Finavia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Finavia Oyj
Finavian pääkonttori, Lentäjäntie 3, Vantaa
Finavian pääkonttori, Lentäjäntie 3, Vantaa
Tunnuslause For Smooth Travelling
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1991 (Ilmailulaitos)
Toimitusjohtaja Kimmo Mäki[1]
Puheenjohtaja Kati Levoranta
Kotipaikka Vantaa, Suomi
Toiminta-alue Suomi
Toimiala ilmailu
Tuotteet lentoasemapalvelut, lentoliikenteen palvelut
Liikevaihto Laskua 145,4 milj. € (2021)[2]
Liikevoitto Laskua -130,7 milj. € (2021)[2]
Henkilöstö 1 398 htv (2021)[2]
Omistaja Suomen valtio 100 %
Kotisivu finavia.fi
Finavian entinen logo
Finavian kunnossapitokeskus Turun lentoasemalla

Finavia Oyj on lentoasemayhtiö, joka johtaa ja kehittää koko Suomen kattavaa lentoasemaverkostoa. Siihen kuuluu Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi 19 alueellista lentokenttää. Finavian liikevaihto muodostuu lentoliikenteen tuotoista, kiinteistötuotoista ja pysäköintituotoista.

Finavian pääkonttori sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla Vantaalla. Tammikuusta 2018 alkaen yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Kimmo Mäki.

Vuonna 2023 Finavian lentoasemien kautta matkusti noin 18,3 miljoonaa matkustajaa.[3] Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan keskeinen kaukoliikenteen lentoasema ja tärkeä lentoliikenteen solmukohta Euroopan ja Aasian välillä. Vuonna 2023 Helsinki-Vantaalla oli yhteensä 15,3 miljoonaa matkustajaa, joista 88 prosenttia oli kansainvälisen liikenteen matkustajia ja 12 prosenttia kotimaan liikenteen matkustajia.

Finavian toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavian asiakkaita ovat lentoyhtiöt, ja Finavia palvelee myös lentomatkustajia. Liiketoiminta-alueet ovat Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentoasemaverkosto ja tytäryhtiö Airpro Oy.[4]

Finavian tuottamat keskeisimmät palvelut:

  • Finavian vastuulla ovat muun muassa lentoasematerminaalien, kiitoteiden ja asematasopalveluiden kehittäminen ja ylläpito sekä lentoasemien asiakaskokemuksen kehittäminen.
  • Airpro tuottaa muun muassa lentoliikenteen maapalveluita ja turvatarkastuspalveluita.

Omistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavia on Suomen valtion omistama julkinen osakeyhtiö eli valtionyhtiö. Sen omistajaohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslia.[5]

Hallitus ja toimitusjohtaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavian hallitus:[6]

  • Kati Levoranta, oikeustieteen kandidaatti, P2X Solutions. Hallituksen puheenjohtaja 18.3.2022 alkaen, jäsen 29.3.2021 alkaen.
  • Petri Vihervuori, filosofian maisteri, valtioneuvoston kanslia, omistajaohjausosasto, finanssineuvos. Hallituksen jäsen 1.9.2024 alkaen.
  • Kaisa Vuorio, diplomi-insinööri, Propdea Oy:n toimitusjohtaja. Hallituksen jäsen 18.3.2022 alkaen
  • Pekka Vähähyyppä, kauppatieteiden maisteri, Stockmann Oyj Abp:n, talousjohtaja. Hallituksen jäsen 18.3.2022 alkaen.
  • Mikko Tainio, KTM. Hallituksen jäsen 21.3.2023 alkaen.
  • Jouko Sarkkinen, Finavia Oyj, Hallituksen jäsen (henkilöstön edustaja) 21.3.2023 alkaen.

Finavian toimitusjohtajana on toiminut Kimmo Mäki 1.1.2018 alkaen.

