Helsinki-syndrooma
| Helsinki-syndrooma | |
|---|---|
 |
|
| Tyyli | kaappausdraama |
| Kestoaika | 8×50 min |
| Luoja(t) | Miikko Oikkonen |
| Pääosissa | |
| Alkuperämaa | Suomi |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Verkko | Yle TV1 |
| Esitetty | 4.9.2022 – |
| Tuotantokausia | 2 |
| Jaksoja | 8 + 6 |
| Tuotanto | |
| Tuottaja(t) |
Jonna Enroth Ilona Hiltunen |
| Vastaava(t) tuottaja(t) |
Pekka Ruohoranta, Yle Suvi Mansnerus, Yle |
| Linjatuottaja | Tarja Granvik |
| Ohjaaja(t) |
Juuso Syrjä Marko Mäkilaakso |
| Käsikirjoittaja(t) | |
| Leikkaaja(t) | Ilkka Hesse |
| Kuvaaja(t) |
Tuomo Hutri Konsta Sohlberg |
| Tuotantoyhtiö(t) |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Helsinki-syndrooma on suomalainen jännitysdraamasarja, jonka ensimmäinen tuotantokausi (8 jaksoa) julkaistiin 2022 ja toinen (6 jaksoa) 2024. Se kertoo katkeroituneesta yrittäjästä, joka 2020-luvun alussa kaappaa Helsingin Sanomien toimituksen panttivangeikseen saadakseen oikeutta itselleen ja muille Suomen 1990-luvun alun lamasta asti suurista veloista kärsineille yrittäjille ja heidän takaajilleen. Pääosaa näyttelee Peter Franzén ja muissa keskeisissä rooleissa ovat Oona Airola, Taneli Mäkelä, Eero Saarinen, Antti Luusuaniemi ja Tuulia Eloranta.[1]
Sarjan toinen tuotantokausi julkaistiin Yle Areenassa 21. marraskuuta 2024 ja esitetään 24.11. alkaen myös Yle TV1 -kanavalla. Sen tekeminen viivästyi alkuperäisen tuotantoyhtiön Fisher Kingin ajauduttua joulukuussa 2023 konkurssiin.[2][3]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1. tuotantokausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskikesän valoisana iltana lähettifirman työntekijät alkavat kantaa Helsingin Sanomien toimitukseen isoja paketteja, joista löytyy elintarvikkeita ja 1990-luvun oikeudenkäyntipapereita. Samalla Sanomatalon sähköt ja tietoyhteydet alkavat reistailla. Sähkömieheksi tekeytynyt mies sulkee hissit ja muut kulkutiet ja alkaa aseella uhaten vaatia julkisuutta tarinalleen, joka juontaa 1990-luvun taitteen pankkien holtittomaan lainanantoon. Isänsä yrityksen takaajaksi 18-vuotiaana houkuteltu Elias Karo vaatii panttivangeikseen ottamaa neljää toimittajaa selvittämään pankin ja pankinjohtajan toimia isänsä yrityksen alasajossa ja omaisuuden haltuunotossa. Karo on pian 30 vuotta kärsinyt antamansa takauksen maksuvelvoitteista, ja parhaillaan menossa oleva koronaviruspandemia on vain pahentanut hänen oman yrityksensä asioita.[4][1][5]
Kidnapattu toimittajajoukko kiinnostuu kaappaajansa väitteistä ja alkaa ymmärtää tämän motiiveja (tästä tulee sarjan nimen viittaus Tukholma-syndroomaan). Toimittaja Hanna Raivio pääsee ulos Sanomatalosta etsiäkseen todisteita Karon väitteille arkistoista. Niitä alkaakin löytyä, mutta esimies Susanna Simonen ei anna jutulle julkaisulupaa todisteiden heiveröisyyden takia ja Raivio vuotaa skuuppinsa kilpailevalle medialle. Tapauksesta kehittyy kansainvälinen mediatapahtuma ja somekohu tukimielenosoituksineen viereisellä Kansalaistorilla.[4][1][5]
