Venäjän turvallisuuspalvelu
| Venäjän federaation turvallisuuspalvelu | |
|---|---|
| Федеральная служба безопасности Российской Федерации Federalnaja služba bezopasnosti Rossijskoi Federatsii |
|
|
FSB
|
|
 FSB:n tunnus |
|
 FSB:n lippu |
|
| Perustettu | 3. huhtikuuta 1995 |
| Toimiala | turvallisuuspalvelu |
| Kotipaikka |
 Venäjä |
| Päämaja | Lubjanka, Moskova, Venäjä |
| Pääjohtaja | Aleksandr Bortnikov (2008–) |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Venäjän federaation turvallisuuspalvelu (ven. Федера́льная слу́жба безопа́сности Росси́йской Федера́ции, Federalnaja služba bezopasnosti Rossijskoi Federatsii, lyh. FSB) on Venäjän turvallisuuspalvelu, joka toimii järjestäytynyttä rikollisuutta, huumekauppaa, terrorismia ja korruptiota vastaan koko Venäjän liittovaltion alueella.
Venäjän rajavartiolaitos eli Venäjän federaation turvallisuuspalvelun rajapalvelu (ven. Пограни́чная слу́жба Федера́льной слу́жбы безопа́сности Росси́йской Федера́ции, Pogranitšnaja služba federalnoi služny bezopasnosti Rossijskoi federatsii, lyh. PS FSB Rossii) toimii FSB:n alaisuudessa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen jälkeen Neuvostoliiton salainen poliisi KGB hajotettiin marraskuussa 1991.
Merkittävimmästä osasta KGB:n virastoja muodostettiin turvallisuusministeriö MB. Venäjän presidentti Boris Jeltsin hajotti turvallisuusministeriön vuoden 1993 perustuslaillisen kriisin jälkeen ja korvasi sen uudella virastolla nimeltä FSK vuoden 1994 alussa.[2] FSK järjestettiin uudelleen säädetyllä lailla FSB:ksi.
FSB:n murhat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1998 Aleksandr Litvinenko ja seitsemän muuta FSB:n 1990-luvulla perustetun ”tappohallinto” Urpon miestä kertoi sotilassyyttäjänvirastossa saaneensa tehtäväkseen surmata Mihail Trepaškinin. Myöhemmin Urpo lakkautettiin, mutta vuonna 2006 laillistettiin terroriepäiltyjen murhat ulkomaillakin. Urpon alkuperäinen tehtävä oli tuhota Venäjän rikollisorganisaatioita, jolloin se alkoi murhata rikollisia ilman tuomioita.[3]
BBC:n nimettömien lähteiden mukaan Vladimir Putinin aikana FSB toimii paljon itsenäisemmin kuin vakoilutehtävissä toimivat organisaatiot tavallisesti.[4] Boris Berezovskin väitetty epäonnistunut murhayritys vuonna 2007 osoittaa BBC:n lähteen mukaan FSB:n jatkuvaa valmiutta toimia läntisiä tahoja vastaan.[4]
Mafiaväitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleensä joillain yksittäisillä FSB:n virkailijoilla katsotaan monesti olevan mafiayhteyksiä.[5] Nämä saivat alkunsa, kun Neuvostoliitto hajosi.[6] Turvallisuuspalvelu ja venäläinen mafia ajoivat tšetšeenimafian yhteistyössä pois Moskovasta 1990-luvun puolivälissä. Jotkut FSB-virkailijat ovat sekaantuneet huumeiden salakuljetukseen Etelä- ja Keski-Aasiassa.[7]
Tšetšenian sodat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lontoossa radioaktiivisella poloniumilla murhattu venäläisagentti Litvinenko väitti myös Moskovan kerrostaloräjäytysten olevan tiedustelupalvelun ja viime kädessä Kremlin vastuulla.[8] Räjäytyksiä väitettiin tšetšeenien tekemiksi ja niillä puolusteltiin toisen Tšetšenian sodan aloittamista.lähde?
