Fosforihappo
| Fosforihappo | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | fosforihappo, trihydroksidooksidofosfori |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | OP(=O)(O)O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | H3PO4 |
| Moolimassa | 98,0 g/mol |
| Ulkomuoto |
Valkoinen neste väritön tahmea neste (> 42 °C) |
| Sulamispiste | 42 °C |
| Kiehumispiste | 213 °C |
| Tiheys | 1,9 g/cm3 (neste) |
| Liukoisuus veteen | Erittäin liukeneva |
Fosforihappo (ortofosforihappo, trivetyfosfaatti, H3PO4) on yleisesti elävässä luonnossa esiintyvä epäorgaaninen happo. Fosforihappo on kolmiarvoinen eli triproottinen, joten siinä on kolme protolysoituvaa vetyatomia. Näin se voi muodostaa kolmenlaisia suoloja. Fosforihapon suoloja sanotaan fosfaateiksi. Se on yksi DNA-molekyylin rakenneosasista, ja sitä esiintyy esimerkiksi lintujen jätöksissä.
Fosforihappoa muodostuu liuottamalla sen anhydridiä fosforipentaoksidia veteen. Teollisesti sitä valmistetaan kuitenkin fosforin ja typpihapon välisellä reaktiolla tai liuottamalla fosfaattipitoisia mineraaleja, kuten apatiittia väkevällä rikkihappoliuoksella.[1]
Fosforihapolla on monia teollisia käyttötarkoituksia: lannoitteena, valkaisuaineena, etsauksessa, elektrolyyttinä, ruosteen poistoon, kodinsiivousaineissa sekä happamuudensäätöaineena elintarvikkeissa.[1] Esimerkiksi kolajuomat sisältävät fosforihappoa (enintään 70 mg/100 ml) sen antaman kirpeän maun takia. Elintarvikkeiden lisäaineena käytetty fosforihappo on E-koodiltaan E338.[2] Fosforihapon CAS-numero on 7664-38-2.
Fosforihappo tunnetaan parhaiten 85-prosenttisena vesiliuoksena. Liuos on väritön, hajuton ja haihtumaton, siirappimainen mutta kuitenkin vielä virtauskykyinen neste. Vahvana happona se on syövyttävä. Näin väkevässä liuoksessa ainakin osa ortofosforihaposta kondensoituu pyrofosforihapoiksi. Pakkausten merkinnöissä kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi lasketaan liuoksen fosoforihappopitoisuus olettamalla, että fosfori olisi siinä kokonaan ortofosforihappona, H3PO4. Laimeammissa liuoksissa fosforihappo onkin käytännössä kokonaan tässä orto-muodossa.
Reaktioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ortofosforihapon molekyylit voivat yhdistyä toisiinsa muodostaen useita yhdisteitä, joita myös sanotaan laajemmassa merkityksessä fosforihapoiksi.
Vedetöntä fosforihappoa, joka on alhaisessa lämpötilassa sulava kiinteä aine, saadaan kuumentamalla fosforihapon 85-prosenttista liuosta tyhjiössä.[3]
Veteen liuetessaan ortofosforihappo ionisoituu, jolloin syntyy pääasiassa divetyfosfaatti-ioneja, H2PO4-, sekä protoneja, mutta osa divetyfosfaatti-ioneista luovuttaa vielä toisen tai kolmannenkin protonin:
- H2PO4−(aq) + H2O(l) H3O+(aq) + HPO42−(aq) Ka2= 6.31×10−8
- HPO42−(aq) + H2O(l) H3O+(aq) + PO43−(aq) Ka3= 4.80×10−13
Tämän protolyysin ensimmäisessä vaiheessa syntyvä anioni H2PO4− on divetyfosfaatti-ioni. Toisessa vaiheessa syntyvä HPO42− on monovetyfosfaatti-ioni ja kolmannessa vaiheessa syntyvä PO43− fosfaatti-ioni. Kuhunkin näistä protolyysireaktioista liittyy sille ominainen happovakio, joille käytetään merkintöjä Ka1, Ka2 ja Ka3. Edellä on ilmoitettu niiden arvot 25 °C:n lämpötilassa. Näihin happovakion arvoihin liittyvät vastaavat logaritmiset pKa -arvot: pKa1=2,12, pKa2=7,21 ja pKa3=12,67 lämpötilassa 25 °C. Vaikka kaikki kolme vetyatomia (H) ovat ortofosforihappomolekyylissä yhtä vahvasti sitoutuneet, peräkkäiset Ka -arvot poikkeavat toisistaan, sillä on energeettisesti vähemmän edullista luovuttaa toinen vetyioni (H+), jos yksi tai useampi on jo luovutettu ja molekyylistä on tullut negatiivisesti varautunut ioni.
