Esteettömyys
Esteettömyys, esteetön suunnittelu tai kaikille sopiva suunnittelu (engl. universal design, design for all)[1] tarkoittaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan "tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua."[2][3] Esteettömyyden käsite ei kuitenkaan rajoitu vammaisuuteen, vaan esteettömyydellä tarkoitetaan kaikenlaisten ihmisten huomioon ottamista.[4] Jokseenkin samaa voidaan tarkoittaa käsitteellä saavutettavuus, joka joskus saatetaan myös määritellä hieman eri tavalla.[5][4]
Esteettömyys ja vammaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esteettömyyden käsite liittyy YK:n käyttämään vammaisuuden määritelmään, joka pohjautuu WHO:n biopsykosiaaliseen malliin.[6] Määritelmän mukaan ”Vammaisiin henkilöihin (persons with disabilities) kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma (impairments), joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa (participation) yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.”[7][2]
Esteettömyys liittyy määritelmän mainitsemaan osallistumisen ulottuvuuteen. Lisäämällä ympäristön esteettömyyttä voidaan vähentää vammaisten henkilöiden muuten kohtaamia osallistumisrajoituksia. Esteettömyyden ajatukseen kuuluu se, että kyse ei ole ainoastaan vammaisille tehdyistä muutoksista vaan järjestelyistä, joista kaikki voivat hyötyä. Esimerkkejä sellaisista ovat selkokieliset kirjat ja uutiset, kynnysten ja portaiden rinnalle tehdyt luiskat ja leveät ovet, hissit, esteettömät WC:t, äänimerkein varustetut liikennevalot sekä selkeät ja vapaat kulkuväylät.
Esteettömyydestä eteenpäin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esteettömyyden määritelmä ei sisällä vammaisten henkilöiden usein tarvitsemia erityisiä mukautuksia ja erityissuunnittelua, joihin voivat kuulua esimerkiksi henkilökohtaiset avustajat, erityisopetus tai vammaisvälineet kuten pyörätuoli. Niitä tarkoittaen sopimusteksti sisältää "kohtuullisten mukautusten" käsitteen, joka määritellään seuraavasti:
"kohtuullinen mukauttaminen" tarkoittaa tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Saloviita, Timo: Luokka haltuun! : parhaat keinot toimivaan opetukseen, s. 104. PS-Kustannus, 2013.
- ↑ a b c Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016 Finlex. Viitattu 4.2.2023.
- ↑ Article 2 - definitions Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD). United Nations - Department of Economic and Social Affairs - Disability. Viitattu 4.2.2023.
- ↑ a b Esteettömyys ja saavutettavuus Vammaispalvelujen käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 4.2.2023.
- ↑ Tietoa saavutettavuudesta Saavutettavasti.fi. Arkistoitu 8.4.2019. Viitattu 8.4.2019.
- ↑ Towards a Common Language for Functioning, Disability and Health ICF World Health Organization. 2002.
- ↑ Convention on the Rights of Persons with Disabilities 13.12.2006. Sixty-first session of the General Assembly by resolution A/RES/61/106. United Nations. Viitattu 10.9.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Liikenne- ja viestintäministeriö: Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa. Toimenpideohjelma 2011-2015[vanhentunut linkki] (lvm.fi)
- Suomen rakentamismääräyskokoelma: Esteetön rakennus
- Esteeton.fi - Tietoa rakennetun ympäristön ja liikkumisen esteettömyydestä
- Laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista 102/2023 Finlex. Viitattu 4.2.2023.