Dilmun

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Dilmun (myös Tilmun, Telmun) oli muinainen valtakunta Bahrainin saarella Persianlahdella[1], joka kävi kauppaa Mesopotamian kanssa. Laivoilla käyty kauppa Bahrainin kautta kukoisti noin 2200-1600 eaa. Tätä todistavat Bahrainista löydetyt useat hautakummut. Dilmunin asukkaat olivat seemiläisiä.lähde?

Muitakin paikkoja on epäilty Dilmuniksi.

Persianlahdella saatettiin liikkua laivoilla jo 5. vuosituhannella eaa., mutta varmemmin kaupankäynti vakiintui hieman ennen vuotta 3000 eaa., jolloin Sumerin sivilisaatio nousi suurimpaan kukoistukseensa. Dilmun oli välisatama, jonka kautta Mesopotamiasta pääsi Omanin kuparikaivoksille ja Intiaan ostamaan norsunluuta ja karneolia. Mesopotamia taas tuotti muun muassa tekstiileitä, oliiviöljyä, viljaa ja vei Persianlahden kautta muun muassa hopeaa ja tinaa.

Uruk-kautta varhaisemman Ubaidin kulttuurin löytöjä on tehty Bahrainista muun muassa Al Markhista ja Persianlahden Arabian rannikolta[2], Al Hasan itäpuoliselta rannikolta nykyisen Dammamin kaupungin ympäristöstä, muun muassa Dosariyahista ja Abu Khamisista, sekä sisämaasta Ain Qannasista[3][4]. Dammamista pohjoiseen ollut Tauru oli löydöistä päätellen historiallisella ajalla kaupankäynnin keskus[5]. Bahrain ja sen lähellä oleva Dammamin seutu olivat mahdollisesti kosketuksissa Mesopotamiaan ehkä jo 6000-5000 eaa. alkaen[6]. Lähempää Dilmunia voisi teoriassa etsiä jo Kuwaitin rannikon arkeologisesta löytöpaikasta H3, joka sijaitsee As Sabiyahin alueella lähellä Eufratin ja Tigriksen yhtymäkohdan Shatt al-Arabin suistoa, Bubiyanin ja Failakan saarten lähellä, mutta mantereella. Paikka sijaitsee nykyisestä Kuwaitista pohjoiseen.[6][7]

Nykyisessä Bahrainissa oleva, Dilmuniksi uskottu alue kukoisti varsinkin 2200-1600 eaa. Uus-Sumerin ja Hammurabin valtakunnan ja Induskulttuurin aikoina. Dilmuniin rakennettiin linnoitettuja kaupunkeja ja temppeleitä ja vainajia haudattiin tuhansiin hautakumpuihin. Alueelta on löydetty matalia mesopotamialaistyyppisiä porrastemppeleitä, minizikkurateja.[8]

Bahrainin ja lähistön rannikon kalkoliittisia löytöpaikkoja ovat Al Markh Bahrainilla, Ain Qannas, Dosariyah ja Abu Khamis. Halileh on vastakkaisella Iranin rannikolla[9].

  1. Dilmun Encyclopedia Britannica. Viitattu 4.3.2013.
  2. Past Worlds, sivu 98
  3. Lähde "Meso", Atlas of Ancient Mesopotamia, ISBN 0-8160-2218-6,1990, luku Toward civilization, sivu 53, Kartta the extent of Ubaid culture
  4. Archaeological Background Introduction The Arabian-Ubaid Interaction (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Meso, luku States in conflict, sivu 79, kartta ylhäällä
  6. a b London´s Global University (Arkistoitu – Internet Archive) Archaeological Background (englanniksi)
  7. Location and surroundings (Arkistoitu – Internet Archive). The site of H3 is a low mound on the northern, inland edge of a peninsula, which stretches into the mudflats on the northern side of Kuwait Bay. The peninsula is known as Jazirat Dubaij.
  8. Thor Heyerdahl: Tigris - matka kulttuurimme lähteille. Tammi, 1979. ISBN 951-30-4826-8
  9. Geoffrey Parker: Elävä maailmanhistoria. Otava 2006, ISBN 951-1-20444-0, s. 18.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]