Erik Valnes
| Erik Valnes | |
|---|---|
 Erik Valnes vuonna 2019. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. huhtikuuta 1996 |
| Kansalaisuus |
 Norja |
| Uran tiedot | |
| Seura | Bardufoss og Omegn IF |
| Laji | maastohiihto |
| Maailmancup | |
| Kaudet | 2017– |
| Voitot | 5 |
| Palkintokorokkeella | 21 |
|
Tietolaatikko päivitetty 10. helmikuuta 2024 |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Norja
| |||
| Maastohiihto | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Peking 2022 | parisprintti (p) | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Oberstdorf 2021 | parisprintti (v) | |
 Hopeaa |
Oberstdorf 2021 | sprintti (p) | |
Erik Valnes (s. 19. huhtikuuta 1996) on norjalainen maastohiihtäjä, parisprintin olympiavoittaja ja maailmanmestari.[1]
Valnes hiihti ensimmäisen maailmancupin kilpailunsa 2. joulukuuta 2017 Lillehammerissa, jossa hänen sijoituksensa perinteisen hiihtotavan sprintissä oli 27:s. Ensimmäisen palkintosijansa hän saavutti oltuaan kolmas Dresdenissä vapaan hiihtotavan sprintissä 12. tammikuuta 2019. Hän oli seuraavana talvena kolmas Planican vapaan hiihtotavan spritissä ja Oberstdorfin perinteisen sprintissä. Falunin perinteisen hiihtotavan sprintissä hän sijoittui toiseksi. Kauden 2019–2020 sprintticupissa hän oli toinen. Kaudella 2021–2022 Valnes sijoittui Rukan perinteisen hiihtotavan sprintissä kolmanneksi. Tour de Ski-kiertueella Valnes sijoittui Oberstdorfin perinteisen hiihtotavan sprintissä toiseksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli viides. Kaudella 2022–2023 hän sijoittui toiseksi Drammenin perinteisen ja Falunin vapaan hiihtotavan sprinteissä sekä kolmanneksi Lahden perinteisen sprintissä. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kymmenes. Kaudella 2023–2024 hän voitti Rukan perinteisen hiihtotavan sprintin ja sijoittui 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa kolmanneksi. Hän sijoittui toiseksi Östersundin perinteisen hiihtotavan sprintissä. Tour de Ski-kiertueella hän sijoittui Toblachissa toiseksi 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa ja 20 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailussa. Hän voitti Val di Fiemmen 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Tour de Skin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kuudenneksi. Hän voitti Oberhofin perinteisen hiihtotavan sprintin ja 20 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Kiertueen jälkeen hän sijoittui toiseksi Canmoren vapaan hiihtotavan sprintissä ja kolmanneksi perinteisen hiihtotavan sprintissä. Hän oli maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmas ja sprintticupissa toinen.[1]
Valnes oli mukana alle 23-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2018, jossa hän voitti vapaan hiihtotavan sprintin ja oli 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kisassa 35:s. Seuraavana vuonna hän voitti saman ikäluokan maailmanmestaruuden perinteisen sprintissä. Oberstdorfin MM-kilpailuissa 2021 Valnes saavutti kultaa vapaan hiihtotavan parisprintissä ja hopeaa perinteisen sprintissä. Pekingin olympialaisissa 2022 Valnes voitti kultaa perinteisen hiihtotavan parisprintissä sekä oli vapaan hiihtotavan sprintissä yhdestoista ja 15 kilometrin perinteisen kilpailussa viidestoista. Planican MM-kilpailuissa 2023 hän sijoittui perinteisen hiihtotavan sprintissä 11:nneksi.[1] Sijoitus oli hänelle katkera pettymys. Hän oli voittanut Norjan muut maajoukkuehiihtäjät kisojen alustavissa harjoituksissa ja tullut ensimmäiseksi sprintin karsinnassa sekä selviytynyt helposti jatkoon puolivälierästään. Välierissä hän kuitenkin kompastui suksiinsa, minkä seurauksena vasemman jalan suksi katkesi eikä hän näin ollen pystynyt käytännössä kilpailemaan pääsystä finaaliin.
Skandinavia Cupissa Valnes on hiihtänyt neljästi palkintopallille sprintissä (tilanne 31.12.2019).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Erik Valnes Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Erik Valnes Wikimedia Commonsissa