-pisteen turvin.[10]

1992

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen kausi F1:ssä toi Jordanille uudet moottorit. Maksullisista Fordin asiakasmoottoreista siirryttiin säästösyistä Yamahan tehtaan tukeen.[9] Uuden 192-auton kuljettajiksi valittiin Stefano Modena ja Mauricio Gugelmin.[11] Rengastoimittajana jatkoi Goodyear.

Ensimmäiseen vuoteen verrattuna kausi oli katastrofi. Siirtyminen Yamahan moottoreihin osoittautui virheeksi ja kuljettajat joutuivat tyytymään takarivin lähtöruutuihin.[9] Modena jopa karsiutui kilpailusta neljästi. Myös luotettavuusongelmat olivat tallin riesana läpi kauden. Modena ja Gugelmin keskeyttivät yhteensä 19 kertaa.[11] Ainoastaan Belgian GP:ssa molemmat kuljettajat selvisivät maaliin saakka.[12] Kauden päättäneessä Australian GP:ssa Modena pelasti tallin pisteettömältä kaudelta sijoittumalla kuudenneksi.[13]

Modenan saavuttaman yhden pisteen ansiosta Jordan sijoittui valmistajien MM-sarjassa jaetulle 11. sijalle.[14]

1993

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 1993 Jordan aloitti jälleen kaiken alusta. Nyt 193-auton voimanlähteinä toimivat Hartin V10-moottorit. 193 oli kuitenkin vain päivitys edelliskauden autosta, koska moottoriratkaisu tuli niin myöhään. Tallin ykköskuljettajana ajoi Rubens Barrichello, joka oli koko sarjan nuorin kuljettaja.[9] Toista autoa ajoi kauden aikana yhteensä viisi eri kuljettajaa: Ivan Capelli, Thierry Boutsen, Marco Apicella, Emanuele Naspetti ja Eddie Irvine.[15]

Kauden aikana maaliin saakka selviytyminen tuotti jälleen vaikeuksia. Keskeytyksiä tuli nyt yhteensä 18 – yksi vähemmän kuin edelliskaudella.[15] Vauhti aika-ajoissa ja kilpailuissa oli parantunut, minkä seurauksena tallin kuljettajat kamppailivat keskikastissa. Capelli jätti tallin Brasilian GP:n jälkeen karsiuduttuaan kilpailusta,[16] ja hänen tilalleen otettiin kokenut Boutsen. Barrichello väläytteli nopeuttaan sateisella radalla ajetussa Euroopan GP:ssa, mutta tekniikka petti kilpailun lopussa kolmannelta sijalta. Boutsen jätti F1-sarjan taakseen Belgian GP:n jälkeen. Toista autoa ajoi hänen jälkeensä ensin Apicella Italian GP:ssa[17] ja sitten Naspetti Portugalissa.[18] Japanin GP:ssa tallin pistepotti viimein avautui, kun Barrichello ajoi viidenneksi ja debyyttikilpailunsa ajanut Irvine oli kuudes.[9]

Japanin GP:sta saavutetuilla kolmella MM-pisteellä Jordan sijoittui valmistajien MM-sarjassa jaetulle kymmenennelle sijalle.[19] Pisteet olivat Barrichellon ja Irvinen F1-uran ensimmäiset.

Pistesijoille pääseminen ei tuota enää vaikeuksia (1994–1996)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1994

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi 1994 alkoi ensimmäistä kertaa tallin historiassa samalla kokoonpanolla mihin edelliskaudella jäätiin.[9] Hart toimitti tallin uuteen 194-autoon moottorit, Goodyear valmisti renkaat ja kuljettajaparina jatkoi Rubens Barrichello ja Eddie Irvine.[20]

Kausi alkoi Barrichellon osalta hyvin, sillä hän ajoi avauskilpailussa neljänneksi ja seuraavaksi vuorossa olleessa Tyynenmeren GP:ssa kolmanneksi.[21] Palkintosija oli tallin ja Barrichellon ensimmäinen. Irvinen osalta kausi ei käynnistynyt parhaimmalla tavalla hänen saatuaan kilpailukiellon kolmeen seuraavaan kilpailuun, kun hänen katsottiin aiheuttaneen kauden avauksen joukkokolarin. Eddie Jordan suunnitteli ensin Mika Salon pestaamista tuuraajaksi Tyynenmeren GP:hin, mutta Aguri Suzuki vei lopulta paikan ison rahatukkunsa ansiosta.[22]

Tallille entuudestaan tuttu Andrea de Cesaris astui toisen kuljettajan rooliin surullisen kuuluisassa San Marinon GP:ssa, jossa Barrichello ajoi rajun ulosajon harjoituksissa eikä kyennyt osallistumaan kilpailuun. De Cesaris onnistui ajamaan Monacon GP:ssa neljänneksi.[9] Irvine palasi autonsa rattiin Espanjan GP:ssa, jossa hän avasi pistetilinsä ajamalla kilpailussa kuudenneksi. Barrichello ajoi loppukauden aikana vielä neljästi neljänneksi ja saavutti tallin ja oman uransa ensimmäisen paalupaikan Belgian GP:sta. Irvine ylsi vielä kerran neljänneksi ja viidenneksi.[21]

Valmistajien MM-sarjassa Jordan sijoittui viidenneksi 28 pisteellään. Sijoitus oli tallin historian siihen asti paras.[23]

1995

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rubens Barrichello Jordanin 195-autolla Silverstonessa 1995.

Kaudeksi 1995 talli tarttui jälleen uuteen haasteeseen, kun Eddie Jordan solmi moottorisopimuksen Peugeot’n kanssa syyskuussa 1994. Edelliskaudella Peugeot oli toimittanut moottoreita uutta nousua huipulle hakevalle McLarenille.[24] Tallin 195-autossa oli Goodyearin renkaat ja sitä koristivat nyt uuden pääsponsori Totalin logot. Kilpakuljettajina jatkoivat Rubens Barrichello ja Eddie Irvine.[25]

Heti kauden alussa ilmeni, että nopeutta Peugeotin V10-moottoreista löytyi.[24] Aika-ajoissa Barrichello ja Irvine kamppailivat parhaimmillaan kuuden parhaan joukkoon pääsemisestä.[26][27] Suurimmaksi ongelmaksi osoittautuikin luotettavuusongelmat, ja kauden aikana kertyikin yhteensä 16 keskeytystä.[25]

Irvine avasi tallin pistetilin Espanjan GP:ssa sijoittumalla viidenneksi.[28] Kanadan GP:ssa molemmat tallin kuljettajat ylsivät palkintokorokkeelle, kun Barrichello oli toinen ja Irvine kolmas.[29] Pisteitä kilpailusta kertyi kymmenen kappaletta, mikä oli tallin siihen astisen historian suurin yhdestä kilpailusta saavutettu saalis. Edellinen ennätys oli kauden 1991 Kanadan GP:sta (5 p.).[24] Barrichello ylsi vielä kuudenneksi Ranskan ja Belgian GP:ssa ja oli Euroopan GP:ssa maalissa neljäs. Samassa kilpailussa Irvine oli kuudes ja Japanin GP:ssa hän oli vuorostaan neljäs.[25]

Pisteitä Barrichello ja Irvine onnistuivat saavuttamaan kauden aikana 21 kappaletta. Valmistajien MM-sarjassa tallin edelliskauden viides sija heikkeni yhdellä pykälällä, kun Ligier-talli nousi Jordanin edelle.[30]

1996

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tallipäällikkö Eddie Jordan Kanadan GP:ssa 1996.