Lentoasemaverkosto ja matkustajamäärät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen lentoasemat ja -paikat

Finavian ylläpitämä ja kehittämä lentoasemaverkosto käsittää 20 lentoasemaa Suomessa: 15 siviililentoasemaa, neljä yhteistoimintalentoasemaa ja kaksi sotilaslentoasemaa. Siviililentoasemia ovat Helsinki-Vantaa, Oulu, Turku, Vaasa, Kittilä, Joensuu, Ivalo, Kokkola-Pietarsaari, Kuusamo, Kajaani, Kemi-Tornio, Maarianhamina, Pori ja Savonlinna. Yhteistoimintalentoasemia, joissa on sekä siviili- että sotilasliikennettä ovat Jyväskylä, Kuopio, Rovaniemi ja Tampere-Pirkkala. Pääosin sotilaslentoasemia ovat Halli ja Utti.

Enontekiön lentoasema siirtyi Enontekiön kunnalle heinäkuussa 2021.

Lappeenrannan lentoasema siirtyi Saimaan lentoasemasäätiölle vuoden 2016 alussa.

Finavian 20 lentoaseman kautta lensi 18,3 miljoonaa matkustajaa vuonna 2023 (+19 % vuoteen 2022 verrattuna). Helsinki-Vantaalla oli yhteensä 15,3 miljoonaa matkustajaa, joista 88 prosenttia oli kansainvälisen liikenteen matkustajia ja 12 prosenttia kotimaan liikenteen matkustajia. Finavian verkostolentoasemien kautta lensi vuonna 2023 noin 3 miljoonaa matkustajaa.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin Tie- ja vesirakennushallituksen alaisuudessa ollut Suomen ilmailuhallinto keskitettiin perustamalla lailla liikenneministeriön alainen Ilmailuhallitus 1. maaliskuuta 1972 alkaen. Sen pääjohtajina ehtivät toimia Kaarlo J. Temmes 1972–1983 ja Carl-Eric Calás 1983–1991[7]. Virasto muutettiin Ilmailulaitos-nimiseksi (lyhenne ILL[8]) valtion liikelaitokseksi vuoden 1991 alusta. Sen pääjohtajana toimi Mikko Talvitie 1991–2005, ja 2005 alkaen Samuli Haapasalo.[9] Ilmailuhallitus sai ensimmäisen oman toimirakennuksen Helsinki-Vantaan lentoaseman alueelle 1977.

Vuoden 2005 loppuun saakka Ilmailulaitoksen yhteydessä toimi myös Lentoturvallisuushallinto Suomen kansallisena ilmailuviranomaisena. Viranomaistehtävissään Lentoturvallisuushallinto teki päätökset itsenäisesti Ilmailulaitoksen liiketoiminnasta ja Ilmailulaitoksen johdosta riippumatta. Tästä huolimatta Ilmailulaitoksen kaksoisrooli yhtäältä ilmailualan liiketoimintaa harjoittavana laitoksena ja toisaalta ilmailualaa valvovana viranomaisena herätti ajoittain keskustelua. Ilmailulainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyen vuoden 2006 alussa perustettiinkin uusi ilmailuviranomainen, Ilmailuhallinto, jolle ilmailun viranomaistehtävät siirrettiin.[10]

Vuoden 2009 loppuun asti Finavia toimi valtion liikelaitoksena nimellä Ilmailulaitos Finavia (ruots. Luftfartsverket Finavia). Ilmailulaitos Finavia muutettiin kokonaan valtion omistamaksi osakeyhtiöksi 1.1.2010 alkaen, ja yhtiön nimeksi tuli Finavia Oyj.[11] Toimitusjohtajan toimi vuoteen 2012 asti Samuli Haapasalo, vuosina 2012-2017 Kari Savolainen ja vuodesta 2018 alkaen nykyinen Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Maaliskuun 2017 loppuun saakka Finavia vastasi myös Suomen ilmatilan käytön hallinnasta sekä lentoreitti- ja lennonvarmistuspalveluista Finavian lentoasemilla, mutta huhtikuun 2017 alussa nämä tehtävät siirtyivät Air Navigation Services Finlandille.[12][13]