Ortofosforihappo dissosioituu siis triproottisesti ja sen konjugaattiemästen eli edellä mainittujen ionien pH vaihtelee laajoissa rajoissa. Näiden ominaisuuksien vuoksi ja koska laimeat fosforihappo- tai fosfaattiliuokset yleensä ovat myrkyttömiä, näiden fosfaattityyppien seoksia käytetään usein puskurointiin tai puskuriliuosten valmistamiseen. Niiden pH riippuu siitä, missä suhteessa liuoksessa on eri ioneja. Samaan tapaan puskuriliuoksia voidaan valmistetaan myös orgaanisen, triproottisen myrkyttömän sitruunahapon suoloista. Fosfaateilla on suuri merkitys biokemiassa, varsinkin yhdisteillä, joissa fosfaattiryhmä on sitoutunut johonkin sokeriin. Sellaisia ovat erityisesti DNA, RNA ja adenosiinitrifosfaatti (ATP).
Ortofosforihappoa kuumennettaessa se voi kondensoitua, jolloin siitä lohkeaa vettä. Kun kaksi fosforihappomolekyyliä yhdistyy siten, että niistä erkanee yksi vesimolekyyli, syntyy pyrofosforihappoa (H4P2O7). Jos jokaisesta fosforihappomolekyylistä lohkeaa yksi vesimolekyyli, syntyy lasimainen kiinteä aine, jonka empiirinen kaava on HPO3 ja jonka nimi on metafosforihappo.[4] Metafosforihappo on yksinkertaisesti ortofosforihapon anhydridinen muoto, ja sitä käytetään toisinaan vettä tai kosteutta absorboivana reagenssina. Fosforihapon dehydratointi vielä pidemmälle on hyvin vaikeaa, ja se voidaan suorittaa vain äärimmäisen voimakkaiden kuivausaineiden avulla, ei pelkästään kuumentamalla. Tuloksena saadaan fosforipentoksidia, jonka empiirinen kaava on P2O5, joskin sen todellinen molekyylikaava on P4O10. Fosforihappo on kiinteä aine, joka sitoo itseensä kosteutta erittäin voimakkaasti ja jota myös käytetään kuivausaineena.
Superhappojen eli rikkihappoa (H2SO4) voimakkaampien happojen läsnä ollessa fosforihappo reagoi muodostaen huonosti tunnettuja, mahdollisesti syövyttäviä suoloja, joissa kationina arvellaan olevan tetrahydroksyylifosfonium-ioni.[5] Tämä hypoteettisen ionin oletetaan olevan isoelektroninen ortopiihapon kanssa. Esimerkiksi oletettu reaktio fluoriantimonihapon (HSbF6/) kanssa olisi:
- H3PO4 + {HSbF6} → [P(OH)4+] [SbF6]−
Vesiliuos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesiliuoksessa fosforihapon ja sen protolyysituotteiden kokonaiskonsentraatio on [A] = [H3PO4] + [H2PO4−] + [HPO42−] + [PO43−] Tämä konsentraation [A] ilmoittaa, kuinka monta moolia puhdasta fosforihappoa (H3PO4) liuoksen valmistukseen on käytetty. Tällaisen fosforihappoliuoksen koostumus voidaan laskea kuhunkin edellä esitettyyn reaktioon liittyvän tasapainoyhtälön avulla ottamalla lisäksi huomioon yhteys [H+] [OH−] = 10−14 ja sähköneutraalisuusyhtälö. Oletetaan lisäksi, että molekyylejä tai ioneja, joissa on useampi kuin yksi fosforiatomi, ei synny. Systeemiä voidaan tällöin kuvata viidennen asteen yhtälöllä, jossa tuntemattomana on [H+] ja joka voidaan ratkaista numeerisesti. Saadaan:
| [A] (mol/L) | pH | [H3PO4]/[A] (%) | [H2PO4−]/[A] (%) | [HPO42−]/[A] (%) | [PO43−]/[A] (%) |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 1,08 | 91,7 | 8.29 | 6.20×10−6 | 1.60×10−17 |
