Euroopan vihreä pääkaupunki
Euroopan ympäristöpääkaupunki (engl. European Green Capital)[1][2] on Euroopan komission eurooppalaiselle kaupungille myönnetty palkinto sen ympäristöpolitiikasta. Palkinto julkistettiin 22. toukokuuta 2008 ja ensimmäinen palkinto myönnettiin Tukholmalle vuodeksi 2010. Euroopan komissio on jo pitkään tunnustanut paikallisviranomaisten tärkeän roolin ympäristön parantamisessa ja sitoutumisessa todelliseen edistymiseen. Euroopan vihreä pääkaupunki on suunniteltu rohkaisuksi näiden toimien edistämiseksi.
Palkintoprosessi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 2010 alkaen yksi eurooppalainen kaupunki valitaan vuosittain Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi. Palkinto myönnetään kaupungille, joka:
- On johdonmukaisesti saavuttanut korkeat ympäristönormit;
- On sitoutunut jatkuviin ja kunnianhimoisiin tavoitteisiin ympäristön parantamiseksi ja kestäväksi kehittämiseksi;
- Voi toimia esimerkkinä ja inspiraationa muille kaupungeille ja edistää parhaita käytäntöjä kaikille muille Euroopan kaupungeille.
Kelpoisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki Euroopan kaupungit, joissa on yli 100 000 asukasta, voivat olla Euroopan vihreän pääkaupungin ehdokkaita. Palkinto on avoin EU: n jäsenvaltioille, EU: n ehdokasmaille, Islannille, Liechtensteinille, Norjalle ja Sveitsille. Maissa, joissa ei ole yli 100 000 asukkaan kaupunkia, suurin kaupunki voi hakea. Tarvittaessa kaupungit voivat hakea joko Euroopan vihreää pääkaupunkia tai European Green Leafs-palkintoa, mutta eivät molempia samana vuonna.
Palkinto myönnetään 12 indikaattorin perusteella: paikallinen panos maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen, liikenne, vihreät kaupunkialueet, melu, jätteen tuotanto ja hallinta, luonto ja biologinen monimuotoisuus, ilma, veden kulutus, jäteveden käsittely, ekoinnovaatio ja kestävä työllisyys, paikallisen viranomaisen ympäristöhallinto ja energiatehokkuus.
Palkinnon myöntää kansainvälinen tuomaristo, jota tukee asiantuntijaryhmä eri ympäristöaloilta. [3]
Voittajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2010: Tukholma
- 2011: Hampuri
- 2012: Vitoria-Gasteiz
- 2013: Nantes
- 2014: Kööpenhamina
- 2015: Bristol
- 2016: Ljubljana
- 2017: Essen
- 2018: Nijmegen
- 2019: Oslo
- 2020: Lissabon
- 2021: Lahti
- 2022: Grenoble
- 2023: Tallinna
European Green Leaf
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan vihreän pääkaupungin menestyksen myötä monet pienemmät kaupungit halusivat EU:n tunnustusta ponnisteluistaan ja sitoutumisestaan kestävyyteen ja ympäristöön. Euroopan komissio käynnisti vastauksena pilottihankkeen European Green Leaf (EGL) vuonna 2015. European Green Leaf -kilpailun tavoitteena on 20 000–100 000 asukkaan kaupungit, jotka ovat sitoutuneet parempaan ympäristönsuojeluun, ja palkinnossa korostetaan erityisesti vihreää kasvua ja uusia työpaikkoja.
Euroopan Green Leafin tavoitteita on kolme:
- Palkita kaupunkeja, jotka osoittavat hyvää ympäristönsuojelua ja sitoutumista vihreän kasvun luomiseen;
- Kannustaa kaupunkeja kehittämään aktiivisesti kansalaisten ympäristötietoisuutta ja osallistumista;
- Palkita kaupungit, jotka voivat toimia vihreänä suurlähettiläänä, ja kannustaa siten muita kaupunkeja edistymään kohti parempia kestävän kehityksen tuloksia.
Euroopan komissio esittelee European Green Leafin vuosittain yhdessä Euroopan vihreän pääkaupungin palkinnon kanssa vuodesta 2015 alkaen hyväksymisleimaksi pienemmille kaupungeille, jotka kasvavat vihreämmäksi!
Voittajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2015: Mollet del Vallès
- 2015: Torres Vedras
- 2017: Galway
- 2018: Leuven
- 2018: Växjö
- 2019: Cornellà de Llobregat
- 2019: Horst aan de Maas
- 2020: Limerick
- 2020: Mechelen
- 2021: Lappeenranta
- 2021: Gabrovo
- 2022: Valongo
- 2022: Winterswijk
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mikä on Euroopan ympäristöpääkaupunki? Lahti. Viitattu 18.1.2022.
- ↑ European Green Capital ec.europa.eu. Viitattu 18.1.2022.
- ↑ European Green Capital: Expert Panel