Finavian viime vuosien tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronapandemia aiheutti Finavian historian pahimman talouskriisin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2020 lentomatkustamisessa nähtiin maailmanlaajuisesti ennennäkemätön pysähdys, kun koronavirusepidemia alkoi rajoittaa matkustamista. Suomen lentoliikenteestä iso osuus tulee kansainvälisestä liikenteestä, minkä vuoksi matkustajamäärä putosi merkittävästi. Suomessa taudin leviämisen ehkäisemiseksi toteutetut matkustusrajoitukset käytännössä hiljensivät Finavian lentoasemat. Matkustajamäärät pysyivät matalina huhtikuusta 2020 alkaen ainakin vuoden 2021 kesään asti. Lentoyhteyksien ja matkustajamäärien palautumisen uskotaan kestävän muutamia vuosia.

Noin miljardin euron kehitysohjelma Helsinki-Vantaalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavia sai lokakuussa 2013 Suomen valtiolta 200 miljoonan euron pääomituksen, joka mahdollistaa laajan, noin miljardin euron, kehittämisohjelman käynnistämisen Helsinki-Vantaalla. Investointien tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Kehittämisohjelma käynnistyi tammikuussa 2014 ja ulottuu vuoteen 2023 asti. Kehitysohjelman ensimmäinen merkittävä etappi saavutettiin heinäkuussa 2017, kun eteläsiipi avattiin matkustajaliikenteen käyttöön. [14] Joulukuussa 2021 avattiin uuden terminaali 2:n pääsisäänkäynti, tulo- ja lähtöaulat ja liikennemuodot yhdistävä matkakeskus. Lisäksi otettiin käyttöön uudet pysäköinti- ja liikennejärjestelyt. Kehittämisohjelman työllisyysvaikutus on arviolta 16 600 henkilötyövuotta.

Finavian 55 miljoonan euron investointiohjelma Lapin matkailuun

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavia toteutti vuosien 2018−2019 aikana mittavan 55 miljoonan euron kehitysohjelman Kittilän, Rovaniemen ja Ivalon lentoasemilla. Finavian suurinvestointi mahdollistaa Lapin matkailun kasvun ja edistää Suomen saavutettavuutta ja kilpailukykyä. Finavian tavoitteena on parantaa Lapin lentoasemien asiakaskokemusta, nostaa palvelutasoa ja kapasiteettia sekä varmistaa turvallinen liikennöinti lentojen ja matkustajamäärien kasvaessa.

Investointiohjelman myötä Lapin lentoasemat pystyvät palvelemaan vuosittain kahta miljoonaa matkustajaa. [15]

Ryanair vähentää lentojaan Turusta ja Tampereelta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti joulukuussa 2012 vähentävänsä lentojaan Tampereelta. Yhtiö lakkauttaa reitit Tampereelta Edinburghiin, Roomaan sekä Trapaniin ja vähentää vuoroja Bremenin ja Budapestin reiteillä. Syyksi Ryanair ilmoitti, että Suomen valtio oli korottanut lentoliikenteen valvontamaksuja. Lakkautettujen reittien määrä oli neljäsosa yhtiön kahdestatoista Suomen-reitistä. Yhtiön mukaan muutos ei johda henkilöstövähennyksiin, vaan matkustamohenkilökunta siirretään muille reiteille. Ryanair ilmoitti aiemmin syksyllä lopettavansa Turun reittien liikennöinnin. Ryanair kertoi Turun ja Tampereen vähentämisen syyksi Finavian toimet ja palauttavansa liiketoiminnan ennalleen, kun Finavia poistaa liikenteen korotetut valvontamaksut Finnairin kilpailijoiden osalta.[16] Finavian mukaan valvontamaksun suuruus lentoa kohden oli noin 150 euroa ja että suomalaismaksut olivat kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyiset. Yhtiö myös ilmoitti, että Suomesta on hyvät lentoyhteydet Aasiaan ja Eurooppaan.[17]