| 10−1 | 1,62 | 76,1 | 23.9 | 6.20×10−5 | 5.55×10−16 |
| 10−2 | 2,25 | 43,1 | 56.9 | 6.20×10−4 | 2.33×10−14 |
| 10−3 | 3,05 | 10,6 | 89.3 | 6.20×10−3 | 1.48×10−12 |
| 10−4 | 4,01 | 1,30 | 98.6 | 6.19×10−2 | 1.34×10−10 |
| 10−5 | 5,00 | 0,133 | 99.3 | 0.612 | 1.30×10−8 |
| 10−6 | 5,97 | 1,34×10−2 | 94.5 | 5.50 | 1.11×10−6 |
| 10−7 | 6,74 | 1,80×10−3 | 74.5 | 25.5 | 3.02×10−5 |
| 10−10 | 7,00 | 8,24×10−4 | 61.7 | 38.3 | 8.18×10−5 |
Kun hapon konsentraatio on suuri, liuos koostuu pääasiassa H3PO4 -molekyyleistä. Kun [A] = 10−2, liuoksen pH on lähellä pKa1:n arvoa, jolloin ionien H3PO4 ja H2PO4− konsentraatio on sama. Kun [A] on alle 10−3, liuoksessa on pääasiassa H2PO4− -ioneja, joskin hyvin laimeissa liuoksissa myös [HPO42−] tulee merkittäväksi. PO43− -ionien osuus on aina merkityksettömän pieni. Koska tässä analyysissä ei ole otettu huomioon ionien aktiivisuuskertoimia, todellisen fosforihappoliuoksen pH ja molaarisuus saattavat paljonkin poiketa edellä esitetyistä arvoista.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fosforihappoa valmistetaan teollisuudessa kahdella tavalla, joita nimitetään kosteaksi ja kuumaksi prosessiksi. Kostealla prosessilla valmistetaan valtaosa kaupallisesti tuotetusta fosforihaposta. Kuuma prosessi on kalliimpi, mutta sillä saadaan puhtaampi tuote, jota käytetään elintarviketeollisuudessa.
Kostea prosessi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kostealla prosessilla fosforihappoa valmistetaan lisäämällä rikkihappoa trikalsiumfosfaattiin, jota esiintyy luonnossa varsinkin apatiittina. Reaktio on:
missä X merkitsee muita anioneja, joita apatiitti yleensä sisältää fosfaatti-ionin lisäksi, tyypillisesti OH, F, Cl ja Br.
Tällöin saatu liuos voi sisältää 23–33 % fosforipentoksidia (P2O5), mikä vastaa 32–46 % fosforihappoa (H3PO4), mutta pitoisuus voi veden höyrystymisen vuoksi olla suurempi, jolloin saadaan kaupallista eli kauppiastason fosforihappoa, joka sisältää noin 54–62 % fosforipentoksidia tai 75–85 % fosforihappoa. Jos vesi höyrystyy vielä enemmän, saadaan superfosforihappoa, jonka fosforipitoisuus fosforipentoksidina laskettuna on yli 70 %, mikä vastaa lähes sataprosenttista fosforihappoa; tällöin kuitenkin alkaa muodostua myös pyrofosforihappoa ja polyfosforihappoja, jotka suurentavat nesteen viskositeettia eli tekevät sen hyvin jäykkäliikkeiseksi.[6][7]
Fosfaattimalmin liuetessa rikkihappoon syntyy myös liukenematonta kalsiumsulfaattia eli kipsiä, joka suodatetaan ja erotetaan liuoksena fosfokipsinä. Kostealla prosessilla tuotettu happo voidaan edelleen puhdistaa poistamalla siitä fluori, jolloin saadaan rehutason fosforihappoa, taikka liuottimilla uuttamalla ja poistamalla siinä mahdollisesti esiintyvä arseeni, jolloin saadaan elintarviketason fosforihappoa.
Nirtofosfaattiprosessi on muutoin samanlainen kuin kostea prosessi, paitsi että siinä rikkihapon sijasta käytetään typpihappoa. Etuna on, että sivutuotteena saatu kalsiumnitraatti kelpaa sekin lannoitteeksi. Tätä menetelmää käytetään kuitenkin vain harvoin.
