Hiittenharju
Hiittenharju on Harjavallan kaupungissa sijaitseva harjumuodostuma, joka toimii ulkoilu- ja virkistysalueena.
Hiittenharjulla sijaitsevat muun muassa hiihtokeskus, curlinghalli, Hotelli Hiittenharju, joka paloi korjauskelvottomaksi 14. heinäkuuta 2021[1] sekä Harjavallan vesitorni.[2] Aikaisemmin Harjavallan vuorena tunnettu paikka on myös merkittävä muinaisjäännösalue, joka tunnetaan erityisesti Litorinameren rantavalleista. Hiittenharjun korkein kohta on noin 82 metriä merenpinnan yläpuolella.[3]
Harju ja muinaisjäännösalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiittenharju muodostaa yhdessä sen eteläpuolella sijaitsevan Kokemäen Järilänharjun kanssa noin kuuden kilometrin pituisen kapean harjumuodostuman. Se syntyi viimeisimmän jääkauden aikana noin 10 000 vuotta sitten mannerjäätikön railoon kerääntyneestä maa-aineksesta.[4] Mannerjäätikön peräännyttyä Hiittenharju oli aluksi veden alla, kunnes se noin 6 000 vuotta sitten maankohoamisen johdosta nousi esiin Litorinameren saareksi.[5] Litorinameren kivikkoisia rantavalleja on edelleen nähtävissä eri puolilla Hiittenharjun aluetta.
Hiittenharjun kivikautinen muinaisjäännösalue sijaitsee harjun länsirinteellä. Noin kilometrin pituinen asuinpaikkavyöhyke on pahoin tuhoutunut soranoton vuoksi. Vuonna 2006 alueelta kartoitettiin 13 muinaisen asumuksen jättämää painannetta. Hiittenharjulla on tutkittu myös yksi kivikautinen punamultahauta, joka on kuitenkin osittain tuhoutunut. Pyheensillan kulttuuriin kuuluneen asutuksen jäljiltä on alueelta löydetty muun muassa ainakin 33 saviastian palasia, runsasta kiviesineistöä sekä meripihkasta valmistettu koru.[6][7]
Nykyään hiekan- ja soranotto Hiittenharjulta on lopetettu, mutta muinaismuistoja uhkaa vielä alueen virkistyskäyttö.[7] Hiittenharjun eteläpäässä sijaitsee Matinharjun muinaismuistoalue, jossa on nykyään nähtävissä Litorinameren rantavallien lisäksi kolme pronssikaudelta peräisin olevaa röykkiöhautaa eli hiidenkiuasta.[8] Keskiajalla Hiittenharjun kautta kulki merkittävä Kokemäenjoen suun ja Turun seudun yhdistänyt Huovintie. Se on edelleen näkyvillä maisemassa.[9]
1960-luvun puolivälissä Harjulan kilta -kotiseutuyhdistys järjesti kilpailun aikaisemmin Harjavallan vuori -nimellä tunnetun alueen uudelleen nimeämisestä. Paavo Riihivaaran ehdottama nimi Hiittenharju tuli valituksi.lähde? Se viittaa seudulta löytyviin pronssikautisiin hiidenkiukaisiin.
Hiihto- ja ulkoilukeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hiittenhajulla on monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Ympäristössä on muun muassa kunto- ja vaellusreittejä sekä talvisin hiihtolatuja taukopaikkoineen. Alue sopii myös maastopyöräilyyn. Vaellusreitit yhdistävät Hiittenharjun Kokemäellä sijaitsevaan Pitkäjärven vapaa-aikakeskukseen. Hiittenharjulla on lisäksi mahdollisuus harrastaa muun muassa laskettelua, mäkihyppyä, curlingia, koirien koulutusta, jousiammuntaa, moottorikelkkailua sekä mönkijäsafareita. Vuonna 1967 Hiittenharjun hiihtokeskuksen yhteyteen rakennettiin Matti Salmivallin suunnittelema uimahalli,[10] joka oli Satakunnan ensimmäinen. Se oli toiminnassa vuoteen 2013 saakka, jolloin jälkeen kaupunkiin valmistui uusi liikunta- ja uimahalli.[11]
Harjavallan Jymy rakensi Hiittenharjulle ensimmäisen hyppyrimäen 1950-luvun alussa.[12] Vuonna 1970 valmistui kolme arkkitehti Ole Gottlebenin suunnittelemaa hyppyrimäkeä.[13] Muovipinnoitteisen K43 -mäen lisäksi alueella on junioriharrastajille tarkoitetut K7-, K10- ja K18 -mäet. 1960-luvun puolivälissä alueelle valmistui laskettelurinne. Ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin hyppyrimäkien luoteispuolelle vuonna 1966. Vuonna 1984 valmistui toinen hiihtohissi ja samalla rinnealuetta myös korotettiin ja levennettiin. Myöhemmin rinteeseen on valmistunut uusi sompahissi sekä kokonaan uusi rinnealue vuonna 2009. Lumiautailijoille on myös rakennettu erilaisia hyppyreitä ja reilejä. Harjavallan Jymyn tilojen lisäksi Hiittenharjulla sijaitsee Harjavallan Hakan hiihtomaja.lähde? Vuonna 2018 Hiittenharjulle valmistui 18-väyläinen frisbeegolfrata.[14]
Hiittenharju oli SM-hiihtojen toinen kilpailupaikka 1973,[15] ja 1990 Hiittenharjulla järjestettiin osa mäkihypyn ja yhdistetyn SM-kisoista.[12]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hotelli Hiittenharju paloi korjauskelvottomaksi Harjavallassa Iltalehti. 14.7.2021. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ Hiittenharjun ulkoilu- ja virkistysalue Roininen, Reijo. Arkistoitu 2.3.2012. Viitattu 5.1.2009.
- ↑ Kansalaisen Karttapaikka Viitattu 3.6.2013.
- ↑ Hiittenharjun ulkoilu- ja virkistysalue (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 3.6.2013.
- ↑ Suuri joki ... Kokemäenjoen laakson esihistoria Viitattu 3.6.2013.
- ↑ Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaali (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 3.6.2013.
- ↑ a b Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna (s. 216) (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 3.6.2013.
- ↑ Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaali (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 3.6.2013.
- ↑ Satakunnan rakennusperinne, s. 63. Satakunnan seutukaavaliitto, 1990. Sarja A: 177
- ↑ Salokorpi, Sinikka (toim.): Uima-altaat, s. 132–133. Espoo: Weilin + Göös, 1970.
- ↑ Laihonen, Karri; Laasanen, Jari: Harjavallan moderni liikunta- ja uimahalli ihastuttaa 17.9.2013. Yle Uutiset. Viitattu 26.12.2013.
- ↑ a b Hakala ja Heikkilä kotikatsomon suosikit. Helsingin Sanomat, 3.2.1990, s. C10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.2.2019.
- ↑ Hiittenharjun mäkikeskus valmistui. Helsingin Sanomat, 20.2.1970, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.3.2018.
- ↑ Leppäniemi, Ilari: "Yksi haastavimpia, mitä olen heittänyt" – Lue, millainen on Hiittenharjun uusi, runsaasti suitsutettu frisbeegolfrata 23.8.2018. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 7.2.2019. Viitattu 4.2.2019.
- ↑ Harjavalta pitää SM-hiihdot – Armeija ajaa lunta. Helsingin Sanomat, 7.2.1973, s. 21. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.2.2019.