Dominoiva ominaisuus
Perinnöllisyystieteessä dominoiva eli vallitseva ominaisuus tarkoittaa ominaisuutta, joka tulee näkyviin sekä homotsygoottisena että heterotsygoottisena. Vaikka yksilöllä on aina kaksi alleelia samasta geenistä, jo yksi dominoiva alleeli riittää siihen, että ominaisuus tulee näkyviin yksilön fenotyypissä eli ilmiasussa. Samasta syystä dominoiva ominaisuus ei voi resessiivisen tavoin periytyä huomaamatta sukupolvien yli, vaan kaikki dominoivan alleelin kantajat ilmentävät ominaisuutta myös fenotyypissään.[1] Kun evoluutioon kuuluvia muutoksia ei ole tapahtumassa alueen ominaisuusvalikoimaan, kun alueellinen tasapaino vallitsee, alueella esiintyy vallitsevia ominaisuuksia enemmän kuin peittyviä, regressiivisiä ominaisuuksia. Tämä koskee myös saman geenin eri alleeleja.[2]
| T | t | |
| T | T T | T t |
| t | T t | t t |
Dominoivaa alleelia kuvataan oikealla olevassa esimerkissä isolla kirjaimella T, kun taas vastaavasti resessiivistä pienellä. Dominoiva ominaisuus tulee esille sekä homotsygoottisena (TT), että heterotsygoottisena (Tt). Vain homotsygoottisena, tapauksessa tt, resessiivinen ominaisuus voi tulla näkyville.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Harry Federley: ”Perinnöllisyys”, Iso tietosanakirja osa X, Mustonen - Pielisjärvi, s. 1218-1229. Helsinki: Otava, 1935.
- ↑ Seija Airamo, Anto Leikola, Helmi-Irene Saurola, Teuvo Suominen, Juha Valste, Pertti Viitanen: Lukoin biologia, kurssi 3, s. 67. WSOY, 1993. ISBN 951-0-17149-2.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dominoiva ominaisuus Wikimedia Commonsissa