Florentiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Florentiinin kopio.

Florentiini (engl. Florentine) on suuri, keltainen 137,27 karaatin (27,454 g) timantti. Siihen hiottiin yhtenä ensimmäisistä timanteista säännöllinen fasettipinta, jossa on 126 viistettä.

Kivi hiottiin 1400-luvulla Bruggessä. Timantti myytiin alun perin yhdellä floriinilla (noin 6 euroa). Tarinat siitä alkoivat vuonna 1477, kun taistelussa kaatuneen Burgundin herttuan Kaarle Rohkean kerrottiin kantaneen sitä. Ensimmäinen selvästi dokumentoitu maininta timantista on vuodelta 1657. Silloin Florentiini oli vauraan firenzeläisen Medicin suvun hallussa. Seuraavaksi timantti siirtyi Lothringenin herttualle Franz III Stefanille vuonna 1736. Kun hänen tyttärensä Marie Antoinette meni naimisiin Ranskan kuninkaan Ludvig XVI:n kanssa, antoi hän Florentiinin tyttärelleen häälahjaksi. Seuraavaksi Florentiini putkahti esille Ranskan keisari Napoleon I:n liittyessä naimakaupalla Habsburgien sukuun. Napoleon antoi vaimolleen Marie-Louiselle Florentiinin häälahjaksi. Timantti palasi jälleen Habsburgeille. Se istutettiin kiinni Habsburgien kruunuun, jossa se pysyi vuoteen 1888 saakka. Vuonna 1918 keisarikunta luhistui ja keisariperhe pakeni jalokivet mukanaan. Heidän oli pakko käyttää välikättä myydessään timanttia. Välikäsi kuitenkin katosi mukanaan Florentiini. 1920-luvulla Yhdysvalloissa se hiottiin uudelleen.