Enzo Scifo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Enzo Scifo
Henkilötiedot
Koko nimi Vincenzo Scifo
Syntymäaika 19. helmikuuta 1966 (ikä 58)
Syntymäpaikka La Louvière, Belgia
Pituus 178cm
Seura
Seura Belgia Belgia U21
Tehtävä Päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1983–1987
1987–1988
1988–1989
1989–1991
1991–1993
1993–1997
1997–2000
2000–2002
Belgia RSC Anderlecht
Italia Internazionale Milano
Ranska Girondins Bordeaux
Ranska AJ Auxerre
Italia Torino Calcio
Ranska AS Monaco
Belgia RSC Anderlecht
Belgia Royal Charleroi
119(32)
28(4)
24(7)
67(25)
62(16)
91(20)
75(14)
12(3)
Maajoukkue
1984–1998 Belgia Belgian maajoukkue 84 (18)
Valmennusura
2000–2002
2004–2006
2007–2009
2012–2013
2015–
Belgia Royal Charleroi
Belgia AFC Tubize
Belgia Excelsior Mouscron
Belgia RAEC Mons
Belgia Belgia U21

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Vincenzo ”Enzo” Scifo (s. 19. helmikuuta 1966 La Louvière, Belgia) on belgialainen jalkapallovalmentaja ja entinen keskikenttäpelaaja. Elokuusta 2015 lähtien hän on toiminut Belgian alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana.

Ura pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuratasolla

Scifo pelasi juniorina RAA Louviéroisessa, mutta siirtyi pian RSC Anderlechtin organisaatioon tehden debyyttinsä ykkösjoukkueessa 17-vuotiaana 1983. Scifo edusti RSC:tä neljä kautta ja nousi jo nuorena Belgian jalkapalloeliittiin. 18-vuotiaana nuorukaisena Scifo pelasi täydet minuutit myös UEFA Cupin molemmissa finaaliotteluissa 1984 Tottenhamia vastaan. Scifo teki myös maalin rangaistuspotkukilpailussa, jonka Tottenham lopulta voitti.

1987 Scifo jätti RSC:n pelattuaan seurassa kaikkiaan 119 liigaottelua, joissa hän iski 32 maalia. Belgialaistähti haki uusia haasteita FC Internazionale Milanosta. Scifo ei kuitenkaan onnistunut Interissä toivotulla tavalla ja hän jätti seuran jo yhden kauden jälkeen siirtyen FC Girondins de Bordeaux’hon.

Myöskään Bordeaux’ssa asiat eivät sujuneet toivotulla tavalla ja hän siirtyi yhden kauden jälkeen AJ Auxerreen. Guy Roux’n alaisuudessa Scifo sai peliaikaa ja uutta nostetta uralleen ja 1991 hän Italiaan Torino Calcion joukkueeseen. Torinon paidassa Scifo eteni toistamiseen urallaan UEFA Cupin finaaliin, mutta jättipotti jäi taas saavuttamatta, kun AFC Ajax voitti vierasmaalisäännön perusteella maalein 2–2.

1993 Scifo juhli Torinossa Coppa Italian voittoa. Menestyskauden jälkeen hän jätti Italian kentät siirtyen AS Monacoon. Scifo edusti Monacoa neljä kautta juhlien Ranskan mestaruutta viimeisellä kaudellaan 1996–97.

Hän palasi Monacosta RSC Anderlechtiin 1997, jossa voitti Belgian mestaruuden 2000. Hän yritti vielä jatkaa uraansa Royal Charleroissa, mutta vuonna 2000 diagnosoitu krooninen niveltulehdus esti uran jatkon ja Scifo jätti pelikentät lopullisesti vuonna 2002.

Maajoukkuetasolla

Belgian maajoukkueessa Ranskan Euroopan mestaruuskilpailuissa 1984 Jugoslaviaa vastaan debyytinsä tehneestä Scifosta tuli kautta aikain nuorin pelaaja, joka on esiintynyt jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailuissa 18 vuoden ja 115 päivän iällään.[1] Hän pelasi yhteensä 84 maaottelua ja teki niissä 18 maalia.[2] Hän edusti Belgiaa neljissä MM-kisoissa vuosina 1986, 1990, 1994 ja 1998. Scifo on yksi kolmesta belgialaispelaajasta, jotka ovat pelanneet neljissä MM-kilpailuissa.

Meriitit pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajauransa jälkeen Scifo on kokeillut kykyjään valmentajana vaatimattomalla menestyksellä. Vuonna 2001 hänestä tuli Royal Charleroin päävalmentaja, mutta vaatimattomien tulosten vuoksi hän erosi kesäkuussa 2002.

Kausina 2004–2006 Scifo luotsasi Belgian 2. divisioonassa pelannutta AFC Tubizea, mutta menestystä ei tullut toivotulla tavalla.

Joulukuussa 2007 Scifo palasi valmennustehtäviin Excelsior Mouscronin päävalmentajaksi. [3] Scifo jätti taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen seuran kesäkuussa 2009. [4]

Scifo palasi valmennustehtäviin helmikuun lopussa 2012, kun Belgian liigassa pelaava RAEC Mons palkkasi hänet päävalmentajakseen. [5] Hän sai potkut syyskuussa 2013, kun RAEC oli Belgian liigan viimeisenä. [6]

Elokuussa 2015 Scifo palasi valmennustehtäviin, kun hänestä tuli Belgian alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja.[7]

  1. Dennis Ernst: Kuukauden ennätys – nuorin pelaaja. GOAL, 2009, nro Kesäkuu, nro 5, s. 57.
  2. Stokkermans, Karel: Belgium - Record International Players 23.8.2018. RSSSF. Viitattu 31.10.2018. (englanniksi)
  3. [1]
  4. Enzo Scifo décide de jeter l'éponge
  5. Scifo is de opvolger van Van Wijk bij Bergen
  6. Enzo Scifo viré de Mons
  7. Scifo nouvel entraîneur des U21 de Belgique
Edeltäjä:
Franky Vercauteren
Belgian liigan paras pelaaja
1984
Seuraaja:
Jan Ceulemans
Edeltäjä:
Marc Brijs
Excelsior Mouscronin päävalmentaja
12/2007–2009
Seuraaja:
Miroslav Đukić
Edeltäjä:
Dennis van Wijk
RAEC Monsin päävalmentaja
2/2012–9/2013
Seuraaja:
Cedomir Janevski