Hakaniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakaniemi
Hagnäs
Kaupunki Helsinki
Osa-alueet osa Siltasaarta, joka on Kallion kaupunginosan osa-alue
Postinumero(t) 00530
Lähialueet Linjat, Kruununhaka, Merihaka

Hakaniemi (ruots. Hagnäs) on rajoiltaan määrittelemätön alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjoispuolella. Se sijaitsee kaupunginosajaon mukaan Siltasaaren osa-alueella Kallion kaupunginosassa.[1] Meren rannalla sijaitsevan alueen erottaa ydinkeskustasta Siltavuorensalmi ja Linjoista Hämeentie.

Hakaniemessä sijaitsevat SAK:n päärakennus, SDP:n ja Vasemmistoliiton puoluetoimistot ja Helsingin työväentalo. Työväen vappumarssi alkaa Helsingissä usein Hakaniementorilta.

Sijainti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmakuva Hakaniemestä kesällä 2023.
Siltasaarenkatu on vilkas liikenneväylä: metroaseman läheisyydessä on useita bussi- ja raitiovaunupysäkkejä. Hakaniemi on myös useiden Vantaan seutulinjojen päätepiste.[2]

Hakaniemi sijaitsee Kallion eteläosassa. Kruununhaasta sen erottaa Siltavuorensalmi, jonka yli kulkevat Pitkäsilta ja Hakaniemen silta.

Helsingin virallisessa aluejaossa ei ole Hakaniemi-nimistä osa-aluetta, eikä ole yksiselitteistä, kuinka laajaa aluetta nimi tarkoittaa. Koska alueella on täytetty merenlahtia ja salmia, ei Hakaniemeä myöskään enää ole niemenä alkuperäisessä, aikoinaan selvästi tunnistettavassa muodossaan. Yleensä Hakaniemeksi käsitetään Hakaniementori lähialueineen. Tällöin siihen kuuluvat Siltasaaren osa-alueen itäosa sekä eteläisin osa Linjojen osa-alueesta; toisinaan siihen kuitenkin luetaan myös Merihaka, joka kuuluu Sörnäisiin.[3] Hakaniemen metroasema sijaitsee osittain Siltasaaren, osittain Linjojen alueella. Alueella kulkeva Hakaniemenranta-niminen katu alkaa Siltasaarenkadulta ja ulottuu Merihakaan saakka, jonka se kiertää rantaa pitkin, itäisimmältä osaltaan kävelykatuna. Tämän rantakadun varrella sijaitsi vuosina 1990–2022 Maailman rauha -veistos, ja kadun varressa olevalta laiturilta on ollut kesäisin vesiliikenneyhteyksiä Helsingin eri saarille, kuten Vallisaareen.

Alun perin Hakaniemi oli selvästi mereen pistävä niemi, joka sijaitsi nykyisen torin ja Merihaan välisellä alueella. Siltasaaresta sen erotti nykyisen torialueen poikki kulmittain kulkenut kapeahko salmi. Niemessä oli 1700-luvun lopulla eläinten laitumena käytetty haka, nimeltään Generalshagen, ja laidunhaan vuoksi niemi sai jo tuolloin nimen Hagnäs. Nimen suomenkielisenä vastineena oli 1880-luvulla Hagnääsi ja vuodesta 1909 Hakaniemi. Niemen mukaan ovat saaneet nimensä muun muassa Hakaniemen kauppahalli, Hakaniemenkatu ja -kuja, Hakaniemen metroasema, Hakaniemenpuisto,[4] Hakaniemenranta, Hakaniemen silta, Hakaniementori ja Hakaniemen torikatu.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merenlahden täyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1651 rakennettiin ensimmäiset sillat Töölönlahden poikki Vironniemeltä (Kruununhaasta) Vanhaankaupunkiin johtavaa tietä varten. Kun sillat vuonna 1832 jälleen uusittiin, nimettiin lahdessa olevat saaret Iso ja Pikku Siltasaareksi. Siltavuorelta Isoon Siltasaareen johtavaa siltaa kutsuttiin Pitkäksisillaksi ja Pikkusiltasaaren yli johtavaa siltaa Pikkusillaksi.

