Ivan Silajev
.jpg)
Ivan Stepanovitš Silajev (ven. Иван Степанович Силаев; 21. lokakuuta 1930 Bahtyzino, Nižni Novgorodin aluepiiri, Neuvostoliitto – 8. helmikuuta 2023)[1][2] oli venäläinen ja neuvostoliittolainen poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton hallituksen viimeisenä johtajana elokuusta joulukuuhun 1991, aina Neuvostoliiton hajoamiseen saakka. Hän oli myös Venäjän neuvostotasavallan pääministeri vuosina 1990–1991.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Silajev valmistui insinööriksi Kazanin ilmailuinstituutista vuonna 1954. Hän työskenteli vuosina 1954–1974 Ordžonikidzen lentokonetehtaalla Gorkissa, vuosina 1969–1971 tehtaan pääinsinöörinä ja vuosina 1971–1974 sen johtajana. Silajev liittyi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) jäseneksi vuonna 1959. Hän oli Neuvostoliiton lentokoneteollisuuden apulaisministerinä vuosina 1974–1977 ja ensimmäisenä apulaisministerinä vuosina 1977–1980, kone- ja työkaluteollisuuden ministerinä vuosina 1980–1981, lentokoneteollisuusministerinä vuosina 1981–1985 sekä ministerineuvoston varapuheenjohtajana vuodesta 1985. Hän kuului NKP:n keskuskomiteaan vuosina 1981–1991.[1][3]
Silajev nimitettiin Venäjän neuvostotasavallan ministerineuvoston puheenjohtajaksi eli pääministeriksi kesäkuussa 1990.[1] Kun Neuvostoliiton pääministeri Valentin Pavlov ja hänen hallituksensa erotettiin elokuun 1991 vallankaappausyrityksen jälkeen, perustettiin tilapäiseksi hallitukseksi ”Neuvostoliiton kansantalouden operatiivisen hallinnon komitea”, jota 24. elokuuta – 19. joulukuuta 1991 johtanut Silajev oli käytännössä pääministeri.[1][4] Hän jatkoi samanaikaisesti Venäjän neuvostotasavallan pääministerinä 26. syyskuuta saakka, jolloin Venäjän presidentti Boris Jeltsin pakotti hänet siirtymään uuden tasavaltojen välisen talouskomitean puheenjohtajaksi.[1][5] Silajev oli 14. marraskuuta – 26. joulukuuta 1991 myös viimeksi mainittua komiteaa seuranneen ”valtioiden välisen taloudellisen komitean” puheenjohtaja ja siten itsenäistyneiden neuvostotasavaltojen muodostaman lyhytikäisen talousyhteisön pääministeri.[1]
Silajev oli vuosina 1991–1994 Venäjän lähettiläänä Euroopan yhteisössä Brysselissä. Hän liittyi vuonna 1995 Kedr-ympäristöpuolueeseen. Silajev pyrki Venäjän duumaan vuosien 1995, 1998 ja 2007 vaaleissa, viimeksi Venäjän agraaripuolueen ehdokkaana, mutta ei tullut valituksi. Vuodesta 2008 hän kuului Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen.[1] Hän kuoli 92-vuotiaana 8. helmikuuta 2023.[2]
Silajev sai sosialistisen työn sankarin arvonimen vuonna 1975 ja Leninin kunniamerkin kahdesti (1971 ja 1975).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Силаев, Иван Степанович Tass-uutistoimisto. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ a b Ivan Silayev, Last Russian Prime Minister Of The Soviet Era, Dies At 92 (englanniksi) Radio Free Europe/Radio Liberty 9.2.2023. Viitattu 11.2.2023.
- ↑ Silayev, Ivan S. (englanniksi) Britannica Kids. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ Pentti Sadeniemi: NL:lle väliaikainen johtoryhmä (tilaajille) Helsingin Sanomat 29.8.1991. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ Kyösti Karvonen: Silajev siirtyi N-liiton pääministeriksi (tilaajille) Helsingin Sanomat 19.9.1991. Viitattu 30.8.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Герой: Силаев Иван Степанович (venäjäksi) Yhtenäinen Venäjä -puolueen sivu
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
