Jari Tervo
| Jari Tervo | |
|---|---|
 Jari Tervo Turun Kirjamessuilla 2010. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Jari Kalevi Tervo |
| Syntynyt | 2. helmikuuta 1959 Rovaniemi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | Kirjailija |
| Puoliso | Kati Tervo |
| Lapset | Kalle Tervo |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Esikoisteos | Tuulen keinutuoli (1980) |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jari Kalevi Tervo (s. 2. helmikuuta 1959 Rovaniemi)[1] on suomalainen kirjailija. Hän aloitti runoilijana ja siirtyi proosaan ja on käyttänyt suorasanaisten teostensa ympäristönä usein syntymäkaupunkiaan Rovaniemeä.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervo suoritti siviilipalveluksen vankeinhoidon koulutuskeskuksessa.[1] Hän opiskeli kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1983. Tervo työskenteli Ilta-Sanomien toimittajana vuoteen 1995, jolloin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Kirjojensa lisäksi Tervo on kirjoittanut kolumneja muun muassa Ilta-Sanomiin ja Ylen sivuille. Vuosina 1998–2017 hän toimi Uutisvuoto-viihdeohjelman vakiojäsenenä[2].
Tervon proosa on perinteistä juonipohjaista proosaa, jota Tervo mielellään puolustaakin. Arkielämän huumori on Tervon keskeinen tyylipiirre. Tervon kirjat ovat menestyneet myös taloudellisesti erinomaisesti. Lisäksi Tervo on saanut suomalaisista kirjailijoista eniten kirjastoapurahoja vuosina 2004–2010.[3]
Tervo valokuvaajansa kera sai 6. joulukuuta 1986 menettelynsä takia porttikiellon Linnan juhliin, koska soluttautui kättelyjonoon, vaikka oli juhlissa vain toimittajana. Porttikielto on myöhemmin kumottu.[4]
Jari Tervo sai sairauskohtauksen 12. joulukuuta 2015 esitetyn Uutisvuodon 600. jakson juhlalähetyksen perjantaisessa nauhoituksessa. Myöhemmin lääkärissä selvisi, että kyse oli sydämen rytmihäiriöistä.[5] Tammikuussa 2017 Tervo ilmoitti lopettavansa Uutisvuodon kesäkuussa.[6]
Hänen vaimonsa Kati Tervo on julkaissut teokset Kesäpäiväkirja (2008)[7] ja Jääkaapin henki (2011)[8].
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervo on kirjoittanut 19 kaunokirjallista teosta, muutaman elokuvakäsikirjoituksen ja kuunnelmia. Aluksi hän kirjoitti runoja, mutta alkoi myöhemmin kirjoittaa romaaneja ja novelleja. Hän on kirjoittanut uusia kirjoja nopeaan tahtiin, ja niitä on kertynyt 1980-luvulla neljä, 1990-luvulla kymmenen ja 2000-luvulla viisi. Tervon ensimmäinen kirja on runokokoelma Tuulen keinutuoli vuodelta 1980. Vuonna 1989 Tervo kirjoitti ensimmäisen Julkkiskirjan yhdessä Jukka Kuikan kanssa.
1990-luvulla tulivat kuvioihin romaanit ja novellit. Vuonna 1990 Tervo kirjoitti vielä runokokoelman Muistoja Pohjolasta. Vuonna 1992 hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa, Pohjan hovi. Sen tapahtumat sijoittuvat ensimmäistä kertaa Rovaniemelle. Tervo julkaisi 90-luvulla myös muun muassa kirjallisen cd-levyn Elävänä Bulevardilla (1995), Toisen julkkiskirjan Jukka Kuikan kanssa (1998), novellikokoelman Taksirengin rakkaus (1998) ja valikoiduista runoista kootun runokokoelman Intialainen lippalakki (1999). Poliisin poika -romaanista tehtiin TV-näytelmä (1998), ja romaanin Pyhiesi yhteyteen pohjalta Pekka Milonoff ohjasi elokuvan, nimellä Rikos & Rakkaus (1999).
Vuonna 2000 julkaistu Kallellaan kertoo Tervon ja hänen vaimonsa Katin ensimmäisestä vuodesta vanhempina. Vuonna 2000 Tervo kirjoitti myös käsikirjoituksen televisiosarjaan Mahtihäät. Miljoona etunojapunnerusta -pienoisromaanille jatkoa oleva romaani Rautapää ilmestyi vuonna 2002. Vuonna 2003 Tervo julkaisi novellikokoelman nimeltä Siperian tango, joka on koottu valituista novelleista.