Kauden 1996 myötä talli sai uuden pääsponsorin, tupakkayhtiö Benson & Hedgesin. 196-auto sai uuden, kultaisen värityksen. Aluksi auto nähtiin myös keltaisena. Rubens Barrichello jatkoi edelleen tallin ykköskuljettajana, mutta Eddie Irvinen siirryttyä Ferrarille otettiin hänen tilalleen kokenut Martin Brundle.[24] Tallilla alkoi nyt toinen kausi Peugeot’n moottoreiden kanssa ja se käytti edelleen Goodyearin renkaita.[31]

Kausi muistutti paljon aiempia vuosia. Menestystä tuli, mutta palkintosijat jäivät nyt puuttumaan.[21] Hyvät aika-ajosuoritukset valuivat usein hukkaan keskeytyksen myötä. Brasilian GP:ssa Barrichello ajoi kotiradallaan aika-ajoissa toiseksi, mutta kilpailu jäi kesken ulosajon takia. Brundlella oli usein vaikea löytää aika-ajoissa parhaita säätöjä autoonsa erilaisen ajotyylinsä vuoksi, ja hän joutui tyytymään Barrichelloon verrattuna heikkoihin lähtöruutuihin.[24]

Argentiinan GP:ssa Barrichello sijoittui ensimmäistä kertaa kaudella pisteille ollen neljäs. Seuraavaksi vuorossa olleessa Euroopan GP:ssa molemmat kuljettajat ylsivät pisteille. Brundle oli kuudes ja Barrichello viides, joka uusi sijoituksensa San Marinon GP:ssa. Brundle sijoittui kuudenneksi Kanadan GP:ssa ja Britannian GP:ssa, jossa Barrichello oli neljäs. Hän puolestaan ajoi kuudenneksi kahdessa seuraavassa kilpailussa, Saksan ja Unkarin GP:ssa. Italian GP:ssa Brundle ajoi neljänneksi, joka oli hänen kauden paras sijoituksensa. Barrichello oli samassa kilpailussa viides. Kauden päätöskilpailussa, Japanissa, Brundle ajoi uransa viimeisen F1-kilpailun ja sijoittui viidenneksi.[32]

Kauden päätteeksi tallin kuljettajat olivat saavuttaneet yhteensä 22 pistettä, joka oli yhden enemmän kuin edelliskaudella. Sijoitus valmistajien MM-sarjassa nousi viidenneksi.[33]

Tie voittajatalliksi (1997–1999)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1997

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käärmeensilmäinen Jordan 197.

Kaudeksi 1997 Jordan vaihtoi molemmat kuljettajansa, 197-autolla kilpailivat tulokas Ralf Schumacher ja kahdeksan GP:n kokemuksen edelliskaudella hankkinut Giancarlo Fisichella. Talli käytti kaudella viimeistä kertaa Peugeot’n moottoreita. Rengastoimittajana jatkoi Goodyear.[34]

Talli otti edistysaskeleita menestystä hakiessaan, kun se avasi oman tuulitunnelin. Myös henkilöstömäärää nostettiin niin, että vuoden lopussa tallilla oli 130 työntekijää. Nyt talli pystyi itse rakentamaan rungon ja vaihdelaatikon lisäksi myös muita auton osia.[24] Muutosten tuloksena talli pystyi erottumaan selvemmin niin sanotusta ”keskikastista”. Ero neljään kärkitalliin oli kuitenkin vielä suuri.[35]

Kauden aikana ilmeni, että talli oli vahvempi kuin koskaan aiemmin. Toiveet ensimmäisestä voitosta kuitenkin jäivät jälleen vain haaveeksi. Voitto oli erittäin lähellä Saksan GP:ssa, jossa Fisichella kamppaili voitosta Gerhard Bergerin kanssa. Kilpailu päättyi Fisichellan keskeyttäessä toiselta sijalta.[24] Ralf Schumacher saavutti Argentiinan GP:ssa uransa ensimmäisen palkinto- ja pistesijan sijoittumalla kolmanneksi. Loppukaudella hän ajoi kolmesti viidenneksi ja kahdesti kuudenneksi. Fisichella nousi kauden aikana kahdesti palkintokorokkeelle. Kanadan GP:ssa hän oli kolmas ja Belgian GP:ssa toinen. Lisäksi hän ajoi kolmesti neljänneksi ja kertaalleen kuudenneksi. Fisichella ajoi myös kilpailun nopeimman kierroksen Espanjan GP:ssa. Nopein kierros oli tallin historian toinen ja se jäi myös viimeiseksi.[36]

Talli teki kauden päätteeksi uuden yhden kauden piste-ennätyksensä. Pisteitä Schumacher ja Fisichella saavuttivat yhteensä 33 kappaletta, mikä oikeutti valmistajien MM-sarjassa jälleen viidenteen sijaan.[37]

1998

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Damon Hill ajamassa Espanjan GP:ssa 1998.

Kaudeksi 1998 talli sai käyttöönsä uudet Mugen-Hondan moottorit 198-autoonsa. Giancarlo Fisichellan siirryttyä Benettonille, hänen tilalleen otettiin kauden 1996 maailmanmestari Damon Hill.[35] Toisena kuljettajana jatkoi Ralf Schumacher. Rengastoimittajana jatkoi nyt viimeistä vuotta Goodyear.[38]

Suurista odotuksista huolimatta kauden 1998 ensimmäinen puolisko oli suuri pettymys. Eddie Jordan palkkasi uudeksi suunnittelijaksi Mike Gascoynen ja kaikki aikaisemmat Jordanit suunnitellut Gary Anderson sai jäädä taka-alalle.[35]

Kauden kahdeksan ensimmäisen kilpailun jälkeen tallin pistesaldo oli edelleen nolla, mutta viimein Britannian GP:ssa Schumacher onnistui ajamaan kuudenneksi. Tämän jälkeen hän oli Itävallan GP:ssa viides. Saksan GP:ssa molemmat kuljettajat selvisivät pisteille, kun Hill oli neljäs ja Schumacher kuudes. Hill uusi vielä sijoituksensa seuraavaksi ajetussa Unkarin GP:ssa. Belgian GP oli tallin odotusten täyttymys. Sateen sotkemassa kilpailussa sattui ja tapahtui paljon. Michael Schumacherin keskeytettyä Hill otti johdon ja Ralf nousi toiseksi. Nämä sijoitukset kestivät loppuun asti.[35] Talli otti ensimmäisen voiton yhteydessä myös ensimmäisen ja ainoan kaksoisvoittonsa. Italian GP:ssa Schumacher ajoi vielä kolmanneksi Hillin ollessa kuudes. Kauden päättäneessä Japanin GP:ssa Hill saavutti vielä neljännen sijan.[39]

Valmistajien MM-sarjassa talli sijoittui neljänneksi 34 pisteen turvin. Benetton jäi viidenneksi yhden pisteen erolla.[40]

1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinz-Harald Frentzen Kanadan GP:ssä.