Kuuma prosessi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyvin puhdasta fosforihappoa saadaan polttamalla vapaana alkuaineena esiintyvää fosforia. Tällöin saadaan fosforipentoksidia, joka sitten liuotetaan laimeaan fosforihappoon. Näin saatu fosforihappo on hyvin puhdasta, koska useimmat sen valmistukseen käytetyissä kivennäisissä esiintyneet epäpuhtaudet on jo poistettu, kun fosfori on siitä eristetty uunissa. Tuloksena saadaan elintarviketason termistä fosforihappoa; kuitenkin kriittisissä sovelluksissa saatetaan tarvitaan jatkoprosessointia arseeniyhdisteiden poistamiseksi.
Vapaaksi alkuaineeksi fosfori eristetään fosfaattikivennäisistä sähköuunissa. Korkeassa lämpötilassa fosfaatin, piikiven ja hiilipitoisten aineiden kuten koksin tai kivihiilen seoksesta syntyy kalsiumsilikaattia, kaasumaista fosforia ja hiilimonoksidia. Syntyvä kaasumainen fosfori ja hiilimonoksidi jäähdytetään veden alla puhtaan fosforin eristämiseksi. Vaihtoehtoisesti nämä kaasut voidaan polttaa ilmassa fosforipentoksidiksi ja hiilidioksidiksi.
Laboratoriomenetelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laboratorioissa pieni määrä fosforihappoa voidaan valmistaa myös hapettamalla punaista fosforia typpihapolla.[8] Reaktio tapahtuu tällöin seuraavasti:
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa tuotetusta fosforihaposta, noin 90 %, käytetään lannoitteiden valmistamiseen.[9]
Muihin tarkoituksiin fosforihappoa käytettiin vuonna 2006 seuraavat määrät:
| Sovellus | Kysyntä (2006) tuhansina tonneina | Tärkeimmät fosforiyhdisteet |
|---|---|---|
| Saippuat ja puhdistusaineet | 1836 | natriumtrifosfaatti (STPP, Na5P3O10) |
| Elintarviketeollisuus | 309 | natriumtrifosfaatti (STPP) natriumheksametafosfaatti (SHMP) trinatriumfosfaatti (TSP) dinatriumpyrofosfaatti (SAPP) natrium-alumiinifosfaatti (SAlP) monokalsiumfosfaatti (MCP) dinatriumfosfaatti (DSP, Na2HPO4) fosforihappo |
| Veden puhdistus | 164 | natriumheksametafosfaatti (SHMP) natriumtrifosfaatti (STPP) tetranatriumpyrofosfaatti (TSPP) mononatriumfosfaatti (MSP, NaH2PO4) dinatriumfosfaatti (DSP) |
| Hammastahna | 68 | dikalsiumfosfaatti (DCP, CaHPO4) IMP, SMFP |
| Muut sovellukset | 287 | natriumtrifosfaatti (STPP, Na3P3O9) TCP, APP, DAP sinkkifosfaatti (Zn3(PO4)2) alumiinifosfaatti (AlPO4, H3PO4) |
Elintarvikkeiden lisäaine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elintarviketason fosforihapon E-koodi on E338.[2] Sitä käytetään happamuudensäätöaineena elintarvikkeissa ja juomissa, erityisesti colajuomissa. Se antaa kirpeän tai happaman maun. Useita fosforihapon suoloja, kuten monokalsiumfosfaattia, käytetään taikinan hapattamiseen.[9]
Ruosteen poisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fosforihappoa voidaan käyttää ruosteen poistamiseen käsittelemällä sillä ruostunutta rautaa, terästyökaluja tai muita pintoja. Fosforihappo muuttaa punertavan rauta(III)oksidin (Fe2O3), jota ruoste pääasiassa on, rauta(III)fosfaatiksi, FePO4. Reaktioyhtälö on:
- 2 H3PO4 + Fe2O3 → 2 FePO4 + 3 H2O
Rautafosfaatti muodostaa mustan kalvon pinnalle. Kalvo estää osittain uudelleen ruostumista.
Lääketieteessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fosforihappoa käytetään hammaslääketieteessä syövyttävänä liuoksena hampaiden pintojen puhdistamiseen ja karkeaksi tekemiseen asetettaessa hampaiden paikkoja tai täytteitä paikoilleen. Fosforihappoa käytetään myös monissa hampaiden valkaisuaineissa plakin poistamiseen.
Fosforihappoa käytetään myös aineksena pahoinvointilääkkeissä, jotka sisältävät runsaasti myös sokeria (glukoosia ja fruktoosia.)