Toimitusjohtaja Samuli Haapasalon irtisanominen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo irtisanottiin elokuussa 2011. Yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimettiin lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen.[18]

Finavian hallituksen puheenjohtaja Soili Suonojan mukaan toimitusjohtaja Samuli Haapasalo oli tehnyt hyvää työtä. Ilta-Sanomien mukaan potkujen salattuna syynä oli se, että liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä ei tullut toimeen Haapasalon kanssa ja Haapasalo pyrki sopimaan puolustusministeriön maksut samoilla säännöillä kuin muiden. Helsingin Sanomat kummasteli ministeriön toimintaa ja salailua, joka mahdollistaa piilotetut vaikutussuhteet ja tavoitteet.[19] Mika Mäkilä kiisti nämä väitteet. Hänen mukaansa Haapasalon irtisanominen oli täysin Finavian hallituksen ratkaisu.[20]

Talouselämä-lehden entinen päätoimittaja Pertti Monto kirjoitti, että Finavia pitäisi siirtää pikaisesti liikenneministeriöstä omistajaohjausyksikköön, koska nykyisellään valtio rikkoo räikeästi omaa ohjeistustaan omistajaohjauksesta, vaikka ohjeistus on yksiselitteisesti OECD:n suositteleman hyvän hallintotavan takana. Monton mukaan liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) oli puuttunut Finavian johtamiseen, vaikkakin kansliapäällikkö Harri Pursiainen ja neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä kiistivät sen. Hyvän hallintotavan mukaan heidän tuli pysyä erossa asioista, jotka ovat toimitusjohtajan tai hallituksen vastuulla. Finavia oli muun muassa subventoinut puolustusvoimien toimintaa, vaikka puolustusmenot tulisi varata avoimesti budjettivaroista.[21]

Auto, tekniikka ja kuljetus -lehtikin arvosteli liikenneministeriön toimintaa ja osaamista jatkoi, että kun liikenneministeriön keskusvirastot osoittivat mielipiteensä ministeriöstä, kansliapäällikkö Harri Pursiainen pyrki ostamaan alaistensa kunnioituksen kirjaamalla keskusvirastojen työsopimuksiin palkanlisän "kunnioittavasta suhtautumisesta" ministeriöön ja suuremman palkanlisän "erityisen kunnioittavasti suhtautumisesta".[22]

Tappiot johdannaissopimuksista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiontalouden tarkastusvirasto teki vuonna 2013 Finaviassa tuloksellisuustarkastuksen, joka koski yhtiön vuosina 2009–2011 tekemiä johdannaissopimuksia.[23] Viraston mukaan yhtiössä ilmeni puutteita rahoitukseen liittyvässä riskienhallinnassa, raportoinnissa ja seurannassa.[24] Finavian hallituksen todettiin kuitenkin korjanneen riskienhallintaa.[24] Johdannaisista kertyi vuonna 2013 noin 9 miljoonan euron arvostustappio.[24] Kun johdannaissopimuksien tekeminen alkoi vuonna 2009, Finavia oli vielä valtion liikelaitos.[11]

Tappioihin johtaneita johdannaissopimuksia tehtiin vuosina 2009–2011.[25] Kun sijoitusten tekeminen alkoi, Finavian hallituksen puheenjohtajana oli Jussi Järventaus.[25] Vuoden 2010 alusta 28. kesäkuuta 2011 asti hallituksen puheenjohtajana oli Seppo Paatelainen ja hänen jälkeensä 29. kesäkuuta 2011 alkaen Soili Suonoja, joka oli ollut aikaisemmin hallituksen jäsenenä.[25] Muut hallituksen jäsenet olivat Rita Linna, Erja Takala, Pirkko Juntti, Pauli Manninen, Antti Vehviläinen ja Harri Pynnä.[25] Yhtiön toimitusjohtaja oli Samuli Haapasalo 2011 elokuuhun saakka ja liikenneministerinä oli Anu Vehviläinen.[25]