Vuonna 1886[5] alettiin täyttää nykyisen torin kohdalla ollutta meren salmea, joka erotti Siltasaaren sen pohjois- ja itäpuolisesta manneralueesta, johon myös siihenastinen Hakaniemi kuului. Täyttämisessä käytettiin Sörnäisten satamasta saatua ruoppausmassaa. Täyttömaan mereen valumisen estämiseksi rakennettiin lahden poikki pato maasta, kivistä ja kuusenrungoista. Pian täytön alettua pato antoi periksi. Koska ruoppausmassaa oli runsaasti saatavilla, päätettiin rakentaa uusi pato kauemmaksi lahdelle. Vuonna 1891 Pikkusilta oli yhä jäljellä, mutta se oli jäänyt kuivalle maalle. Torialue kuivui hitaasti ja alueen yli täytyi kulkea pitkospuita pitkin.[3] Lahden täyttö kesti kokonaisuudessaan 11 vuotta, ja torikauppiaat aloittivat myynnin alueella vuoden 1897 lopulla.[3]

Työväen koti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Siltasaareen Kruununhaan suunnasta vuodelta 1908. Etualalla John Stenbergin konepaja ja kuvan keskellä työväentalon torni.

1800-luvulle asti Hakaniemi oli vain rauhallinen laidunmaa eli haka. Kaupunki alkoi säädellä rakentamista Pitkänsillan pohjoispuolella 1820-luvulta lähtien.[3] Vuonna 1846 valmistui alueen jakaminen huvila- ja teollisuustonteiksi, jotka kaupunki antoi vuokralle pitkäaikaisin sopimuksin. Kauempana olevat maat jaettiin viljelys- ja laidunmaiksi. Vuosisadan lopulla Helsinki alkoi kuitenkin teollistua voimakkaasti ja Sörnäisten alueelle ilmestyi tehtaita. Samaan aikaan keskustan nousevat vuokrat ajoivat työväen ulos, ja Pitkänsillan toisella puolella sijaitsevasta Hakaniemestä tuli pian suosittu asuinalue.

Vuonna 1853 Hakaniemeen perustettiin Ramstedt & Smithin konepaja, Helsingin ensimmäinen höyryvoimaa käyttänyt tuotantolaitos. Se kuitenkin siirtyi pian Fiskarsin ja vuonna 1871 kauppias Johan Daniel Stenbergin omistukseen. Stenbergin konepajalla valmistettiin muun muassa junanvaunuja, pumppuja, laivoja. Stenberg hallitsi Hakaniemen teollista maisemaa yli sadan vuoden ajan, kunnes vuonna 1975 Wärtsilä osti Oy John Stenberg Ab:n.[3]

Teollistumisen myötä Hakaniemestä kehittyi 1900-luvun alussa työväestön poliittisen toiminnan keskus, ja siitä tuli ammattiliittojen pesäpaikka.[3] Pitkästäsillasta tuli symboli keskustan porvariston ja pohjoisen työväen luokkaerosta. Hakaniementorilla järjestettiin monta mielenosoitusta. Vuonna 1906 Viaporin kapinan aikana siellä tapahtui niin sanottu Hakaniemen mellakka, jota on pidetty Suomen ensimmäisenä punaisten ja valkoisten kaartien yhteenottona. Suomen sisällissodan alkamishetkenä pidetään sitä, kun illalla 26. tammikuuta 1918 Helsingin työväentalon torniin nostettiin punainen lyhty vallankumouksen merkiksi. Vuonna 1965 valmistunutta Metallitaloa on kutsuttu yhdeksi ammattiliittojen mahdin symboleista.[3]

Myöhemmät vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liikennettä kauppahallin edustalla vuonna 1966.