Kaudeksi 1999 Jordan jatkoi Mugen-Hondan moottoreilla, mutta rengastoimittaja vaihtui Bridgestoneen Goodyearin vetäydyttyä sarjasta. Damon Hill sai rinnalleen Heinz-Harald Frentzenin. 199-auton suunnittelusta vastasi Mike Gascoyne.[41]

Kausi alkoi lupaavasti, kun Frentzen ajoi kauden avanneessa Australian GP:ssa toiseksi ja Brasilian GP:ssa hän oli kolmas. Hill avasi pistetilinsä San Marinon GP:ssa sijoittumalla neljänneksi. Monacossa Frentzen oli puolestaan neljäs. Tämän jälkeen kaksi seuraavaa kilpailua oli pisteettömiä. Ranskan GP:sta talli saavutti historian toisen voittonsa, kun Frentzen ohitti ruutulipun ensimmäisenä. Britannian GP:ssa tallin molemmat kuljettajat selvisivät pisteille Fretzenin sijoittui neljänneksi ja Hill oli viides. Fretzen uusi sijoituksensa Itävallan GP:ssa. Kotikilpailussaan, Saksan GP:ssa, Frentzen oli palkintokorokkeella kolmas. Unkarin GP:ssa hän oli neljännen kerran kauden aikana neljäs. Hill sijoittui samassa kilpailussa kuudenneksi. Hän oli samalla sijalle myös Belgian GP:ssa, jossa Frentzen ylsi kolmanneksi. Italian GP:ssa Frentzen voitti toistamiseen kaudella. Voitto oli tallin ainoa, joka saavutettiin kuivalla kelillä. Frentzen saavutti paalupaikan Euroopan GP:n aika-ajoissa, mutta kilpailussa hän joutui keskeyttämään. Malesian GP:sta Frentzen saavutti kuudennen sijan ja kauden päätöksessä, Japanin GP:ssa hän oli neljäs.[42]

Kautta 1999 voidaan pitää Jordanin parhaana. Frentzen saavutti kaksi voittoa ja yhden paalupaikan. Hän oli jopa mukana mustana hevosena mestaruustaistelussa.[1] Damon Hill saavutti ainoastaan seitsemän pistettä ja jäi saksalaisen varjoon.[21] Talli keräsi kauden aikana yhteensä 61 pistettä, mikä jäi tallin historian parhaaksi saavutuksesi. Valmistajien MM-sarjassa talli oli kolmas.[43]

Tulokset heikkenevät (2000–2001)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauteen 2000 Jordan lähti Mugen-Hondan moottoreilla ja EJ10-autolla. Ykköskuljettajana jatkoi edelliskaudella menestynyt Heinz-Harald Frentzen, mutta hänen tallikaverikseen palkattiin italialainen Jarno Trulli. Rengastoimittajana jatkoi Bridgestone.[44]

Kauden alussa oli merkkejä edelliskauden menestyksen jatkosta, kun Australian GP:ssa Frentzen johti kilpailua hetken aikaa. Kaikki kuitenkin muuttui nopeasti, kun molemmat autot joutuivat keskeyttämään. Seuraavaksi ajetussa Brasilian GP:ssa molemmat autot selvisivät pisteille, kun Frentzen oli kolmas ja Trulli neljäs. Britannian GP:ssa Trulli oli maalissa kuudes ja Espanjan GP:ssa Frentzen sijoittui samalle sijalle. Tallin kahden pisteettömän kilpailun jälkeen Kanadan ja Ranskan GP:ssa Trulli ylsi molemmissa kuudenneksi. Tämän jälkeen hän ei enää kyennyt saavuttamaan pisteitä kauden aikana.[45]

Talli kertoi tuovansa Saksan GP:hin EJ10-autonsa uuden B-version. Aluksi B-versio oli suunniteltu otettavan käyttöön ensimmäistä kertaa Itävallan GP:ssa, talli halusi kuitenkin vielä testata autoa lisää. B-versiota oli muutettu niin paljon, että tallin piti käyttää se FIA:n pakollisissa törmäystesteissä.[46]

Frentzen katkaisi kuuden kilpailun mittaisen pisteettömän kautensa ajamalla kuudenneksi Unkarin ja Belgian GP:ssa. Yhdysvaltain GP:ssa Frentzen ajoi viimeistä kertaa kaudella pisteille sijoittumalla kolmanneksi.[47] Seuraavan kerran Jordanin autolla ajettiin palkintosijalle vasta vuonna 2003.

Jordan sijoittui kauden päätteeksi valmistajien MM-sarjassa kuudenneksi. Pisteitä talli keräsi 17 kappaletta. Edellisen kerran talli sijoittui yhtä heikosti kaudella 1995.[48]

2001

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jarno Trulli EJ11 -autolla Kanadan osakilpailussa.

Kaudeksi 2001 Jordan sai uudet Hondan moottorit. Eddie Jordan kuvaili sopimusta tallinsa kaikkien aikojen merkittävimmäksi sopimukseksi.[49] Kuljettajina jatkoivat Heinz-Harald Frentzen ja Jarno Trulli. Uuden EJ11-auton talli esitteli tammikuussa.[50]

Kausi alkoi heti pistesijalla, kun Frentzen ajoi Australian GP:ssa viidenneksi. Seuraavaksi ajetussa Malesian GP:ssa hän oli neljäs. Trulli avasi kauden pistetilinsä Brasilian GP:ssa sijoittumalla viidenneksi. Hän uusi sijoituksensa San Marinon GP:ssa. Samassa kilpailussa Frentzen oli kuudes. Espanjan GP:ssa Trulli ylsi neljänneksi.[51]

Monacon GP:hin talli ilmoitti lähtevänsä ilman luistonestoa. Syynä tähän oli epäonnistuneet kilpailuiden startit. Itävallan GP:ssa tallin molemmat kuljettajat jäivät lähtöruudukkoon.[52]

Neljä päivää ennen Saksan GP:ta talli kertoi erottaneensa Frentzenin. Potkujen syyt olivat pitkään epäselvät, kunnes Eddie Jordan kertoi itse niistä tallinsa myymisen jälkeen: "- Tuolloin en voinut päästää Frentzeniä uusimaan sopimustaan, koska ainoa tapa pitää Hondan moottorit oli antaa Satolle paikka tallissa. Vihasin sitä tilannetta – olisin halunnut pitää Frentzenin, mutta en voinut."[53] Ricardo Zonta korvasi Frentzenin Saksan GP:ssa.[54]

Jean Alesi kilpaili Frentzenin jättämällä paikalla Unkarin GP:sta alkaen. Ainoan pistesijoituksen hän toi tallille Belgian GP:sta sijoittumalla kuudenneksi. Trulli ylsi vielä Yhdysvaltain GP:ssa neljänneksi.[51]

Kauden aikana talli onnistui saavuttamaan 19 pistettä. Valmistajien MM-sarjassa Jordan oli viides.[55] Kauden päätteeksi Alesi lopetti pitkän F1-uransa. Talli ilmoitti myös, että Gary Anderson palaa talliin kolmen vuoden tauon jälkeen.[56]

Talousvaikeuksien kanssa kamppailua (2002–2005)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2002

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Giancarlo Fisichella Indianapolisin radalla Yhdysvaltain GP:ssa.

Kaudella 2002 Jordanin EJ12-autolla ajoivat paluun talliin tehnyt Giancarlo Fisichella ja tulokaskuljettaja Takuma Sato. Autossa oli Hondan V10-moottorit ja Bridgestonen renkaat.[57] Auton esittelyn yhteydessä julkistettiin myös tallin uudeksi pääsponsoriksi saksalainen kuriiripalvelu DHL.[58]

Kauden alku oli tallille vaikea. Auto osoittautui epäluotettavaksi, Hondan moottorit eivät olleet tarpeeksi tehokkaita ja rahatilanne ei ollut paras mahdollinen. Tilanne johti siihen, että talli irtisanoi 40 työntekijää kustannusten pienentämiseksi.[59] Tämän seurauksena tallin tekninen johtaja erosi tehtävistään.[60]

Fisichella avasi pistetilin kauden kuudennessa kilpailussa, Itävallan GP:ssa, sijoittumalla viidenneksi. Kilpailua kuitenkin varjosti Saton vakavan näköinen onnettomuus Sauberin Nick Heidfeldin kanssa. Sato jäi autoonsa jumiin mutta selvisi onnettomuudesta vain pienillä vammoilla. Fisichella ajoi samalle sijalle myös kahdessa seuraavassa kilpailussa, Monacon ja Kanadan GP:ssa. Sitten vuorossa oli neljän kilpailun pisteetön putki, jonka Fisichella katkaisi ajamalla kuudenneksi Unkarin GP:ssa. Kauden päättäneessä Japanin GP:ssa Sato ajoi kotiyleisönsä edessä viidenneksi, ja saavutti näin F1-uransa ensimmäiset pisteet.[61]

Valmistajien MM-sarjassa Jordan sijoittui kuudenneksi yhdeksällä pisteellään.[62]

2003

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ralph Firman Jordanin ratissa.

