HMS Howe (32)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston King George V-luokan taistelulaivasta. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Howe
HMS Howen B-torni
HMS Howen B-torni
Aluksen vaiheet
Rakentaja Fairfield Shipbuilding and Engineering Company, Govan, Skotlanti
Kölinlasku 1. kesäkuuta 1937
Laskettu vesille 9. huhtikuuta 1940
Palveluskäyttöön 29. elokuuta 1942
Loppuvaihe romutettu 1958
Tekniset tiedot
Uppouma 42 076 t
Pituus 227 m
Leveys 31,4 m
Syväys 10,5 m
Koneteho 110 000 shp
Nopeus 29,5 solmua
Miehistöä 1 422
Aseistus
Aseistus 10 × BL 14" (355,6 mm) Mk VII -tykkiä
16 × QF 5,25" (133,4 mm) MK I -tykkiä
4 × kahdeksanputkista QF 2 naulan (40 mm) ilmatorjuntatykkiä
14 × Bofors 40 mm ilmatorjuntatykkiä
65 × Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä
2 × lentokonetta

HMS Howe (viirinumero 32) oli Britannian kuninkaallisen laivaston King George V-luokan taistelulaiva.

Alus tilattiin Govanista Fairfield Shipbuilding and Engineering Companyltä, missä köli laskettiin 1. kesäkuuta 1937. Alus laskettiin vesille 9. huhtikuuta 1940. Alun perin aluksen nimeksi piti tulla HMS Beatty, mutta aluksen nimi vaihdettiin HMS Howeksi helmikuussa 1940. Työt keskeytettiin Howen telakkatyömaalla toukokuussa 1940, koska oli pakottava tarve rakentaa saattajia ja kauppa-aluksia. Töitä päästiin jatkamaan heinäkuussa.[1]

Aluksen valmistuessa ilmatorjunta-aseistuksena oli kuusi kahdeksanputkisesta kahden naulan Mk VI -tykkiä ja 18 kappaletta 20 millimetrin tykkejä. Aluksella olivat tyyppien 71-, 281-, 282-, 284- sekä 285 tulenjohto- ja valvontatutkat lisäksi alukseen asennettiin toiseksi ilmatorjunnan tulenjohtojärjestelmäksi HACS Mk V.[2]

Palvelukseenotettaessa alus liitettiin Kotilaivaston 2. taistelulaivaviirikköön. Aluksen tehtävänä oli olla Jäämeren saattueille kaukosuojausosastossa. Tammi-helmikuussa 1943 alus suojasi ensimmäisen kerran Kuolaan matkannutta saattuetta JW52/RA52. Maalis-huhtikuussa alus oli sijoitettuna Hvalfjiordiin Islantiin sijoitettuun laivasto-osastoon, joka suojasi Atlantin saattueita.[1]

Pääartikkeli: Operaatio Husky

Alus sai toukokuussa käskyn siirtyä Gibraltarille osaksi Force H:ta tukemaan Sisilian maihinnousua. Alus lähti Scapa Flowsta Gibraltarille 21. toukokuuta. Alus tulitti sisaraluksensa HMS King George V:n kanssa Favignanania 11.-12. heinäkuuta, minkä jälkeen alus palasi Algeriin. Se siirtyi 7. syyskuuta Augustaan, missä aluksen tehtävänä oli olla Salernon maihinnousun reservinä.[1]

Italian puolustuksen romahdettua alus osallistui syyskuussa Taranton miehitykseen, minkä jälkeen se ja King George V saattoivat antautuvan Italian laivaston Maltan kautta Aleksandriaan. Alus palasi Englantiin 1. lokakuuta ja liittyi Kotilaivastoon. Tammikuussa 1944 se valittiin osastoon, joka liitettäisiin Itäiseen laivastoon.[1]

