Jezebel (elokuva)
| Jezebel | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | William Wyler |
| Käsikirjoittaja | |
| Perustuu | Owen Davisin näytelmään |
| Tuottaja |
|
| Säveltäjä | Max Steiner |
| Kuvaaja | Ernest Haller |
| Leikkaaja | Warren Low |
| Tuotantosuunnittelija | Robert M. Haas |
| Pukusuunnittelija | Orry-Kelly |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Warner Bros. |
| Levittäjä |
Warner Bros. Netflix |
| Ensi-ilta | 10. maaliskuuta 1938 |
| Kesto | 103 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Jezebel on vuonna 1938 ensi-iltansa saanut draamaelokuva, jonka ohjasi William Wyler ja tuotti Hal B. Wallis ja William Wyler. Elokuvan pääosissa ovat Bette Davis ja Henry Fonda, ja sivuosissa muiden muassa George Brent, Donald Crisp, Fay Bainter, Margaret Lindsay ja Richard Cromwell. Elokuvan käsikirjoittivat Clements Ripley, Abem Finkel, John Huston ja Robert Buckner, joka perustuu samannimiseen näytelmään, jonka on kirjoittanut Owen Davis, Sr. Elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 10. maaliskuuta 1938, ja Suomessa 14. elokuuta 1938. Elokuva oli Warner Bros. -yhtiön tuottama. Elokuva kestää noin 103 minuuttia (1 h, 43 min.)[1]
Jezebel menestyi hyvin ennen muuta Bette Davisin näyttelijäsuorituksen, Ernest Hallerin kuvauksen ja Max Steinerin musiikin ansiosta. Davis saikin osastaan parhaan naispääosan Oscar-palkinnon, kun taas Haller ja Steiner joutuivat tyytymään ehdokkuuksiin. Jezebelin on sanottu olevan Warnerin lohdutuspalkinto Davisille, koska hän ei saanut Scarlett O'Haran roolia Tuulen viemäässä. Näiden elokuvien samankaltaisuudet ovatkin silmäänpistäviä.[1]
Nimi Jezebel viittaa Raamatun Isebeliin, josta on kirjallisuudessa muodostunut syntisyyden symboli. Elokuvan päähenkilö Julie Marsden on itsekäs, juonitteleva ja tottunut saamaan haluamansa.[2]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pilalle hemmoteltu ja vahvatahtoinen New Orleansissa asuva kaunotar Julie Marsden (Bette Davis) on kihloissa pankkiiri Preston ”Pres” Dillardin (Henry Fonda) kanssa. Kun Pres kerran kieltäytyy jättämästä töitään ja lähtemästä Julien mukaan ostamaan tälle pukua, Julie päättää kostaa ja pukeutua vuoden tärkempiä tanssiaisia varten häpeämättömään punaiseen pukuun, vaikka naimattomien naisten odotetaan pukeutuvan valkoisiin. Kaikki Julien ystävät järkyttyvät, mutta kukaan ei onnistu puhumaan Julieta ympäri, jotta tämä luopuisi päähänpistostaan.
Olympus-tanssiaisissa kaikki tanssilattialla olevat naiset ovat pukeutuneet valkoisiin. Presin ja Julien sisääntulo aiheuttaa kaikissa läsnäolijoissa tyrmistystä ja paheksuntaa. Julie ymmärtää viimein kömmähdyksensä vakavuuden ja rukoilee Presiä viemään hänet kotiin. Tällä kertaa Pres on kuitenkin järkähtämätön, ja hän kieltäytyy lähtemästä mihinkään. Hän pakottaa Julien tanssimaan kanssaan. Kaikki muut tanssijat lähtevät pois, ja he jäävät tanssilattialle yksin. Pres käskee epäröivää kapellimestaria jatkamaan. Pres ja Julie tanssivat kappaleen loppuun muiden vieraiden katsellessa heitä.
Tanssiaisten loputtua Pres jättää Julien ja purkaa heidän kihlauksensa epäsuorasti. Julie läimäyttää Presiä hyvästiksi kasvoihin. Täti Belle Massey (Fay Bainter) kehottaa Julieta lähtemään Presin perään ja anomaan anteeksiantoa, mutta Julie kieltäytyy, sillä hän uskoo kopeasti miehen vielä palaavan takaisin hänen luokseen. Sen sijaan Pres lähtee kuitenkin pohjoiseen tekemään liiketoimia. Julie sulkeutuu taloonsa ja kieltäytyy tapaamasta ketään.