Kausi 2003 toi Jordanille uudet Ford Cosworthin moottorit.[63] Giancarlo Fisichellan rinnalle nostettiin tulokaskuljettaja Ralph Firman. Ehdolla toiseksi kuljettajaksi oli myös brasilialainen Felipe Massa.[64] EJ13-auton värityksenä säilyä tuttu pirteä keltainen sävy, kun tupakkayhtiö Benson & Hedges nousi takaisin tallin pääsponsoriksi.[65] Rengastoimittajana jatkoi Bridgestone.

Kausi käynnistyi jälleen heikkojen tulosten saattelemana. Nyt kymmenen parhaan joukkoon selviytyminen tuotti vaikeuksia. Jordan palasi kuitenkin vielä kertaalleen voittajatalliksi neljän vuoden tauon jälkeen Brasilian GP:ssa. Fisichella ajoi sateen sotkemassa kilpailussa yllätysvoittajaksi tallin 200. kilpailussa.[66] Voitto oli Fisichellan uran ensimmäinen. Firman ajoi F1-urallaan ensimmäistä ja viimeistä kertaa pisteille Espanjan GP:ssa sijoittumalla kahdeksanneksi.[67]

Kesäkuussa Fisichella ilmaisi haluavansa siirtyi Jordanilta johonkin isompaan talliin seuraavaksi kaudeksi. Hän sanoi tuskastuneensa keskeytyksiin ja auton kilpailukyvyttömyyteen. "Olen kyllästynyt kärsimään. Haluan päästä näyttämään, minkä arvoinen olen. Tarvitsen vielä toisen hyvän tuloksen, jotta saan lopultakin paikan hyvästä tallista.", Fisichella kertoi Gazzetta dello Sport -lehden haastattelussa.[68]

Myöhemmin kesällä Eddie Jordan sanoi tallinsa tulevaisuuden olevan turvattu. Taustalla oli tallin oikeudenkäynnissä kokema tappio Vodafonea vastaan, jonka seuraksena Jordan joutui maksamaan kaksi kolmasosaa Vodafonen oikeudenkäyntikuluista. Jordan myös vakuutti, ettei hänen tallinsa ollut myynnissä.[69] Jo kuukauden kuluttua tapahtuneesta Jordan oli halukas myymään enemmistöosuuden tallistaan jollekin autotehtaalle.[70]

Loppukaudella unkarilainen Zsolt Baumgartner pääsi ajamaan debyyttikilpailunsa Unkarin GP:ssa, kun hän tuurasi loukkaantunutta Firmania. Yhdysvaltain GP:ssa Fisichella ajoi kauden viimeiset pisteet sijoittumalla seitsemänneksi.[67]

Jordan sijoittui valmistajien MM-sarjassa vasta yhdeksänneksi – osakilpailuvoitosta huolimatta taakse jäi ainoastaan Minardi, joka ei yltänyt kauden aikana pistesijoille. Pisteitä konkurssin partaalla ollut talli keräsi 13 kappaletta.[71][72]

2004

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nick Heidfeld ajamassa Kanadan GP:ssa 2004.

Kaudella 2004 Jordanilla oli käytössään uudet Cosworthin moottorit. Kuljettajiksi valittiin saksalainen Nick Heidfeld ja tulokaskuljettaja Giorgio Pantano.[73] Uusi auto kantoi nimeä EJ14 ja rengasvalmistajana toimi edelleen Bridgestone.[74]

Kausi käynnistyi tallin osalta jälleen surkeasti. Aika-ajoissa kuljettajilla oli tyytyminen takarivin lähtöruutuihin ja kilpailuissa kymmenen parhaan joukkoon selviytyminen oli vaikeaa. Myös luotettavuusongelmat olivat tallin kiusana.[75]

San Marinon GP:ssa tallin autoissa oli F1-legenda Ayrton Sennan kuvat. Tällä tavoin Jordan kunnioitti silloin kymmenen vuotta sitten San Marinon GP:ssa menehtyneen Sennan muistoa. Eddie Jordan oli antanut ensimmäisenä Sennalle mahdollisuuden kokeilla F3-autoa vuonna 1982. Miehillä säilyi hyvä ystävyyssyhde Sennan kuolemaan saakka.[76] Seuraavaksi ajetussa Espanjan GP:ssa tallin autoissa oli kuvia Salvador Dalin maalauksista. Näin Jordan kunnioitti Dalin syntymän 100-vuotispäivää.[77]

Heidfeld avasi kauden pistesaldonsa Monacon GP:ssa sijoittumalla seitsemänneksi. Kanadan GP:ssa Timo Glock nousi tallin toiseksi kuljettajaksi, kun Pantano hyllytettiin rästiin jääneiden maksujen takia.[78] Kilpailussa molemmat kuljettajat ylsivät viimeisille pistesijoille, kun Heidfeld oli kahdeksas ja Glock seitsemäs. Yhdysvaltain GP:ssa Pantano palasi takaisin tallin kuljettajaksi saatuaan raha-asiat kuntoon. Kuitenkin Italian GP:n jälkeen Pantano sai lähteä lopullisesti tallista sopimusongelmien takia. Glock otti jälleen hänen paikkansa loppukauden kolmessa kilpailussa.[79] Pisteitä ei kuitenkaan enää loppukaudella saavutettu.[75]

Pisteitä talli kykeni saavuttamaan kauden aikana enää viisi kappaletta. Edellisen kerran talli menestyi yhtä huonosti kaudella 1993. Valmistajien MM-sarjassa sijoitus oli edelliskauden tapaan yhdeksäs.[80] Loppuvuodesta Jordan ilmoitti palkanneensa uudeksi tekniseksi johtajakseen Mark Smithin, joka oli aikaisemmin työskennellyt tallissa vuosina 1991–2001.[81]

2005

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiago Monteiro Yhdysvaltain GP:n aika-ajoissa.

Kausi 2005 jäi Jordanin viimeiseksi F1-sarjassa. Midland Group osti jo tallin tammikuussa, mutta talli jatkoi kilpailemista vielä Jordan Grand Prix -nimellä.[82] EJ15-autoa ajoivat tulokaskuljettajat Tiago Monteiro ja Narain Karthikeyan.[83] Uudeksi moottorintoimittajaksi talli sai japanilaisen Toyotan.[84]

Kauden alussa kävi jälleen ilmi se, että EJ15-auto ei ollut tarpeeksi nopea. Talli kamppaili häntäpään sijoituksista yhdessä Minardin kanssa, jolla oli myös menossa viimeinen kausi F1:ssä. Toyota-moottoreiden luotettavuus oli kuitenkin hyvä. Tallille kertyi koko kauden aikana vain kahdeksan keskeytystä.[84]

Keltainen väritys säilyi tallin autoissa myös viimeisellä kaudella.