Vuonna 2004 ilmestynyt Suomen vaihtoehtoiseen historiaan sijoittunut romaani Myyrä oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Romaani on Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa käsittelevän trilogian ensimmäinen osa. Muut osat ovat romaanit Ohrana (2006) ja Troikka (2008).
Loppuvuodesta 2006 MTV3 esitti Tervon käsikirjoittaman kahdeksanosainen draamakomedian Mogadishu Avenue. Sarja kuvaa syntyperäisten suomalaisten ja maahanmuuttajien kohtaamisia helsinkiläisessä vuokratalossa.
Koljatti on Tervon vuonna 2009 ilmestynyt satiiri, joka kertoo nykysuomalaisesta poliittisesta arjesta. Päähenkilöä, pääministeri Pekka Lahnasta, ja puoluesihteeri Pörhöstä lukuun ottamatta kaikki henkilöt esiintyvät siinä oikeilla nimillään.[9]
Vuonna 2013 julkaistiin Kirjakauppaliiton kustantama kampanjateos Jarrusukka, jota oli saatavilla vain kansainvälisenä Kirjan ja ruusun päivänä 23. huhtikuuta.[10]
Tervo vaihtoi 36 vuoden jälkeen kustantajaa WSOY:stä Otavaan helmikuussa 2016. Hänen romaaninsa Matriarkka oli ensimmäinen, jonka julkaisi Otava.[11] Vuonna 2019 Tervo kirjoitti elämäkertakirjan Loiri.[12]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervolla diagnosoitiin vuoden 2022 lopussa eturauhasen syöpä.[13]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Runokirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuulen keinutuoli. Helsinki: WSOY, 1980. ISBN 951-0-10172-9
- Sillankorvassa, illansuussa. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11604-1
- Kaistan taivasta. Helsinki: WSOY, 1988. ISBN 951-0-15404-0
- Muistoja Pohjolasta. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16735-5
- Intialainen lippalakki. Valitut runot 1978–90. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23490-7
Romaanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pohjan hovi. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18161-7
- Poliisin poika. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18834-4
- Pyhiesi yhteyteen. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20492-7
- Tuulikaappimaa. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22243-7
- Minun sukuni tarina. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23675-6
- Kallellaan. Isän päiväkirja. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24914-9
- Suomemme heimo. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26155-6
- Rautapää. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27279-5
- Myyrä. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29394-6
- Ohrana. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-32052-8
- Troikka. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34535-1
- Koljatti. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35610-4
- Layla. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38277-6
- Jarrusukka. Kirjakauppaliitto, 2013. ISBN 978-952-67705-1-2
- Esikoinen. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39971-2
- Revontultentie. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40763-9
- Pyrstötähti. Helsinki: WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40987-9
- Matriarkka. Helsinki: Otava, 2016. ISBN 978-951-1-30650-4
- Aamen. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-32602-1
- Pääskyt talvehtivat järven pohjassa. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 978-951-1-41003-4
Novellikokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siat ja naudat. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19641-X
- Taksirengin rakkaus. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22998-9
- Siperian tango. Valitut novellit 1993–2003. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28239-1
Elämäkerrat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Loiri. Helsinki: Otava, 2019. ISBN 978-951-1-31980-1
- Ukko. (Yhdessä Kati Tervon kanssa) Helsinki: Otava, 2022. ISBN 978-951-1-43586-0
- Ukko ja mökki. (Yhdessä Kati Tervon kanssa) Helsinki: Otava, 2024. ISBN 978-951-1-48022-8
Televisio-ohjelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mogadishu Avenue, kahdeksanosainen televisiosarja, käsikirjoitus, 2006
- Moska, kahdeksanosainen televisiosarja, käsikirjoitus, 2011[14]
- Kekkonen, kahdeksanosainen televisiosarja, toimitus ja juonto, 2017
- Koivisto, kahdeksanosainen televisiosarja, toimitus ja juonto, 2019
- Kylmän sodan Suomi, kahdeksanosainen televisiosarja, toimitus ja juonto, 2021
Palkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalevi Jäntin palkinto 1993
- Rovaniemen kaupungin taidepalkinto 1993
- Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 1994 ja 1999
- Uudet Kirjat -kerhon tunnustuspalkinto 1995
- Venla-palkinto television parhaasta viihdeohjelmasta 1998 ja 1999
- Varjo-Finlandia 1999 ja 2004
- Vuoden johtolanka 2000
- Kirjapöllö 2000
- Venla-palkinto parhaasta käsikirjoituksesta 2003 (Tuulikaappimaa)[15]
- Yleisö-Venla 2005 (Uutisvuoto)
- WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 2005
- Veijo Meri -palkinto 2018[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kylänpää, Riitta: Jari Tervo. Suomen Kuvalehti, 2006, nro 31, s. 54. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 28.9.2015.
