Irma (romaani)
| Irma | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Tuula-Liina Varis |
| Kieli | suomi |
| Genre | psykologinen romaani |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 2008 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 279 |
| ISBN | 978-951-0-34559-7 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Irma on Tuula-Liina Variksen kirjoittama romaani, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 2008. Se kertoo freelance-toimittaja Irma Valtosen elämästä eri ajankohtina ja eri näkökulmista. Romaani on saanut kriitikoilta enimmäkseen myönteisen vastaanoton.
Tapahtumat ja henkilöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romaanin ensimmäisessä osassa kertojana on Irma itse, ja hän on kulttuurivaltuuston jäsenenä matkalla juuri itsenäistyneessä Liettuassa. Palattuaan matkalta hän saa lapsiltaan kuulla, että hänen miehellään Martilla on toinen nainen, taidemaalari Ursula Riekonrinta.
Toinen osa on kirjoitettu Tero Tikkasen näkökulmasta. Tero tutustuu Kreikan-matkalla Irmaan ja tämän ystävään Jattaan. Vaikka Tero on enemmän kiinnostunut Jatasta, hän päätyy kuitenkin vuoteeseen Irman kanssa. Heidän suhteensa jatkuu Suomessakin, tosin salassa, sillä Tero on naimisissa ja kolmen lapsen isä. Irma on juuri eronnut ja rakastuu järjettömästi Teroon, kunnes tulee yhtäkkiä järkiinsä ja lopettaa suhteen Teron kanssa.
Kolmannessa osassa kertoja on Irman ex-mies Markus, joka on asunut jo monta vuotta Lapissa Ursulan kanssa. Heidän suhteensa on ollut myrskyisä, sillä Ursula on alkanut juoda yhä enemmän ja pahoinpitelee Markusta. Sitten Ursula kuolee yllättäen sydänkohtaukseen, eikä Markus tiedä mitä elämässään tekisi. Hän ottaa pitkästä aikaa yhteyttä Irmaan ja omiin lapsiinsa, jotka ovat kasvaneet jo aikuisuuden kynnykselle.
Neljännessä osassa näkökulma on jälleen Irman, ja se sitoo aikaisemmat tapahtumat yhteen. Romaanista Savon Sanomiin kirjoittaneen Eeva Saesmaan mukaan ”romaanin lopussa Irma katsoo itseään peiliin. Tärkeimmäksi nousee sittenkin katse, jonka hän itselleen suo. Sekin on vain heijastus, mutta rehellisesti lihaksi tullut.”[1]
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mervi Kantokorven mukaan Irman keskeinen teema on ”naisen kokemus eletystä ruumistaan”,[2] ja Kaisa Kurikka kuvaa sitä ”naisen identiteetin syväluotaukseksi”.[3] Varis on itse kertonut halunneensa kuvata ”yhtä naista eri kulmista”.[4] Sisko Pajun mukaan kirjassa on huomattavasti omaelämäkerrallisia aineksia, ja varsinkin sen lopussa tulee esiin feministinen asenne.[5]
Romaani on saanut kriitikoilta enimmäkseen myönteisen vastaanoton, ja sitä on kiitelty muun muassa kiinnostavasta rakenteesta[2] ja siitä, että erillisistä osista huolimatta tarina muodostaa vahvan jatkumon.[1] Kirjan rakenteessa on havaittu ”sukulaisuutta” Krzysztof Kieślowskin elokuvatrilogiaan Kolme väriä.[5] Toisaalta on myös huomautettu, että nimisymboliikkaa on selitetty liikaa[6] ja Irman ja lasten suhde on kuvattu ohuesti.[7]
Leena Ahlholm toteaa, että vaikka hän pitääkin Irmaa uskottavana ja kiinnostavana, se ei ole Tuula-Liina Variksen paras kirja.[7] Salla Seurin mielestä Irma ”ei ehkä ole mullistava kirja, mutta nautittava se on”.[8] Sisko Pajun mukaan kirja on sujuva ja mukaansatempaava, ja hänen mielestään se olisi voinut olla Finlandia-ehdokas.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Saesmaa, Eeva: Tuula-Liina Varis - Irma Savon Sanomat. 15.11.2008. Viitattu 20.4.2009.
- ↑ a b Kantokorpi, Mervi: Keski-ikäinen nainen katsoo peiliin Helsingin Sanomat. 21.9.2008. Viitattu 20.4.2009.
- ↑ Kaisa Kurikka: Kaurapuuron ja kalsaripyykin erottamat Turun Sanomat. 24.10.2008. Viitattu 20.4.2009.
- ↑ Hietanen, Kati: Tuula-Liina Varis: Lukijapalaute on kiinnostavampaa kuin kritiikki. MTV3. 2.10.2008. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 20.4.2009.
- ↑ a b c Sisko Paju: Nainen valokeilassa Pohjalainen. 8.11.2008. Viitattu 14.2.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ Eija Komu: Pimeyteen lankeaa valo Karjalainen. Viitattu 20.4.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Leena Ahlholm: Selviytyjän elämää Keskipohjanmaa. Arkistoitu 15.6.2009. Viitattu 20.4.2009.
- ↑ Salla Seuri: Tuula-Liina Variksen Irma Uusi Suomi. Arkistoitu 17.12.2008. Viitattu 20.4.2009.