Edvard Jonas Wilhelm af Brunér
Edvard Jonas Wilhelm af Brunér (30. lokakuuta 1816 Porvoo – 1. syyskuuta 1871 Helsinki) oli suomalainen Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professori.[1]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Af Brunérin vanhemmat olivat laamanni Jonas af Brunér ja Sara Kristina Franzén. Af Brunér oli naimisissa vuodesta 1856 Augusta Helena Wilhelmina Nymanderin kanssa. Hän pääsi ylioppilaaksi 1832 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1836, lisensiaatiksi 1846 ja tohtoriksi 1847. Af Brunér oli Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden dosentti 1840–1848 ja Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssi 1840–1848. Hän toimi kreikan ja rooman kirjallisuuden apulaisena 1848–1850, kaunopuheisuuden ja runouden vt. professorina 1847–1850 ja professorina 1851–1853 sekä roomalaisen kirjallisuuden professorina 1853–1871. Af Brunér oli historiallis–filosofisen tiedekunnan promoottori 1860 ja osaston dekaani 1867–1868 sekä Uusmaalaisen osakunnan inspehtori 1868–1871. Hän sai kanslianeuvoksen arvon 1868. Af Brunér oli Suomen Tiedeseuran puheenjohtaja 1861–1862. Hän osallistui aatelissäädyssä valtiopäiville 1863–1864.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- De gerundio adjectivo sermonis latini commentatio. Helsingfors 1842
- De penatibus Laviniensibus ac Jove indigete. Helsingfors 1848
- Latisk gramatik för skolor och gymnasier. Helsingfors 1853
- Latinsk elementargrammatik. 1855, 3. painos 1884
- De ordine et temporibus carminum C. Valerii Catulli. 1861
- Quæstionæs Terentianæ. 1868
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Edvard Johan Wilhelm af Brunér SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Helsingin yliopiston opettaja– ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917, osa A–G
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Biografia-sampo: Edvard af Brunér Viitattu 18.1.2021.