Immunoglobuliini D

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

IgD eli immunoglobuliini D on yksi viidestä vasta-ainetyypistä.[1]

Immunoglobuliini D:n merkitys immuunipuolustuksen kannalta on ollut epäselvä sen löytämisestä vuonna 1965 lähtien. Viime aikoina on IgD:llä kuitenkin havaittu olevan jonkinlainen rooli ylähengitysteiden suojaamisessa hengityksen mukana tulevilta patogeeneilta.[2]

B-solujen IgD-tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Immuunipuolustuksen kypsymättömät naiivit B-solut, jotka jo muodostavat IgM-molekyylejä, alkavat tuottaa luuytimestä poistuttuaan pinnalleen myös IgD-molekyylejä. Tämän jälkeen niitä kutsutaan kypsiksi naiiveiksi B-soluiksi. Toisin kuin IgM-molekyylejä, ei IgD-molekyylejä eritetä juurikaan solun ulkopuolelle, vaan ne toimivat ensisijaisesti solukalvolla.[3] Saman B-solun tuottamien IgD-molekyylien antigeenia sitova kohta on sama kuin sen tuottamissa IgM-molekyyleissä. [4]

  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
  2. Chen, Kang ja Cerutti, Andrea: The Function and Regulation of Immunoglobulin D. (PDF) Curr Opin Immunol, 2011, nro 3, s. 345-352. Viitattu 27.12.2013
  3. Alberts, Bruce et al. Molecular Biology of the Cell. (5. painos) Garland Science, 2008, s. 1553.
  4. Alberts, Bruce et al. Molecular Biology of the Cell. (5. painos) Garland Science, 2008, s. 1567.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.