FSB-eversti Mihail Trepaškinin sisäisen tarkastuksen tutkijaryhmä löysi vuonna 1994 Moskovasta suuren asekätkön ja pidätytti 30 ihmistä: GRU:n ja FSB:n väkeä, poliiseja sekä poliitikkoja oli sotkeutunut asekauppaan Tšetšeniaan ensimmäisen Tšetšenian sodan aikana. Trepaškinin mukaan tšetšeenit jaettiin meikäläisiin, joiden kanssa muun muassa käytiin kauppaa ja muukalaisiin, joita saattoi ryöstää ja tappaa. Paljastuksesta ei seurannut kiitosta, vaan Putinin kumppani erotti Trepaškinin.[3]
FSB:n kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]FSB ei ole saanut islamilaista terrorismia hallintaan.[9]
FSB:tä on arvosteltu korruptiosta ja ihmisoikeusloukkauksista. Kriitikot ovat katsoneet FSB:n myös liian voimakkaasti kietoutuvan Venäjän valtionhallintoon, koska maan presidentillä Putinilla on turvallisuuspalvelutausta.[10]
Venäläisen ihmisoikeusjärjestö Memorialin mukaan FSB:n oikeuksia laajentanut lakiesitys, jossa FSB:lle annetaan oikeus antaa varoituksia henkilöille jotka toimivat niin että syntyy edellytyksiä rikoksille, on suunnattu ensi sijassa oppositiota vastaan aivan kuten KGB aikoinaan antoi varoituksia toisinajattelijoille.[11]
FSB:tä usein syytetään siitä että se kiduttaa kuulusteltaviaan.[12][13][14][15][16]
FSB:n on epäilty olleen osallisena ainakin joihinkin Venäjän oppositioon ja muihin Kremlin kriitikoihin kohdistuneisin murhiin. Näistä tunnetuin lienee Alexander Litvinenkon murha.[17][18]
Bellingcat ja muut tutkivat läntiset ja Venäjän oppositiomediat ovat esitelleet aineistoa, jonka mukaan FSB:n myrkytysryhmä seurasi Kremliä kovasti arvostellutta oppositiojohtaja Aleksei Navalnyitä vuosia ja myrkytti tämän elokuussa 2020.[19] Navalnyi joutui sairaalaan. Putin ja muut Venäjän viranomaiset ilmoittivat, ettei ole syytä tutkia Navalnyin sairauskohtauksen syitä. Kreml ei pitänyt tavanomaista tiedotustilaisuutaan 15. joulukuuta, ja sen media vaikeni Bellingcatin raportista.[20] Bellingcatin mukaan myrkkyryhmään kuuluneet agentit seurasivat kolmea vuosina 2014, 2015 ja 2019 äkisti kuollutta ihmistä.[21]
Jyrkin FSB:tä vastaan esitetty syytös on, että se olisi tehnyt Moskovan kerrostaloräjäytykset vuonna 1998. Näistä syytettiin tšetšeenejä. Tällöin olisi syy Tšetšenian liittämiselle takaisin Venäjään ja Putin olisi noussut presidentiksi häikäilemättömän juonen avulla.[22]
Venäjän federaation turvallisuuspalvelun ja sen edeltäjien johtajat vuodesta 1992
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]FSB:n johtajalla on ministerin asema ja armeijakenraalin sotilasarvo.[23] Johtajat vuodesta 1992:[24]
- Viktor Barannikov 1992–1993 (MB)
- Nikolai Goluško 1993–1994 (MB, FSK)
- Sergei Stepašin 1994–1995 (FSK, FSB)
- Mihail Barsukov 1995–1996
- Nikolai Kovaljov 1996–1998
- Vladimir Putin 25. heinäkuuta 1998 – 9. elokuuta 1999
- Nikolai Patrušev 1999–2008
- Aleksandr Bortnikov 2008–
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Polgranitšnaja služba FSB Rossii (Venäjän federaation turvallisuuspalvelun rajapalvelun eli nykyisen Venäjän rajavartiolaitoksen kotisivut (sivuston koodaus näyttäisi olevan toteutettu niin, että jollain Internet-selaimilla venäläisessä kirjainmerkistössä saattaa olla ongelmia)) PS FSB Rossii, ps.fsb.ru. Viitattu 15.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Photius.com
- ↑ a b Tappolistalle joutunut agentti HS:lle: "Putinin lähipiiri – mahtavia satusetiä!", (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat 14.12.2014. (Arkisto 1 - ei toimi Arkisto 2)
- ↑ a b Russia 'backed Litvinenko murder. BBC News 8.72008v
- ↑ Vladimir Ivanidze: Venäjän salainen palvelu ja mafia (Arkistoitu – Internet Archive) The Eurasian Politician - Issue 4 (August 2001), Riippumaton tiedotuskeskus "Glasnost", Suomentaja: Anssi Kullberg (Kopio julkaisusta)
- ↑ Sam Vaknin. Russian Roulette - Russia's Economy In Putin's Era (2003) ISBN 9989-929-31-9(englanniksi)
- ↑ Venäjän valtapiireissä taistelua huumerahoista, Uusisuomi.fi Kulttuuri 15.12.2008
- ↑ Polonium-myrkytyksen todistajaksi haluttu venäläisagentti vapautui. Helsingin Sanomat, 2007, nro 329, s. B6.
