Helsingin Kutomo ja Kravatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kravattitehdas (vaalea korkea rakennus) oli Vallilan teollisuusalueen ensimmäisiä suuria tehdasrakennuksia. Kuva Sturenkadun itäpuolelta pohjoiseen, 1930-luku.

Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy (HKK) oli Helsingissä vuosina 1926–1975 toiminut tekstiilialan teollisuusyritys. Se toimi vuodesta 1929 lähtien Vallilan Elimäenkatu 9:ään valmistuneessa, Aarne Sarvelan suunnittelemassa kuusikerroksisessa kivirakennuksessa, jota 1930-luvun lopulla laajennettiin yli kaksinkertaiseksi Elimäenkadun varrella[1]. Tuotantoa oli myös Mikkelissä ja Pieksämäellä tytäryhtiön Pirtama Oy:n kautta.

Yrityksen perustaja oli Juho Mattinen, joka sai teollisuusneuvoksen arvon 1948. Hän oli yhtiön toimitusjohtajana sekä johtokunnan puheenjohtajana 1950-luvun alkupuolelle saakka. Vuonna 1948 Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy:n palveluksessa oli 400 henkilöä ja toimintamuotoina sukka- ja trikootehdas, villatavarakutomo, solmiotehdas ja tekstiilivärien valmistus.[2][3][4]

1960-luvun alussa HKK:n tuotanto laajeni Mikkeliin ja 1970-luvun alussa Pieksämäelle; näiden tehtaiden toimintaa jatkoi myöhemmin HKK:n tytäryhtiö Pirtama Oy, joka oli noin 280 hengen työvoimallaan Pieksämäen suurin työnantaja,[5] kunnes ajautui konkurssiin 1975.[6][7] Tekstiiliteollisuuttaan nopeasti laajentanut Lassila & Tikanoja osti 1960-luvulla HKK:n osake-enemmistön vähin erin itselleen, mutta lopetti yrityksen toiminnan 1974[7][8][9].

HKK:n rakennukset osti 1960-luvun alussa Yrjö Jahnssonin säätiö, joka tekstiiliteollisuuden loputtua 1970-luvun puolivälissä uudisti ja laajensi kiinteistöä kahdella Henrik Wartiaisen piirtämällä uudisrakennuksella, toinen Elimäenkatu 9:n sisäpihalle ja toinen Elimäenkatu 15:een. Niissä toimi sittemmin Tele. Pohjoismainen kiinteistösijoitusyhtiö Areim kunnostutti rakennukset 2020-luvun taitteessa Kravattitehdas-nimiseksi toimistokiinteistöksi.[10][9]

  1. Laajentuva teollisuuslaitos. Liikemaailma, 15.6.1937, s. 341 (näköislehdessä 19). Lehti digitoituna Kansalliskirjaston sivustolla. Viitattu 3.2.2023.
  2. BiografiaSampo : Juho Mattinen Viitattu 2.2.2023.
  3. Teollisuusneuvos Juho Mattinen 60-vuotias, Karjalan Heimo N:o 8-9/1951, sivu 87. Viitattu 2.2.2023.
  4. Kuvat: Kravattitehdas herätettiin henkiin ja sen historia kuvitettiin uudestaan, Helsingin Uutiset 30.1.2020. Viitattu 2.2.2023.
  5. Pieksämäen tekstiiliteollisuus kaksinkertaistuu. Helsingin Sanomat, 26.5.1973, s. 32. Näköislehti (maksullinen).
  6. HKK uhkaa lopettaa myös Pieksämäellä. Helsingin Sanomat, 20.8.1975, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
  7. a b Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat, s. 43, 147. WSOY, 1996. ISBN 978-9510208649
  8. Erkki Hakamies Biografiasampo. Viitattu 2.2.2023.
  9. a b Historiallinen tyylikkyyden tyyssija Kravattitehdas. Viitattu 2.2.2023.
  10. Toppari, Kirsti: Lääkkeitä, nailonsukkia, rautasänkyjä. (Helsingin korttelit kertovat -juttusarjan osa 42) Helsingin Sanomat, 30.12.1990, s. 9. Näköislehti (maksullinen).