- ↑ Yle lopettaa Uutisvuoto-ohjelman kahdenkymmenen vuoden jälkeen Helsingin Sanomat. 19.3.2018. Viitattu 22.8.2021.
- ↑ Apurahoja jaetaan myös hyvin myyville kirjailijoille Helsingin Sanomat. 4.1.2011. Viitattu 4.1.2011.
- ↑ Koste, Henna: Tapaus tuplakättelijä – Tapakouluttajalta suorat sanat: ”En kertakaikkisesti ymmärrä” iltalehti.fi. 8.12.2023. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ MTV: Sairauskohtaus kesken lähetyksen – lääkäri kielsi Tervolta vuoden viimeisen Uutisvuodon MTV.fi. 18.12.2015. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 18.12.2015.
- ↑ Jari Tervo jättää Uutisvuodon – ”Missä tahansa työssä 19 vuotta on aivan riittävä aika” Helsingin Sanomat. 12.1.2017. Viitattu 8.11.2018.
- ↑ Jari Tervon Kati-vaimo: Ryyppyreissut vievät yöunet Iltasanomat.fi. 26.4.2008. Arkistoitu 28.9.2015. Viitattu 28.9.2015.
- ↑ WSOY: Kati Tervon Jääkaapin henki tarjoaa herkullista tarinointia elämän makeudesta, suolaisuudesta ja tahmaisuudesta Kauppalehti. 13.4.2011. Arkistoitu 29.9.2015. Viitattu 4.5.2011.
- ↑ Vanhanen kehuu Jari Tervoa 4.9.2009. Yle Uutiset. Viitattu 4.10.2010.
- ↑ Jari Tervolta Kirjan ja ruusun päivän nimikkoromaani HS.fi. 3.4.2013. Viitattu 28.9.2015.
- ↑ Jari Tervo lähdöstään: "Kirjailijalle on ehkä terveellistä katsoa työtään muuastakin suunnasta" 16.2.2016. Iltalehti. Viitattu 16.2.2016.
- ↑ Karemo, Tuomas: Kun Vesa-Matti Loiri spermaansa liukastui yle.fi. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Kirja: Jari Tervo hakeutui tutkimuksiin ja sai verenmyrkytyksen — Lopullinen diagnoosi oli syöpä www.iltalehti.fi. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Halonen, Anna-Maija: [Jari Tervolta Kirjan ja ruusun päivän nimikkoromaani Moska on syksyn sana Kotikatsomossa] Yle.fi. 9.3.2011. Viitattu 28.9.2015.
- ↑ Lindfors, Jukka: Tervon Tuulikaappimaa kiteytyi Ijäksen otteessa arktiseksi komediaksi 13.9.2018. Yle elävä arkisto. Viitattu 16.6.2019.
- ↑ Veijo Meri -palkinto 2021. Otavan Kirjasäätiö. Viitattu 12.4.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sitaatteja aiheesta Jari Tervo Wikisitaateissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jari Tervo Wikimedia Commonsissa
- Jari Tervo. 375 humanistia 29.11.2015. Helsingin yliopisto.
- Jari Tervo Kirjasampo.fi:ssä
- Jari Tervo Kirja.fi:ssä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jari Tervo Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Miten minusta tuli minä, Jari Tervo. Ylen Elävä arkisto.
- Tervo ja Paasilinna baarissa. Ylen Elävä arkisto.
- Emme tahdo vain kirjoja, tahdomme kirjailijan – tapaus Jari Tervo. Keskustelu Jari Tervon kirjailijabrändistä. Yle Radio 1:n Kirjakerho.
- Jari Tervo: Aamen. Kirjastokaista-video
- Tervon kolumnit Ylen sivuilla.
- Hiltunen, Jari Olavi: Jari Tervo – parodisia henkilökuvia ja mustia lampaita. Vetus Et Nova 6.10.2012.
- Tervo, Jari hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