Kauden kahdeksassa ensimmäisessä kilpailussa talli sijoittui kymmenen parhaan joukkoon vain kahdesti, kun Monteiro oli kymmenes Bahrainin ja Kanadan GP:ssa. Yhdysvaltain GP:ssa Michelinin renkaita käyttäneet kuljettajat joutuivat turvallisuussyistä johtuen vetäytymään kilpailusta. Vain Bridgestonen renkaita käyttäneet tallit, joihin myös Jordan lukeutui, osallistuivat kilpailuun. Monteiro ajoi Ferrareiden jälkeen kolmanneksi ja Karthikeyan oli neljäs ennen Minardeja. Tallin historian viimeisen MM-pisteen Monteiro saavutti Belgian GP:sta sijoittumalla kahdeksanneksi.[85][86]

Talli toi Saksan GP:hin päivitysversion autostaan, EJ15B:n. Alun perin uusi auton piti debytoida Ranskan GP:ssa, mutta talli ei kyennyt saamaan autoaan valmiiksi ajoissa.[87] Tulokset uudella autolla eivät parantuneet kovinkaan merkittävästi.[86]

Talli sijoittui valmistajien MM-sarjassa toiseksi viimeiseksi sijalle yhdeksän. Taakse jäi ainoastaan Minardi. Pisteitä Jordan onnistui saavuttamaan viimeisellä kaudellaan 12 kappaletta, joista 11 saavutettiin Yhdysvaltain GP:sta.[88][85]

Tallin myyminen Midlandille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijoitusyhtiö Midland Group ilmoitti 8. lokakuuta 2004 halustaan osallistua Formula 1 -sarjaan omana tallina kaudella 2006.[89] Aluksi suunnitelmissa oli perustaa kokonaan uusi talli tai ostaa myynnissä ollut Jaguar. Lopulta Alex Shnaider päätyi ostamaan taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen Jordan-tallin 24. tammikuuta 2005.[90] Kauppahinnaksi ilmoitettiin 60 miljoonaa dollaria. Valmiiksi F1:ssä kilpailleen tallin ostamisessa oli se hyvä puoli, että Midlandin ei tarvinnut maksaa uusilta talleilta vaadittavaa 48 miljoonan dollarin osallistumismaksua.[91]

Talli säilytti Jordan-nimen kaudella 2005. Mediassa spekuloitiin kauden 2005 päätteeksi, että Midland oli tyytymätön hankintaansa, ja että se olisi ollut halukas myymään Jordanin jo ennen kuin se siirsi tallin omalle nimelleen.[91]

Midlandin tarina jäi kuitenkin lyhyeksi, kun talli myytiin 9. syyskuuta 2006 hollantilaiselle Spyker Carsille.[92][91] Spyker osallistui F1:een vain kaudella 2007, kun sen osti intialainen liikemies Vijay Mallya 5. lokakuuta 2007.[93] Kaudesta 2008 lähtien talli tunnetaan nimellä Force India.[94]

Menestys kilpailuittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.

Kausi Runko
Moottori
Renkaat 		Kuljettajat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Pisteet Sijoitus
1991 191
Ford V8
G 		USA BRA SMR MON CAN MEX FRA GBR GER HUN BEL ITA POR ESP JPN AUS 13 5.
Belgia Bertrand Gachot 10 13 Kesk. 8 5 Kesk. Kesk. 6 6 9
Saksa Michael Schumacher Kesk.
Brasilia Roberto Moreno Kesk. 10
Italia Alex Zanardi 9 Kesk. 9
Italia Andrea de Cesaris DNPQ Kesk. Kesk. Kesk. 4 4 6 Kesk. 5 7 13 7 8 Kesk. Kesk. 8
1992 192
Yamaha V12
G 		RSA MEX BRA ESP SMR MON CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR JPN AUS 1 11.
Italia Stefano Modena DNQ Kesk. Kesk. DNQ Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. DNQ Kesk. 15 DNQ 13 7 6
Brasilia Mauricio Gugelmin 11 Kesk. Kesk. Kesk. 7 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 15 10 14 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk.
1993 193
Hart V10
G 		RSA BRA EUR SMR ESP MON CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR JPN AUS 3 10.
Brasilia Rubens Barrichello Kesk. Kesk. 10† Kesk. 12 9 Kesk. 7 10 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 13 5 11
Italia Ivan Capelli Kesk. DNQ
Belgia Thierry Boutsen Kesk. Kesk. 11 Kesk. 12 11 Kesk. 13 9 Kesk.
Italia Marco Apicella Kesk.
Italia Emanuele Naspetti Kesk.
Yhdistynyt kuningaskunta Eddie Irvine 6 Kesk.
1994 194
Hart V10
G 		BRA PAC SMR MON ESP CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR EUR JPN AUS 28 5.
Brasilia Rubens Barrichello 4 3 DNQ Kesk. Kesk. 7 Kesk. 4 Kesk. Kesk. Kesk. 4 4 12 Kesk. 4
Yhdistynyt kuningaskunta Eddie Irvine Kesk. EX EX EX 6 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 13† Kesk. 7 4 5 Kesk.
Japani Aguri Suzuki Kesk.
Italia Andrea de Cesaris Kesk. 4
1995 195
Peugeot V10
G 		BRA ARG SMR ESP MON CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR EUR PAC JPN AUS 21 6.
Brasilia Rubens Barrichello Kesk. Kesk. Kesk. 7 Kesk. 2 6 11† Kesk. 7 6 Kesk. 11 4 Kesk. Kesk. Kesk.
Yhdistynyt kuningaskunta Eddie Irvine Kesk. Kesk. 8 5 Kesk. 3 9 Kesk. 9† 13† Kesk. Kesk. 10 6 11 4 Kesk.
1996 196
Peugeot V10
G 		AUS BRA ARG EUR SMR MON ESP CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR JPN 22 5.
Brasilia Rubens Barrichello Kesk. Kesk. 4 5 5 Kesk. Kesk. Kesk. 9 4 6 6 Kesk. 5 Kesk. 9
Yhdistynyt kuningaskunta Martin Brundle Kesk. 12† Kesk. 6 Kesk. Kesk. Kesk. 6 8 6 10 Kesk. Kesk. 4 9 5
1997 197
Peugeot V10
G 		AUS BRA ARG SMR MON ESP CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA AUT LUX JPN EUR 33 5.
Saksa Ralf Schumacher Kesk. Kesk. 3 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 6 5 5 5 Kesk. Kesk. 5 Kesk. 9 Kesk.
Italia Giancarlo Fisichella Kesk. 8 Kesk. 4 6 9 3 9 7 11† Kesk. 2 4 4 Kesk. 7 11
1998 198
Mugen-Honda V10
G 		AUS BRA ARG SMR ESP MON CAN FRA GBR AUT GER HUN BEL ITA LUX JPN 34 4.
Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill 8 DSQ 8 10† Kesk. 8 Kesk. Kesk. Kesk. 7 4 4 1 6 9 4
Saksa Ralf Schumacher Kesk. Kesk. Kesk. 7 11 Kesk. Kesk. 16 6 5 6 9 2 3 Kesk. Kesk.
1999 199
Mugen-Honda V10
B 		AUS BRA SMR MON ESP CAN FRA GBR AUT GER HUN BEL ITA EUR MAL JPN 61 3.
Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill Kesk. Kesk. 4 Kesk. 7 Kesk. Kesk. 5 8 Kesk. 6 6 10 Kesk. Kesk. Kesk.
Saksa Heinz-Harald Frentzen 2 3† Kesk. 4 Kesk. 11† 1 4 4 3 4 3 1 Kesk. 6 4
2000 EJ10, EJ10B
Mugen-Honda V10
B 		AUS BRA SMR GBR ESP EUR MON CAN FRA AUT GER HUN BEL ITA USA JPN MAL 17 6.
Saksa Heinz-Harald Frentzen Kesk. 3 Kesk. 17† 6 Kesk. 10† Kesk. 7 Kesk. Kesk. 6 6 Kesk. 3 Kesk. Kesk.
Italia Jarno Trulli Kesk. 4 15† 6 12 Kesk. Kesk. 6 6 Kesk. 9 7 Kesk. Kesk. Kesk. 13 12
2001 EJ11
Honda V10
B 		AUS MAL BRA SMR ESP AUT MON CAN EUR FRA GBR GER HUN BEL ITA USA JPN 19 5.
Saksa Heinz-Harald Frentzen 5 4 11† 6 Kesk. Kesk. Kesk. PO Kesk. 8 7
Brasilia Ricardo Zonta 7 Kesk.
Italia Jarno Trulli Kesk. 8 5 5 4 DSQ Kesk. 11† Kesk. 5 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 4 8
Ranska Jean Alesi 10 6 8 7 Kesk.
2002 EJ12
Honda V10
B 		AUS MAL BRA SMR ESP AUT MON CAN EUR GBR FRA GER HUN BEL ITA USA JPN 9 6.
Italia Giancarlo Fisichella Kesk. 13 Kesk. Kesk. Kesk. 5 5 5 Kesk. 7 DNQ Kesk. 6 Kesk. 8 7 Kesk.
Japani Takuma Satō Kesk. 9 9 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 10 16 Kesk. Kesk. 8 10 11 12 11 5
2003 EJ13
Ford V10
B 		AUS MAL BRA SMR ESP AUT MON CAN EUR FRA GBR GER HUN ITA USA JPN 13 9.
Italia Giancarlo Fisichella 12† Kesk. 1 15† Kesk. Kesk. 10 Kesk. 12 Kesk. Kesk. 13† Kesk. 10 7 Kesk.
Irlanti Ralph Firman Kesk. 10 Kesk. Kesk. 8 11 12 Kesk. 11 15 13 Kesk. Loukk. Loukk. Kesk. 14
Unkari Zsolt Baumgartner TD Kesk. 11
Ruotsi Björn Wirdheim TD TD
Japani Satoshi Motoyama TD
2004 EJ14
Cosworth V10
B 		AUS MAL BHR SMR ESP MON EUR CAN USA FRA GBR GER HUN BEL ITA CHN JPN BRA 5 9.
Saksa Nick Heidfeld Kesk. Kesk. 15 Kesk. Kesk. 7 10 8 Kesk. 16 15 Kesk. 12 11 14 13 13 Kesk.
Italia Giorgio Pantano 14 13 16 Kesk. Kesk. Kesk. 13 Kesk. 17 Kesk. 15 Kesk. Kesk. Kesk.
Saksa Timo Glock TD TD TD TD TD TD TD 7 TD TD TD TD TD TD TD 15 15 15
Alankomaat Robert Doornbos TD TD TD
2005 EJ15, EJ15B
Toyota V10
B 		AUS MAL BHR SMR ESP MON EUR CAN USA FRA GBR GER HUN TUR ITA BEL BRA JPN CHN 12 9.
Portugali Tiago Monteiro 16 12 10 13 12 13 15 10 3 13 17 17 13 15 17 8 Kesk. 13 11
Intia Narain Karthikeyan 15 11 Kesk. 12 13 Kesk. 16 Kesk. 4 15 Kesk. 16 12 14 20 11 15 15 Kesk.
Alankomaat Robert Doornbos TD TD TD TD TD TD TD TD TD
Ranska Franck Montagny TD
Tanska Nicolas Kiesa TD TD TD TD TD TD TD
Japani Sakon Yamamoto TD