Finavian hallituksen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemi erosi tehtävästään 4. joulukuuta 2015 protestina sille, että hallituksen syyskuussa 2015 tekemää päätöstä nostaa vahingonkorvauskanne yhtiön aikaisempaa hallitusta ja johtoa vastaan ei voitu toteuttaa.[26] Liikenne- ja viestintäministeriö edellytti ministeriön kannan muodostamista asiassa ja Tiuraniemen mukaan ministeriön kantaa ei saatu aikaiseksi ajoissa, koska kanneoikeus vanheni ensimmäisen vuoden johdannaissopimuksista vuoden 2015 lopussa.[26] Hänen eroonsa vaikutti myös se, että hallitus päätti lopettaa oikeustoimet Finavian entistä tilintarkastustoimistoa Deloitte & Touchea vastaan lähde tarkemmin?.[26] Oikeustoimet olivat alkaneet kesällä 2015 ja loppuivat yhtiön ja tilintarkastustoimiston väliseen sopimukseen joulukuun 2015 alussa.[26] Tiuraniemen mukaan sopimusta ei olisi tullut tehdä yhtiölle epäedullisen lopputuloksen takia.[26] Hänen mukaansa ministeri Berner oli puuttunut hallitustyöskentelyyn sopimattomalla tavalla.[26] Hallituksen jäsen Pirkko Salminen erosi 16. joulukuuta 2015, Tiuraniemen tavoin hän oli ollut erimielinen hallituksen enemmistön kanssa entisen hallituksen vastuukysymyksistä päätettäessä.[27] Harkinta siitä, nostaako Finavia kanteen entistä hallitusta vastaan vai ei koski vuosina 2010–2011 tehtyjä sopimuksia, vuoden 2009 sopimusten osalta kanneoikeutta ei enää ollut.[25]

Yhtiön hallitus päätti 18. joulukuuta 2015, että se ei nosta kannetta yhtiön entistä hallitusta eikä johtoa vastaan johdannaistappioiden takia.[28] Hallitus päätti kuitenkin pyytää Finanssivalvontaa tutkimaan, ovatko yhtiölle aikanaan johdannaissopimuksia myyneet pankit toimineet asiallisesti.[29] Pankit eivät ole suostuneet tappiollisiksi osoittautuneiden sopimusten purkuun.[29]