Muita sovelluksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fosforihappoa käytetään myös muun muassa:
- liuoksena anodin muodostamiseen
- ulkoisena standardina fosfori-31:n ydinmagneettiselle resonanssille (NMR)
- puskuriliuosten aineksena biologiassa ja kemiassa, esimerkiksi korkean erotuskyvyn nestekromatografiassa
- kemiallisena hapettimena Wentworthin prosessissa aktiivihiilen tuottamiseksi[10]
- elektrolyyttinä fosforihappopolttokennoissa
- katalyyttinä alkeenien hydrauksessa alkoholien, varsinkin etanolin valmistuksessa
- elektrolyyttinä kuparin elektrolyyttisessä kiillotuksessa varsinkin piirilevyjä valmistettaessa
- juoksutteena muun muassa pienoisrautatieharrastajien keskuudessa
- puolijohtavien yhdisteiden prosessoinnissa etsausaineena; esimerkiksi yhdessä vetyperoksidin ja veden kanssa indiumgalliumarsenidin (InGaAs) selektiiviseen erottamiseen indiumfosfaatista (InP).[11]
- kuumennettuna mikrofabrikaatiossa piinitridin (Si3N4) eristämiseen etsaamalla, sillä fosforihappo syövyttää voimakkaasti piinitridiä mutta ei piidioksidia (SiO2).[12]
- rakennustöissä puhdistusaineena kivennäissakkojen ja sementtitahrojen poistamiseen;
- hydroviljelyssä ravinneliuosten pH:n alentamiseen; muitakin happoja voidaan käyttää, mutta fosforihapon etuna on, että kasvit voivat käyttää sitä myös ravinteena;
- pH:n säätöaineena kosmeettisissa ja ihonhoitotuotteissa[13]
- levitteenä puhdistusaineena ja nahan käsittelyssä
- taudinaiheuttajien torjuntaan meijeri-, elintarvike- ja panimoteollisuudessa[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 112. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b E338 - Fosforihappo Ruokavirasto. Viitattu 22.9.2023.
- ↑ G. Brauer (toim.), R. Klement: ”Orthophosphoric Acid”, Handbook of Preparative Inorganic Chemistry, Vol 1, 2. painos, s. 543. Academic Press, 1963.
- ↑ Phosphoric acid The Columbia Encyclopedia, Sixth Edition.
- ↑ S. Gevrey, A. Luna, V. Haldys, J. Tortajada, J. P. Morizur: Experimental and theoretical studies of the gas-phase protonation of orthophosphoric acid. The Journal of Chemical Physics, 1998, 108. vsk, nro 6. doi:10.1063/1.475628 Bibcode:1998JChPh.108.2458G
- ↑ Stable ammonium polyphosphate liquid fertilizer from merchant grade phosphoric acid (Yhdysvaltojen patentti nro 4721519) google.com.
- ↑ Super Phosphoric Acid 0-68-0 Material Safety Data Sheet toukokuu 2009. J.R. Simplot Company. Viitattu 13.2.2016.
- ↑ Arthur Sutcliffe: Practical Chemistry for Advanced Students. Lontoo: John Murray, 1949 (ensimmäinen painos 1930).
- ↑ a b Klaus Schrödter, Gerhard Bettermann, Thomas Staffel, Friedrich Wahl, Thomas Klein, Thomas Hofmann: ”Phosphoric Acid and Phosphates”, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry. Weinheim: VCH, 2008.
- ↑ C. Toles, S. Rimmer, J. C. Hower: Carbon, 1996, 34. vsk, nro 11. doi:10.1016/S0008-6223(96)00093-0
- ↑ Wet chemical etching umd.edu.
- ↑ S. Wolf, R. N. Tauber: Silicon processing for the VLSI era: Volume 1 – Process technology, s. 534. Määritä julkaisija! ISBN 0-9616721-6-1
- ↑ Cosmetic Ingredient dictionary: P Paula's Choice.
- ↑ STAR SAN Five Star Chemicals. Viitattu 15.2.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fosforihapon kansainvälinen kemikaalikortti
- OVA-ohje
- Human Metabolome Database: Phosphoric acid (englanniksi)
- KEGG: Phosphoric acid (englanniksi)
- ChemBlink: Phosphoric acid (englanniksi)
- National pollutant inventory – Phosphoric acid fact sheet npi.gov.au.
- NIOSH Pocket guide to chemical hazards cdc.gov.
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Phosphoric-acid (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemical - phosphoric acid (englanniksi)
