Elias Kahra
Elias (Eljas) Kahra (14. tammikuuta 1857 Alavus[1] – 14. helmikuuta 1942 Helsinki[2]) oli suomalainen urkuri, musiikkipedagogi ja kapellimestari.
Urkuri Elias Kahran vanhemmat olivat lukkari Elias Kahra ja Maria Rantala ja puoliso vuodesta 1887 Linda Sofia Silvén. Kahra kävi kansakoulukurssin 1872 ja suoritti urkurin tutkinnon Helsingissä 1874. Hän oli Suomalaisen oopperan palveluksessa 1875–1882 ja samalla Richard Faltinin ja Martin Wegeliuksen oppilaana pianonsoitossa ja musiikin teoriassa. Suomalaisten tuomiokirkkojen urkurinvirkoja varten Kahra suoritti tutkinnon 1891 Faltinille. Hän opiskeli Leipzigin konservatoriossa 1894–1895, toimi sotilaskapellimestarina Kuopiossa 1882–1902 ja laulunopettajana Kuopion lyseossa vuodesta 1888, vuoteen 1926 saakka.[1][2] Kahra oli Kuopion Musiikinystäväin yhdistyksen orkesterin johtaja 1910–1918.[1] Kuopion kaupunki- ja maaseurakuntien urkurina Kahra toimi vuodesta 1891 aina vuoteen 1940 asti. Hänet tunnettiin myös säveltäjänä.[2] Kahra oli kollegireistraattori vuodesta 1899 ja hänelle myönnettiin director cantus -arvonimi.[3]