Joulukuussa Howe siirrettiin modernisoitavaksi Devonportin telakalle ennen uuteen tehtävään siirtymistä. Alukseen lisättiin kaksi neliputkista 40 millimetrin yhdysvaltalaista Bofors ilmatorjuntatykkiä, kaksi kahdeksanputkista QF 2 naulan Mk VI, neljä 20 millimetrin sähkötoimista Mk V ilmatorjuntatykkiä. Yksiputkisten 20 millimetrin aseiden lukumäärä laskettiin neljäänkymmeneenkolmeen. Lentokoneiden vaatimat rakenteet poistettiin. Tyyppien 274, 282 ja 285 tutkat lisättiin ja tyyppien 273, 281 ja 284 tutkat poistettiin. Alus palasi telakalta palvelukseen toukokuussa 1944.[2]

Intian valtameri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseen palattuaan Howe lähti 1. heinäkuuta Ceylonille ja saapui perille Trincomaleen laivastotukikohtaan 3. elokuuta. Alus suojasi 24. elokuuta lentotukialusten syöksyä Padangiin Lounais-Sumatralle (Operaatio Banquet). Se suojasi HMS Victoriousin ja HMS Indomitablen syyskuussa tekemää syöksyä Pohjois-Sumatralle ja Nicobarien saarille (Operaatio Light).[3]

HMS Howe Sydneyssä 16. tammikuuta 1945

Lokakuussa muodostettiin brittiläinen Tyynenmeren laivasto (TF57), jonka tehtävänä oli yhdessä Yhdysvaltain laivaston kanssa taistella Tyynella valtamerella keisarillisen Japanin laivastoa vastaan. Alus määrättiin 2. joulukuuta muodostettavan laivaston lippulaivaksi. Se siirtyi Sydneyyn vielä joulukuussa, mutta laivasto lähti Australiasta vasta 28. helmikuuta 1945, jolloin Howe oli jo luovuttanut lippulaivan tehtävän.[4]

Task Force 57 (TF 57) saapui 26. maaliskuuta operaatioalueelle, missä se liittyi Formosalle ja Sakashima Gunton saarelle hyökkäävään laivastoon. Hyökkäyksen tarkoituksena oli tukea hyökkäystä Okinawalle. Osaston nimi muuttui 27. toukokuuta Task Force 37:ksi, mutta kesäkuussa Howe määrättiin huollettavaksi Durbaniin.[4] Durbanissa alukseen lisättiin kuusi neliputkista QF 2 naulan Mk VII -ilmatorjuntatykkiä ja 18 kappaletta Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntatykkiä. Aluksesta poistettiin samanaikaisesti kaikki yksiputkiset 20 millimetrin ilmatorjuntatykit. Alus poistui telakalta syyskuussa 1945.[2]

Huolto ei valmistunut ennen vihollisuuksien loppumista, joten huollon valmistuttua alus siirtyi syyskuussa Itä-Intian laivastoon vapauttamaan HMS Nelsonin lippulaivan tehtävistä.[4]

Tammikuussa 1946 alus palasi Englantiin, missä se liitettiin Kotilaivastoon. Alus vapautti HMS Queen Elizabethin lippulaivan tehtävistä. Alus siirrettiin koulutusviirikköön, jossa se oli toukokuussa 1948 alkaneeseen huoltoon. Tammikuusta maaliskuuhun 1946 kuusi neliputkista 2 naulan ja kahdeksan 40 millimetrin ilmatorjuntatykkiä poistettiin Portsmouthissa. Toukokuusta 1948 kesäkuuhun 1949 poistettiin aluksen loput neliputkiset 40 millimetrin ilmatorjuntatykit.[2] Huollon alkamista siirrettiin huhtikuulle 1949, joten alus siirrettiin reserviin 21. huhtikuuta. Howea ei enää palautettu palvelukseen. Alus laitettiin huhtikuussa 1957 poistolistalle ja myytiin 2. kesäkuuta 1958 romutettavaksi T. W. Ward Ltd:lle. Alus hinattiin romutettavaksi Inverkeithingiin, jonne se saapui 4. kesäkuuta.[4]

  • Whitley, M. J.: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X (englanniksi)
  • Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2 (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
  1. a b c d Whitley s. 149
  2. a b c d Whitley s. 143
  3. Whitley s. 149-150
  4. a b c d Whitley s. 150

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]