- ↑ Russia After The Presidential Election by Mark A. Smith Conflict Studies Research Centre Archived 26 September 2007 at the Wayback Machine
- ↑ Peter Finn: In Russia, A Secretive Force Widens washingtonpost.com. 12.12.2006. Viitattu 16.12.2020. (englanti)
- ↑ Venäjä laajentaa turvallisuuspalvelu FSB:n valtuuksia Yle Uutiset 22.7.2010
- ↑ Cristina Maza On 4/6/18 at 3:46 PM EDT: Russia's Antifa is being tortured and detained by Putin's shadowy security service, sources say Newsweek. 6.4.2018. Viitattu 16.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Crimea: Persecution of Crimean Tatars Intensifies Human Rights Watch. 14.11.2017. Viitattu 16.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Russian Terrorism Suspects Allege Torture At 'Secret' FSB Site RadioFreeEurope/RadioLiberty. Viitattu 16.12.2020. (englanniksi)
- ↑ “You should understand: FSB officers always get their way!”: Anti-fascist Viktor Filinkov reveals how he was tortured by Russian security services openDemocracy. Viitattu 16.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Crimean Tatar Close To Dzhemilev Says He Was Tortured By Russian FSB RadioFreeEurope/RadioLiberty. Viitattu 16.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Venäjän kosto: Tämä paljastaa kuka oli kohutun vakoojamurhan takana verkkouutiset.fi. 21.1.2016. Viitattu 15.12.2020.
- ↑ Litvinenkon murhaa tutkinut brittitoimittaja: ”Poloniumia ei osteta apteekista, jäljet viittaavat Rosatomiin” Ilta-Sanomat. 29.10.2017. Viitattu 16.12.2020.
- ↑ Venäjä | Tutkiva ryhmä Bellingcat: Aleksei Navalnyin yritti murhata Venäjän turvallisuuspalvelun myrkky-yksikkö Helsingin Sanomat. 14.12.2020. Viitattu 15.12.2020.
- ↑ Venäjä | Venäjällä valtamedia vaikenee Bellingcatin uutisesta Aleksei Navalnyin myrkyttäjistä, myöskään Kreml ei ole kommentoinut Helsingin Sanomat. 15.12.2020. Viitattu 15.12.2020.
- ↑ Venäjä | Bellingcat: Navalnyin myrkyttämisestä epäilty FSB:n salainen ryhmä näyttää sekaantuneen kolmen aktivistin kuolemiin Helsingin Sanomat. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
- ↑ Kolme vuotta Litvinenkon kannoilla Kaleva. Viitattu 16.12.2020.
- ↑ Gordon Bennett: The Federal Security Service of the Russian Federation (pdf) (Presidentti Jeltsinin päätös FSB:n johtajan arvosta sivulla 16) C102, Conflict Studies Research Centre, Royal Military Academy. 3/ 2000. Sandhurst, England. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Istorija sozdanija, FSB, fsb.ru, viitattu 26.4.2014, (venäjäksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Soldatov, Andrei & Borogan, Irina: Uusi yläluokka. Putin ja Venäjän todelliset vallanpitäjät (The New Nobility. The Restoration of Russia´s Security State and the Enduring Legacy of the KGB). Kääntänyt Kirsi Luoma. Like Kustannus Oy, 2012.
- Kuorsalo, Anne & Susiluoto, Ilmari & Valkonen, Martti: Salaisen poliisin valtakunta: KGB, FSB ja suhteet Suomeen. (Kleio) Helsinki: Edita, 2003. ISBN 951-37-3863-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- FSB:n kotisivut (venäjäksi)
- Federation of American Scientists: Federal Security Service (FSB) (englanniksi)
- Center for Defence Information: Russia: President Boosts Powers Of Security Service (englanniksi)
| ||||||||||||||
