Energia Azerbaidžanissa
Energia Azerbaidžanissa käsittelee Azerbaidžanin energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä asioita.
Energiaa tuotetaan vuosittain 23,57 miljardia kilowattituntia (2016 arvio) ja maassa kulutetaan 20,24 terawattitunnin verran energiaa (2016 arvio).[1] Maasta viedään energiaa 265 miljoonan kilowattitunnin verran (2015 arvio) ja tuodaan 114 miljoonaa kilowattituntia (2016 arvio).[1]
Azerbaidžanissa tuotettu energia jakautui 2010-luvun loppupuolella eri tavoin tuotettuun energiaan seuraavasti:
- fossiiliset polttoaineet: 84 % kokonaiskapasiteetista (arvio 2016)[1]
- uusiutuva energia: 2 % kokonaiskapasiteetista (arvio 2017)[1]
- vesivoima: 14 % kokonaiskapasiteetista (arvio 2017)[1]
2020-luvulla maa on panostanut myös tuulivoimaan ja aurinkovoimaan, ja suunnittelee sähköverkon runkolinjan vetämistä Mustanmeren ali Kaspianmeren tuulivoimaloiden käytön tehostamiseksi.[2]
Vuonna 2022 uusiutuvat energianlähteet kattoivat 1,5 % maan energiantuotannosta ja 6 % sähköntuotannosta. Niille olisi merkittävää potentiaalia: maassa on suotuisat olot aurinko-, tuuli- ja vesivoiman tuotannolle, maalämmölle ja biomassan käytölle.[3]
Öljy ja maakaasu kattavat 90 % vientituloista. Maakaasun vienti on kasvanut huomattavastoi 2000-luvulla Şahdənizin kaasukentän löytymisen jälkeen. Energiasektori on pääosin valtionomisteisten toimijoiden käsissä, vesivoimassa on pieniä yksityisiä yrityksiä-[3]
Fossiiliyhtiö SOCAR on valtion suurin yritys.[4]
Energiankulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Energiankulutus asukasta kohti vuonna 2019 oli 64,461 miljoonaa BTU:ta, maailmassa 86. suurinta.[5] Energiaa kulutettiin vuonna 2021 11,5 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia (Mtoe). Loppukäyttäjistä suurin ryhmä on kotitalouksien energiankäyttö, 4,6 Mtoe. Toiseksi suurin on liikenne, 2,6 Mtoe.[3]
Öljy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Azerbaidžan tuottaa maaöljyä. Vuosina 1848–49 porattu maailman ensimmäinen öljykaivo sijaitsi maan pääkaupunki Bakusta etelään.[6] Nobelin veljekset (Alfred Nobel ja Emanuel Nobel) perustivat sinne öljyntuotantoyrityksen vuonna 1879.[6]
Vuonna 1994 Azerbaidžan antoi kansainvälisten öljy-yhtiöiden yhteenliittymälle luvan kolmen avomerellä sijaitsevan öljykentän tutkimiselle ja hyödyntämiselle, ja vuonna 1997 tästä sopimuksesta syntynyt öljyntuotanto käynnistyi.[6]
Syyskuussa 2002 alettiin rakentaa putkea, jonka tarkoitus on siirtää öljyä Azerbaidžanista Georgian Tbilisin kautta Turkkiin Ceyhaniin.[6] Tämä Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputki avattiin virallisesti heinäkuussa 2006.[6]
Nykyään maassa tuotetaan raakaöljyä 789 300 barrelia päivässä (2017 arvio), josta ulkomaille viedään 718 800 barrelia päivässä (2015 arvio).[1] Maahan ei tuoda öljyä ollenkaan ja todettuja raakaöljyvarantoja siellä on seitsemän miljardin barrelin verran.[1]
Maakaasu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_(cropped).png)
Maakaasua Azerbaidžanissa tuotetaan 16,96 miljardia m3 (2017 arvio), josta maassa kulutetaan 10,34 miljardia m3 (2017 arvio)[1] Maasta viedään 8,042 miljardia m3 (2017 arvio) maakaasua ja sinne tuodaan sitä 2,095 miljardia m3 (2017 arvio).[1] Tiedossa olevia maakaasuvarantoja maassa on 991,1 miljardia m3 (arvio 1.1.2018.).[1]
Vuonna 2010 British Petroleum alkoi suunnitella Venäjän ohittavaa kaasuputkea Azerbaidžanista Euroopaan.[6] Putki otettiin käyttöön vuonna 2020.[7]
Vesivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Azerbaidžanissa on kymmenen suurta ja lukuisia pieniä vesivoimaloita. Suurimmat ovat Mingəçevirin (kapasiteetti 424 MW), Şəmkirin (380 MW) ja Yenikəndin (150 MW) vesivoimalat.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Azerbaijan - Energy (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) The World Factbook 10.7.2019. Viitattu 29.7.2019.
- ↑ Gloria Dickie: COP29 climate summit host Azerbaijan touts country's gas potential Reuters. 19.12.2023. Viitattu 26.12.2023.
- ↑ a b c Overview: Azerbaijan energy Profille IEA. Viitattu 27.12.2023.
- ↑ SOCAR: Big Problems at the Largest Company in Azerbaijan Baku Researrch Institute. 2020. Viitattu 15.5.2024.
- ↑ Azarbaijan: Energy & Economy CIA World Factbook. Viitattu 27.12.2023.
- ↑ a b c d e f Azerbaijan profile - Timeline (englanniksi) BBC 2.1.2018. Viitattu 29.7.2019.
- ↑ Southern Gas Corridor – project of the century British Petroleum. 2021. Viitattu 27.12.2023.
- ↑ Renewable energy stations in Azerbaijan Azerbaijan Renewable Energy Agency. Viitattu 27.12.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]