Chad le Clos
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Chad le Clos Lontoon kesäolympialaisissa vuonna 2012. | |||
Maa: Etelä-Afrikka | |||
Miesten uinti | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Lontoo 2012 | 200 m perhosuinti | |
Hopeaa | Lontoo 2012 | 100 m perhosuinti | |
Hopeaa | Rio 2016 | 200 m vapaauinti | |
Hopeaa | Rio 2016 | 100 m perhosuinti | |
MM-kilpailut (pitkä rata) | |||
Kultaa | Barcelona 2013 | 100 m perhosuinti | |
Kultaa | Barcelona 2013 | 200 m perhosuinti | |
Kultaa | Kazan 2015 | 100 m perhosuinti | |
Kultaa | Budapest 2017 | 200 m perhosuinti | |
Hopeaa | Kazan 2015 | 200 m perhosuinti | |
Pronssia | Gwangju 2019 | 100 m perhosuinti | |
Pronssia | Gwangju 2019 | 200 m perhosuinti | |
MM-kilpailut (lyhyt rata) | |||
Kultaa | Dubai 2010 | 200 m perhosuinti | |
Kultaa | Istanbul 2012 | 100 m perhosuinti | |
Kultaa | Doha 2014 | 200 m vapaauinti | |
Kultaa | Doha 2014 | 50 m perhosuinti | |
Kultaa | Doha 2014 | 100 m perhosuinti | |
Kultaa | Doha 2014 | 200 m perhosuinti | |
Kultaa | Windsor 2016 | 50 m perhosuinti | |
Kultaa | Windsor 2016 | 100 m perhosuinti | |
Kultaa | Windsor 2016 | 200 m perhosuinti | |
Kultaa | Hangzhou 2018 | 100 m perhosuinti | |
Kultaa | Melbourne 2022 | 100 m perhosuinti | |
Kultaa | Melbourne 2022 | 200 m perhosuinti | |
Hopeaa | Abu Dhabi 2021 | 100 m perhosuinti | |
Hopeaa | Istanbul 2012 | 50 m perhosuinti | |
Hopeaa | Windsor 2016 | 200 m vapaauinti | |
Hopeaa | Hangzhou 2018 | 50 m perhosuinti | |
Hopeaa | Hangzhou 2018 | 200 m perhosuinti | |
Pronssia | Hangzhou 2018 | 100 m vapaauinti | |
Pronssia | Abu Dhabi 2021 | 200 m perhosuinti | |
Afrikan kisat | |||
Kultaa | Maputo 2011 | 200 m perhosuinti | |
Kultaa | Maputo 2011 | 200 m sekauinti | |
Kultaa | Maputo 2011 | 400 m sekauinti | |
Kultaa | Maputo 2011 | 4×100 m vapaauinti | |
Kultaa | Maputo 2011 | 4×100 m sekauinti | |
Hopeaa | Maputo 2011 | 100 m perhosuinti | |
Uinnin Afrikan-mestaruuskilpailut | |||
Hopeaa | Johannesburg 2008 | 200 m sekauinti | |
Pronssia | Johannesburg 2008 | 50 m rintauinti | |
Pronssia | Johannesburg 2008 | 200 m rintauinti | |
Kansainyhteisön kisat | |||
Kultaa | Delhi 2010 | 200 m perhosuinti | |
Kultaa | Delhi 2010 | 400 m sekauinti | |
Kultaa | Glasgow 2014 | 100 m perhosuinti | |
Kultaa | Glasgow 2014 | 200 m perhosuinti | |
Kultaa | Gold Coast 2018 | 50 m perhosuinti | |
Kultaa | Gold Coast 2018 | 100 m perhosuinti | |
Kultaa | Gold Coast 2018 | 200 m perhosuinti | |
Hopeaa | Delhi 2010 | 4×100 m sekauinti | |
Hopeaa | Glasgow 2014 | 4×100 m vapaauinti | |
Hopeaa | Gold Coast 2018 | 100 m vapaauinti | |
Hopeaa | Birmingham 2022 | 200 m perhosuinti | |
Pronssia | Delhi 2010 | 4×100 m vapaauinti | |
Pronssia | Delhi 2010 | 4×200 m vapaauinti[1] | |
Pronssia | Glasgow 2014 | 50 m perhosuinti | |
Pronssia | Glasgow 2014 | 200 m sekauinti | |
Pronssia | Glasgow 2014 | 4×200 m vapaauinti | |
Pronssia | Glasgow 2014 | 4×100 m sekauinti | |
Pronssia | Gold Coast 2018 | 4×100 m sekauinti |
Chad Guy Bertrand le Clos (s. 21. huhtikuuta 1992 Durban) on eteläafrikkalainen uimari ja olympiavoittaja.
