Josef Blösche
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Josef Blösche | |
---|---|
Valokuva Varsovan kansannousun ajalta. Josef Blösche on kuvassa aseellinen saksalainen sotilas. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. helmikuuta 1912 Frýdlant, Itävalta-Unkari |
Kuollut | 29. heinäkuuta 1969 (57 vuotta) Leipzig, Saksa |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) | Saksa |
Palvelusvuodet | 1938–1945 |
Taistelut ja sodat | Toinen maailmansota |
Sotilasarvo | Rottenführer |
Josef Blösche (12. helmikuuta 1912 – 29. heinäkuuta 1969) oli SS:n Rottenführer ja tuomittu sotarikollinen. Blösche tunnetaan parhaiten eräistä Varsovan gheton tapahtumia kuvaavista valokuvista, joissa hän muun muassa poseeraa SS-kenraali Stroopin vieressä seuraamassa Varsovan gheton tuhoamista.
Hän työskenteli nuoruudessaan maatilalla ja liittyi Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen 1938 sen jälkeen kun Saksa oli vallannut Sudeettimaan. Blösche toimi saksalaisten valtaamassa Puolassa vuodesta 1940, jolloin hän liittyi turvallisuuspalvelu Sicherheitsdienstin (SD) SS-divisioonaan ja palveli Varsovan ghetossa kesällä 1942 jolloin alkoivat juutalaisten joukkosiirrot Treblinkaan. Hän toimi Varsovan ison ja pienen gheton yhdistävän puusillan vahtina. Hänen toimiaan kuvataan muun muassa elokuvassa Pianisti, jossa hän ampuu naisen joka erehtyy kysymään Blöscheltä minne heitä ollaan kuljettamassa.
Blösche tunnettiin Varsovan Frankensteinina sadistisista tavoistaan kohdella juutalaisia. Hänen tiedetään raiskanneen ja ampuneen naisia. Natsit palkitsivat hänet mitaleilla ansioistaan Varsovan kansannousun kukistamisessa.
Toukokuussa 1945 Blösche joutui Neuvostoliittoon sotavankeuteen ja oli lyhyen aikaa pakkotyössä työleirillä. Vuoden 1946 alussa hänet palautettiin Saksan demokraattiseen tasavaltaan. Elokuussa 1946 hänen kasvonsa vaurioituivat pahoin työtapaturmassa, mikä myöhemmin esti hänen tunnistamisensa. Vuonna 1947 Blösche pääsi vapaaksi ja eli normaalia elämää, meni naimisiin ja sai kaksi lasta.
Blösche tunnistettiin ja pidätettiin vuonna 1967. Hän joutui Erfurtissa Saksassa oikeuteen ja todettiin syylliseksi noin 300 000 juutalaisen kuljetuksen järjestämiseen keskitysleirille ja mahdollisesti 2 000 murhaan.
Hänet teloitettiin ampumalla Leipzigissa 29. heinäkuuta 1969.