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitot[95]

Nro Kilpailu
1 Belgian Grand Prix 1998
2 Ranskan Grand Prix 1999
3 Italian Grand Prix 1999
4 Brasilian Grand Prix 2003
Tallin keltaiset ajohaalarit.

Paalupaikat[96]

Nro Kilpailu
1 Belgian Grand Prix 1994
2 Euroopan Grand Prix 1999

Nopeimmat kierrokset[97]

Nro Kilpailu
1 Unkarin Grand Prix 1991
2 Espanjan Grand Prix 1997

Palkintosijat[2]

Nro Kilpailu
1 Tyynenmeren Grand Prix 1994
2 Kanadan Grand Prix 1995
3 Kanadan Grand Prix 1995
4 Argentiinan Grand Prix 1997
5 Kanadan Grand Prix 1997
6 Belgian Grand Prix 1997
7 Belgian Grand Prix 1998
8 Belgian Grand Prix 1998
9 Italian Grand Prix 1998
10 Australian Grand Prix 1999
11 Brasilian Grand Prix 1999
12 Ranskan Grand Prix 1999
13 Saksan Grand Prix 1999
14 Belgian Grand Prix 1999
15 Italian Grand Prix 1999
16 Brasilian Grand Prix 2000
17 Yhdysvaltain Grand Prix 2000
18 Brasilian Grand Prix 2003
19 Yhdysvaltain Grand Prix 2005

Kuljettajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sponsorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[98]