Dubaissa järjestetyissä lyhyen radan maailmanmestaruuskilpailuissa 2010 le Clos voitti MM-kultaa 200 metrin perhosuinnissa ajalla 1.51.56.[2] Hän sijoittui Shanghain MM-kilpailuissa 2011 samassa lajissa viidenneksi.[3] Vuotta myöhemmin hän voitti 200 metrin perhosuinnin olympiakultaa kesäolympialaisissa 2012 Lontoossa.[4] Le Clos ui finaalissa uuden Afrikan ennätysajan 1.52,96, voittaen matkan puolustavan olympiavoittajan Michael Phelpsin vain viidellä sekunnin sadasosalla. 100 metrin perhosuinnissa le Clos jakoi hopean Jevgeni Korotyškinin kanssa ajalla 51,44. 400 metrin sekauinnissa hän sijoittui viidenneksi. Saman vuoden Istanbulin lyhyen radan MM-kilpailuissa hän voitti 100 metrin perhosuinnin ajalla 48,82 ja oli toinen 50 metrin perhosuinnissa ajalla 22.26.[3]
Barcelonan MM-kilpailuissa 2013 le Clos voitti kultaa 100 metrin perhosuinnissa ajalla 51,06 ja 200 metrin perhosuinnissa ajalla 1.54,32[5].[3] Dohan lyhyen radan MM-kilpailuissa 2014 hän voitti maailmanmestaruuden 200 metrin vapaauinnissa ajalla 1.41,45 sekä 50 metrin (21,95), 100 metrin (48,44) ja 200 metrin (1.48,61) perhosuinneissa. Kazanin MM-kilpailuissa 2015 hän voitti 100 metrin perhosuinnin maailmanmestaruuden ajalla 50,56 ja sai hopeaa 200 metrin perhosuinnissa ajalla 1.53,68 sekä oli kuudes 200 metrin vapaauinnissa. Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän saavutti hopeaa 200 metrin vapauinnissa ajalla 1.45,20 ja 100 metrin perhosuinnissa ajalla 51,14 sekä sijoittui neljänneksi 200 metrin perhosuinnissa.[3]
Le Clos voitti Windsorin lyhyen radan MM-kilpailuissa 2016 kultaa 50 metrin (21,98), 100 metrin (48,08) ja 200 metrin (1.48,76) perhosuinneissa sekä sai hopeaa 200 metrin vapaauinnissa. Budapestin MM-kilpailuissa 2017 le Clos ui kultaa 200 metrin perhosuinnissa ajalla 1.53,33.[3] Hangzhoun lyhyen radan MM-kilpailuissa 2018 hän saavutti kultaa 100 metrin perhosuinnissa ajalla 48,50, hopeaa 50 ja 200 metrin perhosuinneissa sekä pronssia 100 metrin vapaauinissa.[6]
Le Clos saavutti Gwangjun MM-kilpailuissa 2019 pronssia 100 ja 200 metrin perhosuinneissa.[3][6] Vuodelle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa hän sijoittui 200 metrin perhosuinnissa viidenneksi. Saman vuoden Abu Dhabin lyhyen radan MM-kilpailuissa hän saavutti 100 metrin perhosuinnissa hopeaa ja 200 metrin perhosuinnissa pronssia. Melbournen lyhyen radan MM-kilpailuissa 2022 hän voitti kultaa 100 ja 200 metrin perhosuinneissa ajoin 48,59 ja 1.48,27.[7]
Le Clos voitti nuorten olympialaisissa 2010 kultaa 200 metrin sekauinnissa, hopeaa 400 metrin vapaauinnissa, 100 ja 200 metrin perhosuinnissa sekä pronssia 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä. Delhissä lokakuussa 2010 järjestetyissä Kansainyhteisön kisoissa hän voitti kaksi kultaa, hopean ja kaksi pronssia. Afrikan kisoissa 2011 le Clos voitti yhteensä viisi kultaa ja yhden hopean.[3] Kansainyhteisön kisoissa Glasgow'ssa 2014 hän voitti kaksi kultaa, yhden hopean ja neljä pronssia.[8] Gold Coastin Kansainyhteisön kisoissa 2018 hän voitti kaikki kolme perhosuintia sekä saavutti lisäksi yhden hopean ja pronssin.[3] Birminghamin Kansainyhteisön kisoista 2022 hän saavutti yhden hopean.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ui vain alkuerissä
- ↑ Men's 200m Butterfly - Final Omega Timing. Viitattu 2.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Le Clos, Chad Guy Bertrand swimrankings.net. Viitattu 14.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Phelpsin 15. kultamitali jäi milleistä kiinni - tappio viidellä sadasosalla Yle. Viitattu 2.8.2012. (suomeksi)
- ↑ MM 2013: 200 pu 31.7.2013. FINA. Viitattu 31.7.2013.
- ↑ a b Swimming - Chad Guy Dertrand Le Clos the-sports.org. Viitattu 14.9.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Ched le Clos fina.org. Viitattu 21.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Chad le Clos – Athlete Schedule and Results glasgow2014.com. Arkistoitu 1.8.2014. Viitattu 1.8.2014. (englanniksi)
1956: William Yorzyk | 1960: Michael Troy | 1964: Kevin Berry | 1968: Carl Robie | 1972: Mark Spitz | 1976: Mike Bruner | 1980: Serhi Fesenko | 1984: Jon Sieben | 1988: Michael Groß | 1992: Melvin Stewart | 1996: Denis Pankratov | 2000: Tom Malchow | 2004: Michael Phelps | 2008: Michael Phelps | 2012: Chad le Clos | 2016: Michael Phelps | 2020: Kristóf Milák | 2024: Léon Marchand |
1973: Robin Backhaus | 1975: Bill Forrester | 1978: Mike Bruner | 1982: Michael Groß | 1986: Michael Groß | 1991: Melvin Stewart | 1994: Denis Pankratov | 1998: Denys Sylantjev | 2001: Michael Phelps | 2003: Michael Phelps | 2005: Paweł Korzeniowski | 2007: Michael Phelps | 2009: Michael Phelps | 2011: Michael Phelps | 2013: Chad le Clos | 2015: László Cseh | 2017: Chad le Clos | 2019: Kristóf Milák | 2022: Kristóf Milák | 2023: Léon Marchand | 2024: Tomoru Honda |