Henttaa
| Henttaa | |
|---|---|
| Hemtans | |
 Kaupungin kartta, jossa Henttaa korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Matinkylä |
| Kaupunginosa nro | 21[1] |
| Pinta-ala | 4,0 km² [2] |
| Väkiluku | 7 759[3] (31.12.2023) |
| Osa-alueet | Lillhemt, Suurpelto, Gerk (Jerkki), Kokinkylä, Tikasmäki, Tuurinmäki, Väli-Henttaa |
| Postinumero(t) | 02200 |
| Lähialueet | Kuurinniitty, Sepänkylä, Mankkaa, Olari, Latokaski |
Henttaa (ruots. Hemtans) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee Kehä II:n länsipuolella, Kuurinniityn, Sepänkylän ja Olarin välissä. Espoon keskuspuisto ympäröi kaupunginosaa usealta suunnalta.
Henttaan Storåkernin pellolle, vanhan asutuskeskittymän ja Kehä II:n väliin, ollaan rakentamassa Suurpellon asuin- ja työpaikka-aluetta. Henttaan palveluihin kuuluu päiväkoti[4], postilaatikko, urheilukenttä, paperinkeräysastia, rullalautaramppi sekä tenniskenttä.lähde? Lähimmät muut palvelut ovat Suurpellossa, Olarissa, Mankkaalla tai kauempana Espoossa ja Helsingissä.
2010-luvun alussa Henttaalla on suoritettu voimakasta täydennysrakentamista.
Henttaalla ilmestyy Lillhemtin omakotiyhdistyksen toimittamana oma lehti, Lillhemtin Sanomat – Lillhemt Bladet, joka alkoi ilmestyä vuonna 1983.[5]
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henttaan kylän nimi perustuu ruotsinkieliseen kylän nimeen Hemtans, joka vuorostaan perustuu alkutalon nimeen H(a)ent(e) tai Hentta(la). Nimen taustalla lieneen vanha henkilönnimi, mutta varmuutta nimestä ei ole. Nimen vanhoja kirjoitusasuja ovat Henttheby (1540), Haenttans (1584) sekä Hemptans (1675). Suomenkielinen nimi on myöhäinen mukaelma alkuperäisestä nimestä.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin Turunväylänä tunnetun Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna 1956 ja se valmistui vuonna 1962. Henttaan pohjoisrajalla kulkeva Tarvontie oli Suomen ensimmäinen moottoritie ja se kulki Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen.[7]
Henttaan itärajan muodostava Kilonväylä eli Kehä II rakentui vuonna 2000. Kehä II halkoo Smedsby–Hemtans–Dåvitsbyn kulttuurimaisemaa. Suurpellon kaupunginosa on rakentunut Kehä II:n varteen.[7]
Vuoden 2022 lopussa toisen Henttaan postinumeroalueen, johon kuuluu myös Suurpelto, väestöstä 41 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.[8]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väkiluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henttaalle pääsee kulkemaan autolla Suurpellon läpi kulkevaa Maakirjantietä jatkaen Vähän-Henttaan tietä punaiselle talolle. Espoon kaupunki tulee muuttamaan ajoyhteyden kulkemaan Opinmäen koulun ohitse Suurpelto III -kaavan mukaisesti rakentaessaan uuden kaavan mukaista kunnallistekniikkaa Henttaan pelloille[10].
Julkiset kulkuvälineet palvelevat Henttaalle saakka, myös Suurpellon linjat ovat kävelyetäisyydellä.
Henttaan "punaiselta talolta", Lillhemt Pysäkki E3302
- 133 Henttaa - Matinkylä - Friisilä
Suurpellon keskeltä Henttaan puistokatu "etelään", Pysäkki E3307
- 118 Kauklahti - Espoon keskus - Suurpelto - Niittykumpu - Tapiola
- 118B Suurpelto - Niittykumpu - Tapiola
- 532 Leppävaara - Suurpelto - Matinkylä
- 533 Järvenperä - Kauniainen - Suurpelto - Matinkylä
Henttaan puistokatu "pohjoiseen", Pysäkki E3313
- 118 Tapiola - Niittykumpu - Suurpelto - Espoon keskus - Kauklahti
- 118B Tapiola - Niittykumpu - Suurpelto
- 532 Matinkylä - Suurpelto - Leppävaara
- 533 Matinkylä - Suurpelto - Kauniainen - Järvenperä
Henttaan kartano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henttaankartanon perustukset rakennettiin 1700-luvulla. Tämä punainen talo siirtyi 1900-luvun alussa SDP:n perustajalle, joka laajensi taloa ja rakennutti taloon yläkerran. Talo on Espoon kaupungin omistuksessa. Espoon omistuksessa olevan puolen alue kunnostettiin ja entisöitiin vuonna 2007. Toisessa osassa toimii Henttaan kyläkokous. Henttaan kentän vierellä on Henttaan kartanon vanhan saunan rauniot.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suur-Matinkylä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistö- ja paikkatietoyksikkö. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 12.4.2007.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ päiväkoti
- ↑ Lillhemtin omakotiyhdistys ry: Lillhemtin omakotiyhdistys. Lillhemtin sanomat. henttaa.fi. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ Ukskoski, Laura: Henttaan nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b Maatilojen Espoo, s. 23. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän Yle Uutiset. 24.10.2023. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Suurpelto III, 330600 (Henttaanlaakso) www.espoo.fi. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 8.1.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Henttaa Wikimedia Commonsissa
- Virallinen sivusto Lillhemtin Omakotiyhdistys – Egnahemsföreningen Lillhemt.
- Henttaan kartta Google Maps.
- Viikon nimi 42/2005: Lillhemt Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistö- ja paikkatietoyksikkö. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 12.4.2007.
- Raaseporin läänin vouti, Arfwid Olsson:in kuvaus toukokuussa 1545 Espoossa. Espoon kaupunki, WeeGee museo. Arkistoitu 3.11.2005. Viitattu 15.7.2009.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