Keskusrikospoliisin neuvottelija Jarmo Kiiski varautuu pitkään piiritykseen, mutta sisäministeriö ja poliitikot painostavat poliisia tilanteen nopeaan ratkaisemiseen, ja Sanomatalon sähköt ja vedet katkaistaan. Kiiski riitaantuu poliisin kenttäjohtajan Hakkaraisen kanssa, joka pelaa hänen selkänsä takana. Kiisken onnistuu neuvotella diabeteksestä kärsivä veteraanitoimittaja Gustafsson vapaaksi, mutta tämä kuolee pian sairaalassa. Päivät kuluvat ja tilanne lukkiutuu. Rikostutkija Tapani Kolehmainen penkoo tahollaan Karon taustoja ja alkaa päästä jäljille tämän perusteellisista ennakkovalmisteluista ja rikoskumppanista Lauri Ristiniemestä, johon Karo pitää yhteyttä vaihtuvista prepaid-liittymistä. Toimittajat huomaavat, että oikeuden pöytäkirjoista on olemassa erilaisia versioita, mutta toisaalta jäljet johtavat valtiotasolle, presidentti Mauno Koiviston lamavuosina junailemaan pankkien suojelemiseen kaatumisilta. Vähitellen selviää, että HS-toimituksen kaappaus onkin vain osa Karon suurempaa suunnitelmaa, johon liittyy 1990-luvun pankinjohtajan nykyinen työpaikka Valtiokonttori, ja että Karo on onnistunut harhauttamaan niin mediaa, viranomaisia kuin suurta yleisöäkin.[4][1][5]
2. tuotantokausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisella tuotantokaudella Elias Karo jatkaa pakomatkaansa, ja vähitellen paljastuu laajempi kuva hänen yhteistyöverkostostaan ja päämääristään, joihin sisältyy hänen haltuunsa saamien rahojen jakamista eteenpäin.[6] Toimittaja Hanna Raivio kerää aineistoa valtiovallan mahdollisesta perustuslain vastaisesta toiminnasta 1990-luvun pankkikriisin hoitamisessa.
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Peter Franzén | … | kaappaaja Elias Karo |
| Taneli Mäkelä | … | KRP:n neuvottelija Jarmo Kiiski |
| Tuulia Eloranta | … | harjoittelija Eveliina Puolakka |
| Oona Airola | … | toimittaja Hanna Raivio |
| Eero Saarinen | … | toimituksen esimies Harri Gustafsson |
| Laura Malmivaara | … | toimittaja Anne Laukkio |
| Pelle Heikkilä | … | toimittaja Klaus Arpola |
| Piitu Uski | … | päätoimittaja Susanna Simonen |
| Jakob Öhrman | … | Lauri Ristiniemi, kaappaajan apuri |
| Pihla Maalismaa | … | Julia Kiiski, neuvottelijan tytär |
| Esa-Matti Long | … | pankinjohtaja Matti Puronen |
| Mari Rantasila | … | Minna Karo, Eliaksen vaimo |
| Niina Nurminen | … | Kaisa, Minnan sisko |
| Aatos Mäki | … | Johannes Karo, Eliaksen poika |
| Daniel Viljanen | … | Santeri Karo, Eliaksen poika |
| Saku Taittonen | … | nuori Elias Karo |
| Sari Kuivalainen | … | Irmeli Karo, Eliaksen äiti |
| Robert Enckell | … | Pekka Karo, Eliaksen isä |
| Markku Juovi | … | Eliaksen setä |
| Marjo Kivi | … | Eliaksen täti |
| Turkka Mastomäki | … | kenttäjohtaja Hakkarainen |
| Antti Luusuaniemi | … | rikostutkija Tapani Kolehmainen |
| Juha Kukkonen | … | tutkinnanjohtaja Ortamo |
| Kris Gummerus | … | sisäministeriön Ilkka Nieminen |
| Jaana Joensuu | … | sisäministeri |
| Kaisa Hautala | … | pääministeri |
| Max Bremer | … | Esa Puolakka, Eveliinan isä |
| Rea Mauranen | … | Liisa Koskinen |
| Tiina Weckström | … | Ritva Malmi |
| Teijo Eloranta | … | Jari Malmi |
| Timo Jurkka | … | Jaakko Sallinen |
| Eija Ahvo | … | juristi Tarja Pakulin |
| Tuomas Nilsson | … | Castor |