Kuluu vuosi. Pres palaa viimein takaisin auttamaan tri Livingstonea (Donald Crisp) vakuuttamaan New Orleansin viranomaiset ryhtymään vastatoimiin keltakuume-epidemian pysäyttämiseksi. Ennen kuin Pres ehtii pysäyttää Julieta, tämä nöyryyttää itseään ja rukoilee hänen anteeksiantoaan ja rakkauttaan. Sitten Pres esittelee Julien uudelle vaimolleen Amylle (Margaret Lindsay), jonka kanssa hän meni naimisiin pohjoisessa ollessaan.
Tyrmistynyt Julie taivuttelee ihailijansa, taitavan kaksintaistelija Buck Cantrellin (George Brent), haastamaan riitaa Presin kanssa. Asiat menevät kuitenkin vinoon, sillä Presin sijasta tämän kokematon veli Ted (Richard Cromwell) haastaa Buckin kaksintaisteluun. Ted selviytyy taistelusta kuitenkin voittajana, ja Buck saa surmansa.
Kuten tri Livingstone oli useasti varoittanut, tappava keltakuume-epidemia pyyhkäisee kaupungin yli niin kuin monesti aiemminkin. Pres sairastuu, ja muiden sairastuneiden tapaan hänet määrätään karanteeniin eräälle saarelle. Amy valmistautuu lähtemään miehensä mukaan vaarantaen samalla oman henkensä, mutta Julie pysäyttää hänet. Julie kertoo Amylle, ettei tämä tiedä, miten orjien ja etelävaltiolaisten kanssa tulee toimia karanteenisaarella. Julie anoo Amya päästämään hänet tämän tilalle sovituksena omista teoistaan. Amy epäröi, sillä hän pelkää Presin yhä rakastavan Julieta. Julien on pakko myöntää, että Pres rakastaa vain ja ainoastaan Amya, minkä seurauksena Amy sallii Julien mennä Presin mukaan.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]  Bette Davis | … | Julie Marsden |
 Henry Fonda | … | Preston Dillard |
 George Brent | … | Buck Cantrell |
 Donald Crisp | … | tri. Livingstone |
 Fay Bainter | … | täti Belle Massey |
| Margaret Lindsay | … | Amy Bradford Dillard |
| Richard Cromwell | … | Ted Dillard |
| Henry O'Neill | … | General Theopholus Bogardus |
| Spring Byington | … | rouva Kendrick |
| John Litel | … | Jean La Cour |
| Gordon Oliver | … | Dick Allen |
| Janet Shaw | … | Molly Allen |
| Theresa Harris | … | Zette |
| Margaret Early | … | Stephanie Kendrick |
| Irving Pichel | … | Huger |
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Palkinto | Kategoria | Ehdokas | Lopputulos | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Oscar-palkinto | Elokuva | Warner Bros. | Ehdokkuus | [3] |
| Naispääosa | Bette Davis | Voitto | [3] | |
| Naissivuosa | Fay Bainter | Voitto | [3] | |
| Kuvaus | Ernest Haller | Ehdokkuus | [3] | |
| Musiikki | Max Steiner | Ehdokkuus | [3] | |
| Venetsian elokuvajuhlat | Mussolini Cup (paras elokuva) | William Wyler | Ehdokkuus | [4] |
| Erikoismaininta | William Wyler | Voitto | [4] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jezebel (1938) AllMovie. Viitattu 6.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Snyder, Josey Bridges: Jezebel and her interpreters, s. 182. (Teoksessa Women’s Bible Commentary (toim. Newsom, Carol Ann & Ringe, Sharon H. & Lapsley, Jacqueline E.)) Westminster John Knox Press, 2012. ISBN 9780664237073 Google Books (viitattu 25.4.2020).
- ↑ a b c d e The 11th Academy Awards, 1939 Oscars.org – Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Viitattu 1.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Venice Film Festival 1938 - Awards IMDb. Viitattu 6.7.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jezebel (elokuva) Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Jezebel (elokuva) Elonet.
