Edvin Avellan
Edvin Avellan (1. toukokuuta 1830 Ahlainen[1] – 28. marraskuuta 1912 Pori[2]) oli suomalainen tilanomistaja, valtiopäivämies, kääntäjä ja kirjailija. Hän käytti nimimerkkejä E. A., E. T. ja Edv. Tarkki.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avellanin vanhemmat olivat tilanomistaja Gustaf Adolf Avellan ja Kallista Fredrika Tennberg. Hän kävi Rauman pedagogiota, Porin triviaalikoulua ja Turun lukiota ja pääsi ylioppilaaksi Helsingissä 1848.
Avellan toimi Tampereen ala-alkeiskoulun vt. opettajana 1854–1855, Uudessakaarlepyyssä toimineen Vaasan yläalkeiskoulun vt. kollegana 1855, Hämeenlinnan yläalkeiskoulun 3. kollegana 1855–1862 ja Porin yläalkeiskoulun historian ja maantiedon kollegana vuodesta 1862. Hän jäi virkavapaalle 1865 ja sai eron opettajan virasta 1867. Avellan hoiti tämän jälkeen Ahlaisten Kellahdessa omistamaansa Kellahden säterirusthollia jonka hän oli saanut perinnöksi isänsä kuoltua 1859. Hän osallistui talonpoikaissäädyn edustajana valtiopäiville 1877–1878, 1882, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899 ja 1900. Avellan sai kunnallisneuvoksen arvon 1879.[3]
Avellan tunnettiin myös suomentajana. Hän käänsi suomeksi muun muassa Johan Ludvig Runebergin runoja sekä Friedrich von Schillerin murhenäytelmän Orleansin neisyt. Avellan oli mukana suomentamassa yhdessä Aleksanteri Rahkosen, Julius Krohnin (Suonio) ja Antti Törneroosin (Tuokko) kanssa Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoita. Suomennoksen ensimmäinen osa ilmestyi 1867. Myöhemmin ryhmään liittyi Paavo Cajander, jonka nimeen Vänrikki Stoolin tarinoiden suomennos on yleensä liitetty. Suomennoksen toinen osa ilmestyi 1877, ja kirjaa painettiin vuoteen 1904 mennessä 140 000 kappaletta.[4]
Avellan perusti kansankirjaston Ahlaisiin jo 1850, ja hän oli myös mukana sisälähetystyössä.
Avellan oli naimisissa Katarina Ulrika Hahnssonin (1832–1901) kanssa. Heillä oli kaksi lasta, tytär Elli Kallista Sofia Avellan (1860–1926) ja poika Niilo Johannes Avellan (1868–1938). Niilo J. Avellan toimi Lahden yhteiskoulun rehtorina 1897–1914 ja julkaisi historiatutkimuksia muun muassa kolmiosaisen teoksen Entisen Ulvilan pitäjän maatilat. Niilo Avellanin puoliso Sylvia Avellan (o.s. Renqvist; 1870–1920) on tullut tunnetuksi kirjeenvaihdostaan kirjailija Joel Lehtosen kanssa.[5][6]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso itseäs!: kuvaus nykyajan elämästä, kert. E. T. Satakunnan kirjakauppa, Pori 1886
- Asiakirjoja kuuluva Porin rautatiekysymykseen. Pori 1888
- Muutamia tietoja uusista perunalajeista. Satakunnan maanviljelysseuran lentolehti 8. Helsinki 1892
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fredrik Berndtson : Elämän taistelusta : Näytelmä viidessä näytöksessä, suomentanut E. A. Edvin Avellan, Pori 1873
- Hans Georg Adolph Lacoppidan : Maatalouden oppikirja. Edellinen osa, suom. ja Suomen oloihin sov. Edv. Avellan. Satakunnan maanviljelysseura, Pori 1873
- Johan Ludvig Runeberg : Runoelmia. Holm, Helsinki 1874
- Friedrich von Schiller : Orleansin neitsyt : romantillinen murhenäytelmä. Holm, Helsinki 1875
- Hans Georg Adolph Lacoppidan : Maatalouden oppikirja. Jälkimmäinen osa, suom. ja Suomen oloihin sov. Edv. Avellan. Satakunnan maanviljelysseura, Pori 1879
- Elisabeth Charles : Kittyn päiväkirja : kuvauksia hengellisistä liikkeistä Englannissa viime vuosisadan keski-ajoilla, kirj. ”Helenan perheen” tekijä Mrs Charles, suomentanut Edv. Tarkki. Hagelberg, Tampere 1879
- F. Gerle : Lyhyt neuvon-antaja voin- ja juustonvalmistuksessa, suom. Edv. Tarkki. Palander, Pori 1879
- Carl Erik Bergstrand : Lehmän maito, sen omaisuudet ja ainekset, suom. Edv. Tarkki. Palander, Pori 1880
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Edvin Avellan SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Kotivuori, Yrjö: Edvin Avellan. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 21. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.
- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 30.11.1912, s. 1.
- ↑ Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen Digi-Wiki : Kellahti
- ↑ Markus Similä : Oi maamme, Suomi, synnyinmaa[vanhentunut linkki]
- ↑ Kuka, Mitä, Lahti : Niilo Johannes Avellan[vanhentunut linkki]
- ↑ Lehtonet: Sylvia Avellan (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Project Gutenberg: Edvin Avellanin suomentama Elisabeth Rundle Charlesin teos Kittyn päiväkirja : kuvauksia hengellisistä liikkeistä Englannissa viime vuosisadan keski-ajoilla
- Project Gutenberg: Edvin Avellanin suomentama Fredrik Berndtsonin näytelmä Elämän taistelusta
- Satakuntalainen merkkimies, Suomen Kuvalehti, 03.05.1930, nro 18, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||