| Marketta Tikkanen | … | Pollux |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarjan pääkäsikirjoittaja Miikko Oikkonen kertoo jo 2010-luvun alussa saaneensa luettavakseen Kaski-ryhmä ry:n keräämiä tositarinoita ylivelkaantuneista perheistä ja mietti tuolloin tekevänsä aiheesta dokumentin. Kun Yle halusi Oikkoselta uutta materiaalia menestyksekkään Sorjonen-sarjan jälkeen, syntyi idea Helsinki-syndroomasta. Oikkosen omat vanhemmat joutuivat 1990-luvun lamassa pitkäaikaistyöttömiksi, isä juuri sähköalalta, jota sarjan kaapparikin edustaa.[7]
Sarjan ensimmäisen tuotantokauden kuvauksia tehtiin Helsingin lisäksi Hyvinkäällä, Nurmijärvellä, Vihdin Hiidenrannassa ja Lohjan Hiidenpirtillä. Lohjan Pusulasta löytyneet rakennukset esittivät salolaista pankkikonttoria, Elias Karon isän kotia ja velkaantuneita auttavan Kaski ry:n Turussa sijaitsevia tiloja.[8] Toista tuotantokautta kuvattiin muun muassa Lohjan Virkkalan vanhassa kalkki- ja sementtitehtaassa ja Sipoossa.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Episodi-elokuvasivuston R. Isoviidan mielestä sarja pysyy kiinnostavana hyvien näyttelijävalintojen ja taitavan henkilöohjauksen ansiosta[5]. Helsingin Sanomien Kaisu Tervonen piti lehtensä toimitukseen sijoittuvan sarjan kiinnostavimpana asiana sen yhteiskunnallista kehystä, jonka selittäminen katsojille ei kuitenkaan saa aikaan kovin luontevaa dialogia. Hänestä tarina hyppii eri aikatasoissa liikaakin ja eräät sivuteemat, kuten naistoimittajan leskeksi jääminen ja poliisineuvottelijan tyttären ongelmat, jättävät kysymyksiä niiden tarpeellisuudesta.[1] Myös Pekka Eronen moittii Lännen Median lehdissä liian aikahyppelyn verottavan tarinan jännittävyyttä[9]. Keskipohjanmaan Hannu Björkbackan mielestä hyvää tarkoittava ja tärkeästä aiheesta tehty sarja tyytyy ulkokohtaisiin havaintoihin, hyvään tekniseen osaamiseen ja komeaan ylöspanoon[10].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Tervonen, Kaisu: Helsinki-syndrooma näyttää, mitä voi seurata, kun luottamus yhteiskuntaan horjuu. Helsingin Sanomat, 2.9.2022. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 6.9.2022.
- ↑ Muranen, Maria: Peter Franzénin tähdittämä Helsinki-syndrooma saa jatkoa 21.11. alkaen – Nyt panttivankitrilleri muuttuu pakomatkaksi Yle. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ Aromaa, Jonni: Ikäviä uutisia Helsinki-syndrooma-sarjan faneille – uusi kausi viivästyy konkurssin takia Yle. 5.12.2023. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ a b c Helsinki-syndrooma Yle Areena. Viitattu 6.9.2022.
- ↑ a b c d Isoviita, R.: Illalla tv:ssä: Neljäs valtiomahti panttivankina Episodi. 4.9.2022. Viitattu 6.9.2022.
- ↑ Räsänen, Anu: Yhteiskunnallinen sarja Helsinki-syndrooma jatkuu – Peter Franzénin hahmo on kuin Robin Hood. Seura, 22.11.2024. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.11.2024.
- ↑ Karjalainen, Jussi: Peter Franzén näyttelee kaapparia Helsinki-syndrooma -sarjassa Seura. 4.9.2022. Viitattu 6.9.2022.
- ↑ Pusulassa kuvattiin uutta jännityssarja Helsinki-syndroomaa. Ykkös-Lohja, 1.9.2021. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.11.2024.
- ↑ Eronen, Pekka: Sieppaaja vaatii paljastuksia uudessa tv-sarjassa Kainuun Sanomat. 4.9.2022. Viitattu 6.9.2022.
- ↑ Björkbacka, Hannu: Elokuvia ja sarjoja tärkeistä aiheista Keskipohjanmaa. 26.8.2022. Viitattu 6.9.2022.