  • 7 Up (1991)
  • BP (1991)
  • Brooksfield (1991)
  • CAPA (1991)
  • City Hotels (1991)
  • FIAMM (1991, 1996)
  • Ford (1991, 2003–2004)
  • Fujifilm (1991)
  • Goodyear (1991, 1996–1998)
  • Ireland (1991–1992, 1994)
  • Ismoban (1991)
  • O.Z. Racing (1991, 1996–1998)
  • Osama (1991, 1993–1994, 1996)
  • Shoei (1991)
  • Stelrad (1991)
  • Barclay (1992–1993)
  • Diavia (1992–1994, 1996–1998)
  • Philips (1992)
  • Sasol (1992–1994)
  • Arisco (1993–1994)
  • Uliveto (1993, 1995–1996)
  • Unipart (1993, 1996)
  • Astoria (1994)
  • Beta (1995–1998, 2000–2001)
  • Peugeot (1995–1997)
  • Polti (1995)
  • Total (1995–1997)
  • Auto Parts International (1996)
  • BBS (1996–1997)
  • Benson & Hedges (1996–2004)
  • Cadtek (1996–1998)
  • Carrs Paints (1996–1998)
  • Cellular Line (1996)
  • Control Techniques (1996–1998)
  • Corona (1996)
  • Davene (1996)
  • FBL Furniture (1996)
  • Fox (1996)
  • G de Z Capital (1996–1999)
  • Globe Communications Srl (1996)
  • GUAM (1996)
  • Hertz (1996)
  • Hewlett-Packard (1996–2004)
  • Hutchison (1996)
  • IMASAF Marmitte (1996)
  • Jolly Motor (1996)
  • Kremlyovskaya Vodka (1996)
  • Lampo Zippers (1996)
  • Metagal (1996)
  • Mionetto (1996)
  • OS Integration (1996, 1998, 2000–2001)
  • Pepsi (1996)
  • Polimor (1996)
  • S.T.M.A. Vidale (1996)
  • Sally Ferries (1996–1998)
  • Scania (1996–1998, 2000–2001)
  • Serra Mono Ceramic (1996)
  • Sports Cafe (1996)
  • Star Graphics (1996)
  • Startek (1996)
  • STM (1996)
  • Tecnotest (1996)
  • TIE (1996–1998)
  • Cargo Express (1997–1998)
  • Grundig (1997–1998, 2000–2004)
  • Ivalda (1997–1998)
  • Laidlaw Colourgraphics (1997–1998)
  • Rockport (1997–1998)
  • RTL (1997–1998)
  • S.Oliver (1997–1999)
  • Serengeti (1997–1998)
  • Sparco (1997–1998, 2002–2004)
  • ARmor All (1998)
  • Esat Digifone (1998, 2000–2002)
  • HDC (1998, 2000–2001)
  • Keihin (1998, 2000–2001)
  • Mastercard (1998–2002)
  • NGK 1998, 2000–2001)
  • Pearl (1998–2001)
  • Repsol (1998–1999)
  • RST (1998)
  • Showa (1998)
  • Intercond (1999–2001)
  • Pilsner Urquell (1999–2001)
  • Brother (2000–2004)
  • Deutsche Post (2000–2002)
  • EMC² Information Storage (2000–2001)
  • Imation (2000–2004)
  • Lucent Technologies (2000–2001)
  • MiTech (2000–2001)
  • OMP (2000–2001)
  • PlayStation (2000–2001)
  • PowerMarque (2000–2004)
  • Danzas (2001–2002)
  • Infineon (2001–2002)
  • Puma (2001–2004)
  • Damovo (2002–2004)
  • DHL (2002)
  • Laurent-Perrier (2002–2005)
  • Liqui Moly (2002–2004)
  • Lubrax (2002)
  • Schroth (2002–2004)
  • Virgin Mobile (2002–2004)
  • Atos KPMG Consulting (2003–2004)
  • Attenda (2003–2005)
  • Bang New Media (2003–2004)
  • Bridgestone (2003–2005)
  • Celerant Consulting (2003–2004)
  • Cosworth (2003–2004)
  • Extreme networks (2003)
  • Gametrac (2003–2004)
  • Piaggio (2003–2004)
  • RE/MAX Europe (2003–2005)
  • Tiger Telematics (2003–2004)
  • Touchpaper (2003–2005)
  • Tridion (2003–2005)
  • Vielife (2003–2004)
  • Visit Sicily (2003–2004)
  • ATI (2004–2005)
  • B&Q China (2004)
  • DSL (2004)
  • Kingdom of Bahrain (2004–2005)
  • Libid-X (2004)
  • NHK Spring Co. Ltd. (2004)
  • Phard (2004)
  • Principal Colour (2004)
  • Quiksilver (2004)
  • Rand Worldwide (2004–2005)
  • Sabelt (2004–2005)
  • Scientio (2004–2005)
  • Shoulu-Huayuan Co (2004)
  • TB (2004)
  • TMA (2004)
  • Trust (2004–2005)
  • Sobranie (2004–2005)
  • Bharat Petroleum Co (2005)
  • Galp (2005)
  • JK Tyres (2005)
  • Speed (2005)
  • Superfund (2005)
  • Tata (2005)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Tallin historia MTV3.fi. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 27.12.2007.
  2. ↑ a b c Jordan Statistics Formula 1 Database. Arkistoitu 11.3.2009. Viitattu 2.1.2008. (englanniksi)
  3. ↑ Jordan Grand Prix ChicaneF1.com. Viitattu 28.12.2007. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e Kärkkäinen, Juha: Formula 1 tallit, s. 57. Alfamer, 1998. ISBN 952-5089-31-2
  5. ↑ a b c Team 7up Jordan 1991 Formula 1 Database. Arkistoitu 7.1.2010. Viitattu 27.12.2007. (englanniksi)
  6. ↑ 1991 United States Grand Prix Formula One. Viitattu 27.12.2007. (englanniksi)
  7. ↑ 1991 Brazilian Grand Prix Formula One. Viitattu 27.12.2007. (englanniksi)
  8. ↑ 1991 Canadian Grand Prix Formula One. Viitattu 27.12.2007. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e f g h Kärkkäinen, Juha: Formula 1 tallit, s. 58. Alfamer, 1998. ISBN 952-5089-31-2
  10. ↑ Constructors' Championship 1991 ChicaneF1.com. Viitattu 27.12.2007. (englanniksi)
  11. ↑ a b Sasol Jordan Yamaha 1992 Formula 1 Database. Arkistoitu 22.11.2008. Viitattu 28.12.2007. (englanniksi)
  12. ↑ 1992 Belgian Grand Prix Formula One. Viitattu 01.01.2008. (englanniksi)
  13. ↑ 1992 Australian Grand Prix Formula One. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
  14. ↑ Constructors' Championship 1992 ChicaneF1.com. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
  15. ↑ a b Sasol Jordan 1993 Formula 1 Database. Arkistoitu 11.3.2009. Viitattu 01.01.2008. (englanniksi)
  16. ↑ 1993 Brazilian Grand Prix Formula One. Viitattu 2.1.2008. (englanniksi)
  17. ↑ 1993 Italian Grand Prix Formula One. Viitattu 2.1.2008. (englanniksi)
  18. ↑ 1993 Portuguese Grand Prix Formula One. Viitattu 02.01.2008. (englanniksi)
  19. ↑ Constructors' Championship 1993 ChicaneF1.com. Viitattu 2.1.2008. (englanniksi)
  20. ↑ Sasol Jordan 1994 Formula 1 Database. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 2.1.2008. (englanniksi)
  21. ↑ a b c d Jordan Grand Prix – History Jordan Information. Arkistoitu 3.8.2009. Viitattu 3.1.2008. (englanniksi)
  22. ↑ Salo ehdolla Jordanille MTV3.fi. Arkistoitu 5.9.2008. Viitattu 3.1.2008.
  23. ↑ Constructors' Championship 1994 ChicaneF1.com. Viitattu 3.1.2008. (englanniksi)
  24. ↑ a b c d e f g Kärkkäinen, Juha: Formula 1 tallit, s. 59. Alfamer, 1998. ISBN 952-5089-31-2
  25. ↑ a b c Total Jordan Peugeot 1995 Formula 1 Database. Arkistoitu 3.12.2008. Viitattu 3.1.2008. (englanniksi)
  26. ↑ Barrichello – Kisa kisalta F1-ruutu. Arkistoitu 4.11.2014. Viitattu 3.1.2008.
  27. ↑ Irvine – Kisa kisalta F1-ruutu. Arkistoitu 4.11.2014. Viitattu 3.1.2008.
  28. ↑ 1995 Spanish Grand Prix Formula One. Viitattu 3.1.2008. (englanniksi)
  29. ↑ 1995 Canadian Grand Prix Formula One. Viitattu 3.1.2008. (englanniksi)
  30. ↑ Constructors' Championship 1995 ChicaneF1.com. Viitattu 3.1.2008. (englanniksi)
  31. ↑ Benson & Hedges Jordan Peugeot 1996 Formula 1 Database. Arkistoitu 7.1.2010. Viitattu 4.1.2008. (englanniksi)