1920-luvulla alueen teollisuutta alettiin pitää kaupunkikuvallisesti sopimattomana, ja Siltasaaren alue muodostui yhä enemmän liikekeskustan jatkeeksi.[6] Vuonna 1925 Hakaniemestä tuli joukkoliikenteen solmukohta, kun alue alkoi toimia päätepysäkkinä linja-autoliikenteessä.[6] 1930-luvun alussa raitiovaunulinjoista jopa puolet kulki Hakaniemen kautta.[6] Sörnäisten satamaradan eteläistä pistoraidetta pitkin Hakaniementorille kuljetettiin polttopuuta, jolla alueen talot lämmitettiin.[6] Vuonna 1963 Hakaniementorille valmistui linja-autoterminaali.[7]

Sotien jälkeen puiset talot korvattiin monikerroksisilla tiili- ja kivitaloilla, ja yhä useammat yritykset ja valtion laitokset muuttivat alueelle. Useat uudisrakennukset modernisoivat aluetta ja hävittivät jugendtaloja, pieniä puoteja ja elokuvateattereita.[3] 40 000 asukkaan väkiluku kääntyi hiljalleen laskuun.lähde? Asukaskadon pysäyttämiseksi Hakaniemen viereen rakennettiin Merihaka, Itä-Pasilan tyyppinen ”betonilähiö”. Asukaskato kuitenkin jatkui, ja 1980-luvun taitteessa koko Kalliossa oli asukkaita enää 20 000.

Hankkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2016 päätettiin toteuttaa Kruunusillat-hanke, joka sisältää kymmenen kilometrin mittaisen raitiotieyhteyden ja kolme uutta siltaa Helsingin keskustan, Hakaniemen ja Yliskylän välille. Laajasalosta Hakaniemeen rakennetaan väliaikainen päätepysäkki, ja raitioliikenteen on tarkoitus alkaa vuonna 2027.[8][9]

Hakaniemenrantaan, Merihakaan ja Sörnäisten rantatien ympäristöön on suunnitteilla paljon uusia rakennuksia; esimerkiksi norjalainen Arthur Buchardt haluaisi rakentaa rantaan uuden hotellin.[10] Huonokuntoinen Hakaniemen silta purettiin, ja sen tilalle avattiin uusi Hakaniemensilta vuonna 2024.

Hakaniemen metroaseman yhteyteen suunnitellaan rautatieasemaa osana pisararataa.[11] Kauppahallin alle rakennettiin uusi huoltopiha, ja torin alle suunnitellaan myös pysäköintihallia.[12]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Aluejaot: Osa-alueet Helsingin karttapalvelu. Viitattu 17.8.2021.
  2. ↑ Armi, Suojanen: Bussien 711, 721 ja 731 pääteasemaa ei voi syksyllä siirtää Kalasatamaan – väliaikaiseksi päätepysäkiksi Hakaniemi Vantaan Sanomat. 29.3.2021. Viitattu 15.11.2021.
  3. ↑ a b c d e f g h Halonen, Marko & Marjomaa, Ulpu: Hakaniemi 19.10.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 27.6.2024.
  4. ↑ Färding, Aada: Hakaniemeen jäi karu autiomaa, joka yrittää olla puisto Helsingin Sanomat. 12.10.2022. Viitattu 15.10.2022.
  5. ↑ Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, s. 5
  6. ↑ a b c d Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, s. 71
  7. ↑ Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, s. 84
  8. ↑ Kaupunginvaltuusto päätti Kruunusillat-raitiotien rakentamisen vaiheistuksesta ja kustannuksista kruunusillat.fi. 25.8.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 26.8.2021.
  9. ↑ Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusillat-hankkeen raitiotien hinnan korotuksen ja rakentamisen vaiheissa sttinfo.fi. 25.8.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 29.8.2021.
  10. ↑ Salmela, Marja: Luksushotelli ja tuhansia asukkaita Helsingin rannoille – katso miten Hakaniemen ja Merihaan ympäristö mullistuu (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 20.10.2016. Arkistoitu 28.10.2016. Viitattu 21.10.2016.
  11. ↑ Aalto, Maija: Pisararata tekee uinuvasta Hakaniemestä hyvin vilkkaan (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 28.3.2014. Arkistoitu 28.10.2016. Viitattu 21.10.2016.
  12. ↑ Helpinen, Varpu: Nämä suuret remontit mullistavat Hakaniemen seuraavien vuosien aikana: Hämeentien katutyömaa on vasta alkusoittoa, sillä edessä on uudistusten aalto 14.10.2020. Yle. Viitattu 17.8.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hakaniemi&oldid=22477559”