Energia Azerbaidžanissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Azerbaidžanin keskeinen öljy- ja maakaasuinfrastruktuuri 2011. Öljyputket vihreällä, kaasuputket punaisella.
Tuulivoimala Azerbaidžanissa.

Energia Azerbaidžanissa käsittelee Azerbaidžanin energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä asioita.

Energiaa tuotetaan vuosittain 23,57 miljardia kilowattituntia (2016 arvio) ja maassa kulutetaan 20,24 terawattitunnin verran energiaa (2016 arvio).[1] Maasta viedään energiaa 265 miljoonan kilowattitunnin verran (2015 arvio) ja tuodaan 114 miljoonaa kilowattituntia (2016 arvio).[1]

Azerbaidžanissa tuotettu energia jakautui 2010-luvun loppupuolella eri tavoin tuotettuun energiaan seuraavasti:

2020-luvulla maa on panostanut myös tuulivoimaan ja aurinkovoimaan, ja suunnittelee sähköverkon runkolinjan vetämistä Mustanmeren ali Kaspianmeren tuulivoimaloiden käytön tehostamiseksi.[2]

Vuonna 2022 uusiutuvat energianlähteet kattoivat 1,5 % maan energiantuotannosta ja 6 % sähköntuotannosta. Niille olisi merkittävää potentiaalia: maassa on suotuisat olot aurinko-, tuuli- ja vesivoiman tuotannolle, maalämmölle ja biomassan käytölle.[3]

Öljy ja maakaasu kattavat 90 % vientituloista. Maakaasun vienti on kasvanut huomattavastoi 2000-luvulla Şahdənizin kaasukentän löytymisen jälkeen. Energiasektori on pääosin valtionomisteisten toimijoiden käsissä, vesivoimassa on pieniä yksityisiä yrityksiä-[3]

Fossiiliyhtiö SOCAR on valtion suurin yritys.[4]

Energiankulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiankulutus asukasta kohti vuonna 2019 oli 64,461 miljoonaa BTU:ta, maailmassa 86. suurinta.[5] Energiaa kulutettiin vuonna 2021 11,5 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia (Mtoe). Loppukäyttäjistä suurin ryhmä on kotitalouksien energiankäyttö, 4,6 Mtoe. Toiseksi suurin on liikenne, 2,6 Mtoe.[3]

Öljykaivoja Balaxanıssa.

Azerbaidžan tuottaa maaöljyä. Vuosina 1848–49 porattu maailman ensimmäinen öljykaivo sijaitsi maan pääkaupunki Bakusta etelään.[6] Nobelin veljekset (Alfred Nobel ja Emanuel Nobel) perustivat sinne öljyntuotantoyrityksen vuonna 1879.[6]

Vuonna 1994 Azerbaidžan antoi kansainvälisten öljy-yhtiöiden yhteenliittymälle luvan kolmen avomerellä sijaitsevan öljykentän tutkimiselle ja hyödyntämiselle, ja vuonna 1997 tästä sopimuksesta syntynyt öljyntuotanto käynnistyi.[6]

Syyskuussa 2002 alettiin rakentaa putkea, jonka tarkoitus on siirtää öljyä Azerbaidžanista Georgian Tbilisin kautta Turkkiin Ceyhaniin.[6] Tämä Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputki avattiin virallisesti heinäkuussa 2006.[6]

Nykyään maassa tuotetaan raakaöljyä 789 300 barrelia päivässä (2017 arvio), josta ulkomaille viedään 718 800 barrelia päivässä (2015 arvio).[1] Maahan ei tuoda öljyä ollenkaan ja todettuja raakaöljyvarantoja siellä on seitsemän miljardin barrelin verran.[1]

Azerbaidžanin maakaasun vienti ulkomaille vuosina 2007–2017.

Maakaasua Azerbaidžanissa tuotetaan 16,96 miljardia m3 (2017 arvio), josta maassa kulutetaan 10,34 miljardia m3 (2017 arvio)[1] Maasta viedään 8,042 miljardia m3 (2017 arvio) maakaasua ja sinne tuodaan sitä 2,095 miljardia m3 (2017 arvio).[1] Tiedossa olevia maakaasuvarantoja maassa on 991,1 miljardia m3 (arvio 1.1.2018.).[1]

Vuonna 2010 British Petroleum alkoi suunnitella Venäjän ohittavaa kaasuputkea Azerbaidžanista Euroopaan.[6] Putki otettiin käyttöön vuonna 2020.[7]

Azerbaidžanissa on kymmenen suurta ja lukuisia pieniä vesivoimaloita. Suurimmat ovat Mingəçevirin (kapasiteetti 424 MW), Şəmkirin (380 MW) ja Yenikəndin (150 MW) vesivoimalat.[8]

  1. a b c d e f g h i j Azerbaijan - Energy (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) The World Factbook 10.7.2019. Viitattu 29.7.2019.
  2. Gloria Dickie: COP29 climate summit host Azerbaijan touts country's gas potential Reuters. 19.12.2023. Viitattu 26.12.2023.
  3. a b c Overview: Azerbaijan energy Profille IEA. Viitattu 27.12.2023.
  4. SOCAR: Big Problems at the Largest Company in Azerbaijan Baku Researrch Institute. 2020. Viitattu 15.5.2024.
  5. Azarbaijan: Energy & Economy CIA World Factbook. Viitattu 27.12.2023.
  6. a b c d e f Azerbaijan profile - Timeline (englanniksi) BBC 2.1.2018. Viitattu 29.7.2019.
  7. Southern Gas Corridor – project of the century British Petroleum. 2021. Viitattu 27.12.2023.
  8. Renewable energy stations in Azerbaijan Azerbaijan Renewable Energy Agency. Viitattu 27.12.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]