Joulukuussa 2015 tarkastusvirasto päätti tehdä laillisuustarkastuksen koskien Finavian nykyhallituksen ja liikenne- ja viestintäministeriön toimintaa.[30] Virasto haluaa selvittää, onko vuosina 2009–2011 toteutettujen johdannaiskauppojen selvittelyissä toimittu valtion eli veronmaksajien kokonaisedun mukaisesti.[30] Tarkastuspäätöstä edelsi Finavian hallituksen puheenjohtajan Riitta Tiuraniemen ja jäsenen Pirkko Salmisen ero yhtiön hallituksesta joulukuussa 2015.[30] Johdannaissopimusten tappioksi kertyi kaikkiaan 34,3 miljoonaa euroa.[31]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Finavia Oyj. Viitattu 26.3.2021.
  2. ↑ a b c Avainluvut Vuosikertomus 2021. Finavia. Viitattu 22.2.2023.
  3. ↑ Finavian vuosikertomus 2017, s. https://www.finavia.fi/fi/uutishuone/2024/tilastot-finavian-lentoasemien-kautta-lensi-183-miljoonaa-matkustajaa-vuonna-2023.++Finavia.+
  4. ↑ Hallinnointi Vuosikertomus 2013. Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  5. ↑ Yhtiöt Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 7.3.2017.
  6. ↑ Finavia Oyj:n hallitus 2018 Finavia Oyj. Viitattu 17.7.2018.
  7. ↑ Ilmailuhallituksen entinen pääjohtaja Carl-Eric Calàs kuollut 20.7.1999. Finavia.
  8. ↑ Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.3.2013.
  9. ↑ Pääjohtajakunta, s. 168–170. SKS, Helsinki 2005.
  10. ↑ Ilmailuhallinto aloittaa toimintansa 1.1.2006, Ilmailulaitos jatkaa liikelaitoksena 29.12.2005. Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  11. ↑ a b Liikennesektorille kolme valtion osakeyhtiötä 12.11.2009. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 4.4.2014.
  12. ↑ Finavian lennonvarmistuspalvelut Air Navigation Services Finland Oy:lle (AIC A 4/2017) Aeronautical Information Service. 30.3.2017. Vantaa: Finavia. Viitattu 11.4.2017.
  13. ↑ Valtion lennonvarmistusyhtiö aloittaa toimintansa, omistajaohjaus LVM:lle 30.3.2017. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 11.4.2017.
  14. ↑ Helsinki-Vantaan kehitysohjelma 17.7.2018. Finavia.
  15. ↑ Finavia käynnistää 55 miljoonan euron investointiohjelman Lapin lentoasemilla Finavia. Viitattu 17.7.2018.
  16. ↑ Ryanair vähentää lentojaan ja sata työpaikkaa Tampereelta (digitilaajille) 12.12.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu
  17. ↑ Turun-lennot lopetetaan 23.10.2012. Tekniikka&Talous.
  18. ↑ Finavian toimitusjohtaja meni vaihtoon 23.8.2011. Tekniikka&Talous.
  19. ↑ Finavian johtajan potkut herättävät kysymyksiä (Archive.org) 30.8.2011. Helsingin Sanomat.
  20. ↑ Finavia-johtajan potkujen taustalla riita virkamiehen kanssa 30.8.2011. Helsingin Sanomat.
  21. ↑ "Valtio rikkoo räikeästi omia ohjausohjeitansa", Pertti Monto, Helsinki. HS Mielipide 10.9.2011
  22. ↑ Huttu ajaa Suomea suohon, pääkirjoitus, Auto, tekniikka ja kuljetus -lehti 7/2011, 29.8.2011
  23. ↑ Tuloksellisuustarkastuskertomus: Finavia Oyj:n johdannaissopimukset vuosina 2009–2011 (PDF) 13.12.2013. Valtioontalouden tarkastusvirasto. Viitattu 24.12.2015.
  24. ↑ a b c Tarkastusvirasto toruu Finavian rahoitusjärjestelyä (digitilaajille) Hs.fi. 17.12.2013. Arkistoitu Viitattu 24.12.2015.
  25. ↑ a b c d e f Hänninen, Jyri: Kuinka käy Finavian hallitusten entisten jäsenten? 18.12.2015. Yle. Viitattu 31.12.2015.
  26. ↑ a b c d e f Pietiläinen, Tuomo: Finavian hallituksen puheenjohtaja erosi protestina ministeri Bernerille (digitilaajille) hs.fi. 14.12.2015. Viitattu 31.12.2015.
  27. ↑ Pietiläinen, Tuomo: Taas yllätyslähtö Finaviasta (digitilaajille) Hs.fi. 17.12.2015. Arkistoitu Viitattu 31.12.2015.
  28. ↑ Finavia ei aio syyttää entistä hallitustaan johdannaiskaupoista kauppalehti.fi. 22.12.2015. Viitattu 31.12.2015.
  29. ↑ a b Santaharju, Teija: Finavia kantelee pankeista Finanssivalvonnalle 18.12.2015. Yle. Viitattu 31.12.2015.
  30. ↑ a b c Pietiläinen, Tuomo: Finaviaan ja ministeriöön tehdään poikkeuksellinen laillisuustarkastus (digitilaajille) Hs.fi. 22.12.2015. Sanoma. Arkistoitu Viitattu 24.12.2015.
  31. ↑ Pietiläinen, Tuomo: Rikospoliisi tutkii Finavian sijoitussotkut (digitilaajille) Hs.fi. 13.11.2015. Arkistoitu Viitattu 24.12.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Finavia&oldid=22723355”