  32. ↑ Data Search Results Jordan 196. ChicaneF1.com. Viitattu 4.1.2008. (englanniksi)
  33. ↑ Constructors' Championship 1996 ChicaneF1.com. Viitattu 4.1.2008. (englanniksi)
  34. ↑ Benson & Hedges Total Jordan Peugeot Formula 1 Database. Arkistoitu 13.10.2008. Viitattu 4.1.2008. (englanniksi)
  35. ↑ a b c d Kärkkäinen, Juha: Formula 1 tallit, s. 60. Alfamer, 1998. ISBN 952-5089-31-2
  36. ↑ Data Search Results Jordan 197. ChicaneF1.com. Viitattu 4.1.2008. (englanniksi)
  37. ↑ Constructors' Championship 1997 ChicaneF1.com. Viitattu 4.1.2008. (englanniksi)
  38. ↑ Benson & Hedges Total Jordan 1998 Formula 1 Database. Arkistoitu 13.11.2007. Viitattu 5.1.2008. (englanniksi)
  39. ↑ Data Search Results Jordan 198. ChicaneF1.com. Viitattu 5.1.2008. (englanniksi)
  40. ↑ Constructors' Championship 1998 ChicaneF1.com. Viitattu 5.1.2008. (englanniksi)
  41. ↑ Benson & Hedges Total Jordan 1999 Formula 1 Database. Arkistoitu 13.11.2007. Viitattu 7.1.2008. (englanniksi)
  42. ↑ Data Search Results Jordan 199. ChicaneF1.com. Viitattu 7.1.2008. (englanniksi)
  43. ↑ Valmistajien MM-sarja 1999 F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 7.1.2008.
  44. ↑ Benson & Hedges Total Jordan 2000 Formula 1 Database. Arkistoitu 30.11.2007. Viitattu 7.1.2008. (englanniksi)
  45. ↑ Data Search Results Jordan EJ10. ChicaneF1.com. Viitattu 7.1.2008. (englanniksi)
  46. ↑ Jordan lykkää uuden autonsa tuloa MTV3.fi. Viitattu 7.1.2008.[vanhentunut linkki]
  47. ↑ Data Search Results Jordan EJ10B ChicaneF1.com. Viitattu 7.1.2008. (englanniksi)
  48. ↑ Valmistajien MM-sarja 2000 F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 7.1.2008.
  49. ↑ Jordanille Hondan moottorit MTV3.fi. Viitattu 8.1.2008.[vanhentunut linkki]
  50. ↑ Jordan esitteli uuden autonsa MTV3.fi. Viitattu 8.1.2008.[vanhentunut linkki]
  51. ↑ a b Data Search Results Jordan EJ10B. ChicaneF1.com. Viitattu 8.1.2008. (englanniksi)
  52. ↑ Jordan starttaa luistonestotta Monacossa MTV3.fi. Viitattu 8.1.2008.
  53. ↑ Irlannin paras F1-talli F1-Forum.fi. Arkistoitu 10.2.2008. Viitattu 8.1.2008.
  54. ↑ Ricardo Zonta korvaa Frentzenin Saksan GP:ssa MTV3.fi. Arkistoitu 6.4.2008. Viitattu 8.1.2008.
  55. ↑ Valmistajien MM-sarja 2001 F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 8.1.2008.
  56. ↑ Anderson palaa Jordanille MTV3.fi. Viitattu 8.1.2008.[vanhentunut linkki]
  57. ↑ DHL Jordan Honda 2002 Formula 1 Database. Arkistoitu 7.11.2007. Viitattu 8.1.2008. (englanniksi)
  58. ↑ Jordan julkisti uuden auton ja sponsorin MTV3.fi. Viitattu 8.1.2008.[vanhentunut linkki]
  59. ↑ Jordan-tallissa rankkoja henkilöstöleikkauksia MTV3.fi. Viitattu 8.1.2008.[vanhentunut linkki]
  60. ↑ Jordanin tekninen johtaja erosi MTV3.fi. Viitattu 8.1.2008.[vanhentunut linkki]
  61. ↑ Data Search Results Jordan EJ12. ChicaneF1.com. Viitattu 8.1.2008. (englanniksi)
  62. ↑ Valmistajien MM-sarja 2002 F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 8.1.2008.
  63. ↑ Jordan Ford 2003 Formula 1 Database. Arkistoitu 31.10.2007. Viitattu 9.1.2008. (englanniksi)
  64. ↑ Ralph Firman Jordanille MTV3.fi. Arkistoitu 27.6.2010. Viitattu 9.1.2008.
  65. ↑ Jordan esitteli värityksensä MTV3.fi. Arkistoitu 29.6.2010. Viitattu 9.1.2008.
  66. ↑ Jordan palasi voittajaksi juhlakisassaan MTV3.fi. Viitattu 9.1.2008.[vanhentunut linkki]
  67. ↑ a b Data Search Results Jordan EJ13. ChicaneF1.com. Viitattu 9.1.2008. (englanniksi)
  68. ↑ Fisichella haluaa pois Jordanilta MTV3.fi. Viitattu 9.1.2008.[vanhentunut linkki]
  69. ↑ Tallin tulevaisuus turvattu MTV3.fi. Viitattu 9.1.2008.
  70. ↑ Jordan valmis myymään F1-talliaan autotehtaalle MTV3.fi. Viitattu 9.1.2008.[vanhentunut linkki]
  71. ↑ Valmistajien MM-sarja 2003 F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 9.1.2008.
  72. ↑ Tallille miljoonamaksu MTV3.fi. Viitattu 9.1.2008.[vanhentunut linkki]
  73. ↑ Pantano ajaa Jordanilla alkavalla F1-kaudella MTV3.fi. Arkistoitu 27.6.2010. Viitattu 10.1.2008.
  74. ↑ Jordan Ford 2004 Formula 1 Database. Arkistoitu 12.11.2007. Viitattu 10.1.2008. (englanniksi)
  75. ↑ a b Data Search Results Jordan EJ14. ChicaneF1.com. Viitattu 10.01.2008. (englanniksi)
  76. ↑ Jordan-autot kantavat Sennan kuvaa MTV3.fi. Viitattu 10.1.2008.[vanhentunut linkki]
  77. ↑ Jordan-autoissa Dalin taidetta MTV3.fi. Viitattu 10.1.2008.[vanhentunut linkki]
  78. ↑ Timo Glock ajaa Jordania Kanadassa MTV3.fi. Viitattu 10.1.2008.[vanhentunut linkki]
  79. ↑ Pantano ulos Jordanilta, Glock tilalle MTV3.fi. Viitattu 10.1.2008.[vanhentunut linkki]
  80. ↑ Valmistajien MM-sarja 2004 F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 10.01.2008.
  81. ↑ Jordan-tallille uusi tekninen johtaja MTV3.fi. Viitattu 10.1.2008.[vanhentunut linkki]
  82. ↑ Jordan Midlandin omistukseen MTV3.fi. Arkistoitu 28.6.2010. Viitattu 14.1.2008.
  83. ↑ Jordan nimesi F1-kuljettajansa MTV3.fi. Viitattu 14.01.2008.
  84. ↑ a b Jordan Ford 2005 Formula 1 Database. Arkistoitu 31.10.2007. Viitattu 14.1.2008. (englanniksi)
  85. ↑ a b Data Search Results Jordan EJ15. ChicaneF1.com. Viitattu 14.1.2008. (englanniksi)
  86. ↑ a b Data Search Results Jordan EJ15B. ChicaneF1.com. Viitattu 14.1.2008. (englanniksi)
  87. ↑ Jordanin parannetun kilpurin käyttöönotto viivästyy MTV3.fi. Viitattu 14.1.2008.[vanhentunut linkki]
  88. ↑ Valmistajien MM-sarja 2005 F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 14.1.2008.
  89. ↑ Midland-talli mukaan F-ykkösiin 2006 mtvuutiset.fi. 8.10.2004.
  90. ↑ Jordan Midlandin omistukseen mtvuutiset.fi. 24.1.2005.
  91. ↑ a b c Kauppa Jordanin kanssa F1-Online.fi. Arkistoitu 2.1.2008. Viitattu 3.1.2008.
  92. ↑ Spyker MF1-tallin uudeksi omistajaksi mtvuutiset.fi. 10.9.2006.
  93. ↑ Spyker F1 team officially sold gpupdate.net. Arkistoitu 16.6.2012.
  94. ↑ Formula One 2008: The teams: Force India theguardian.com. 10.3.2008. Guardian News & Media Limited. Viitattu 5.8.2019. (englanniksi)
  95. ↑ Voitot ChicaneF1.com. Viitattu 28.12.2007. (englanniksi)
  96. ↑ Paalupaikat ChicaneF1.com. Viitattu 28.12.2007. (englanniksi)
  97. ↑ Nopeimmat kierrokset ChicaneF1.com. Viitattu 28.12.2007. (englanniksi)
  98. ↑ Jordan - ChicaneF1.com www.chicanef1.com. Viitattu 3.8.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Irlanti Jordan Grand Prix

Formula 1 -autot:

191 | 192 | 193 | 194 | 195 | 196 | 197 | 198 | 199 | EJ10 | EJ10B | EJ11 | EJ12 | EJ13 | EJ14 | EJ15 | EJ15B

Formula 1 -valmistajat
Kaudella 2024
Entiset valmistajat
Indianapolis 500 -tallit (1950–1960)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jordan_Grand_Prix&oldid=22659873”