Clive Sinclair
| Clive Sinclair | |
|---|---|
 Clive Sinclair Bristolissa 1992. |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Clive Marles Sinclair |
| Syntynyt | 30. heinäkuuta 1940 Lontoo |
| Kuollut | 16. syyskuuta 2021 (81 vuotta) Lontoo |
| Kansalaisuus | Iso-Britannia |
| Ammatti | keksijä ja yrittäjä |
| Arvonimi | Knight Bachelor |
Clive Marles Sinclair[1] (30. heinäkuuta 1940 Lontoo[2] – 16. syyskuuta 2021 Lontoo[3]) oli tunnettu brittiläinen keksijä. Sinclair ei opiskellut yliopistossa, vaan siirtyi suoraan koulusta tekniseksi kirjoittajaksi ja yrittäjäksi. Hän tuli tunnetuksi useista mikrotietokoneista 1980-luvun alussa.
Sinclair perusti Sinclair Radionics -yhtiönsä vuonna 1961.[1] Hän tuotti piirilevyjä ja pienen transistoriradion, mutta ei ollut menestyksekäs.[1] Sinclair Radionics julkaisi Sinclairin kehittämän Sinclair Executive -taskulaskimen vuonna 1972. Sitä on kutsuttu ensimmäiseksi varsinaiseksi taskulaskimeksi.[1] Laskin ei ollut teknisesti erityisen edistyksellinen, mutta se oli hyvin edullinen.[1] Sinclair julkaisi myös kvartsikiteellä toimineen rannekellon, joita palautettiin paljon epäluotettavuuden takia.[1] Sinclair TV80 oli taskukokoinen matkatelevisio joka ei menestynyt kaupallisesti.[3][4]
Kun Sinclair Radionics joutui talousvaikeuksiin, se ajautui valtion omistaman National Enterprise Boardin hallintaan.[5] Vuonna 1976 Sinclair perusti työntekijänsä Chris Curryn kanssa uuden Science of Cambridge -nimisen yrityksen voidaakseen toimia taas vapaasti.[6] Yrityksen ensimmäinen tuote oli MK14-tietokone, jota myytiin rakennussarjana.[7] Curry lähti pian sen julkaisun jälkeen erimielisyyksien takia ja perusti oman yrityksensä, Acorn Computersin.[8] Science of Cambridgestä tuli myöhemmin Sinclair Research, joka julkaisi ZX80-tietokoneen vuonna 1980 ja seuraajan ZX81:n seuraavana vuonna.[1] ZX80 ja ZX81 myivät hyvin; kahden tai kolmen vuoden aikana Sinclair teki voittoa 14 miljoonaa puntaa vuodessa.[3] Curryn ja Sinclairin välit viilenivät, kun BBC valitsi tietokoneita koskevaan opetusohjelmaan Acornin koneen Sinclairin koneiden sijasta.[1] Vuonna 1982 Sinclair julkaisi ZX Spectrumin, jota myytiin yli viisi miljoonaa kappaletta.[1] Sinclair sai ritarinarvon vuonna 1983.[9][2]
Tammikuussa 1985 Sinclair esitteli sähkökäyttöisen kolmipyörän, Sinclair C5:n.[3] C5:llä oli kuitenkin rajoittunut toimintasäde sekä hidas nopeus, eikä se kyennyt kipuamaan mäkiä.[1] Lisäksi sitä arvosteltiin turvattomaksi, minkä Sinclair kiisti.[1] C5:n kaupallinen epäonnistuminen ajoi Sinclairin taloudellisiin vaikeuksiin[3] yhdessä uuden Sinclair QL -tietokoneen huonon menestyksen kanssa.[1] Vuonna 1986 Sinclair myi tietokoneisiin liittyvän liiketoiminnan Alan Sugarin omistamalle Amstradille.[2][1]
Vuonna 1992 Sinclair julkaisi Zike-nimisen kokoontaitettavan kevyen sähköpolkupyörän.[1]
Sinclair kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana kotonaan 16.9.2021.[3]
BBC on tehnyt Sinclairista dokumentin Clive Sinclair: The Pace Setters.[10]
Yritykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Sir Clive Sinclair: Tireless inventor ahead of his time bbc.com. 16.9.2021. Viitattu 25.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Sir Clive Sinclair: Down but never out, the eternal optimist is back 10.1.2010. The Independent. Viitattu 23.6.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Siddique, Haroon: Home computing pioneer Sir Clive Sinclair dies aged 81 The Guardian. 16.9.2021. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Sinclair TV80/FTV1 computinghistory.org.uk. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Rodney Dale: ”The NEB Saga”, The Sinclair Story, s. 77–88. Duckworth Books, 1985. ISBN 0-7156-1901-2 (englanniksi)
- ↑ Dale (1985), "Science of Cambridge and the MK14", s. 89
- ↑ Dale (1985), "Science of Cambridge and the MK14", s. 89–93
- ↑ Anand Sethi: UK electronics – a fallen or sleeping giant? EMT WorldWide. IML Group. Arkistoitu 5.10.2011. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
- ↑ ZX Spectrum: An enduring legacy gamesindustry.biz. Viitattu 27.10.2017.
- ↑ Sam Machkovech: RIP Sir Clive Sinclair, creator of UK’s famed ZX Spectrum gaming computer arstechnica.com. 17.9.2021. Viitattu 25.9.2021. (englanniksi)
| ||||||||||||||
