Joukkuevoimistelu

Joukkuevoimistelu (JV) on suomalaisesta naisvoimistelusta kehittynyt urheilulaji. Joukkuevoimistelulla on myös yhtäläisyyksiä rytmisen voimistelun kanssa. Joukkuevoimistelun kilpailuohjelma on musiikkiin sommiteltu taiteellinen ja urheilullinen kokonaisuus, johon sisältyy erilaisia vaadittavia liikkeitä kuten vartalonliikkeitä, tasapainoja, hyppyjä ja niiden yhdistelmiä. Pakollisten vaikeusosien lisäksi kokonaisuuden sitovat yhteen jatkuva, virtaava liike sekä ohjelman tunnelma tai teema, jota liikekieli, musiikki ja ohjelman taiteelliset liike-elementit ilmentävät. Kokonaisuuden kruunaavat eläytyminen ja ilmaisu.

Joukkuevoimistelun kilpailujoukkue koostuu kilpailusarjasta riippuen noin 6–12 voimistelijasta, jotka suorittavat noin 2–3 minuuttia kestävän kilpailuohjelman. Ohjelmassa tulee sarjasta riippuen olla erilainen määrä monipuolisia vartalonliikkeitä, tasapainoja, hyppyjä ja niiden yhdistelmiä. Kilpailualue on 13 × 13 metriä, ja sitä kuuluu käyttää ohjelman aikana vaihtelevasti.

Lajin juuret löytyvät Suomesta, mutta oksat ovat levittäytyneet ympäri maailmaa – naisvoimistelusta on kasvanut vaativaa ja elämyksellistä kansainvälistä huippu-urheilua. Joukkuevoimistelussa on kilpailtu MM-tasolla vuodesta 2000 lähtien, ja Kansainvälinen Joukkuevoimisteluliitto IFAGG perustettiin vuonna 2003. Myös Suomessa lajin suosio on kokenut hurjan kasvun, ja joukkuevoimistelu on kivunnut harrastajamäärältään Voimisteluliiton kilpailulajeista suurimmaksi. Voimisteluliiton tilaston mukaan 95 seurassa Suomessa harrastetaan joukkuevoimistelua (v. 2017) ja lajin harrastajia Suomessa on noin 14 500 (joista lisenssin ostaneita n. 7 700).

Sarjatasot

Joukkuevoimistelussa kilpaillaan eri ikä- ja tasosarjoissa. Lapsisarjoiksi lasketaan 8–10-, 10–12-, ja 12–14-vuotiaiden sarjat. Alle 12-vuotiaat kilpailevat yhdellä sarjatasolla, eli ikäluokittain 8–10-vuotiaiden ja 10–12-vuotiaiden sarjoissa. Yli 12-vuotiaat joukkuevoimistelijat sitä vastoin kilpailvat kolmella eri sarjatasolla: SM-sarjassa, kilpasarjassa ja harrastesarjassa. Joukkueet saavat valita itse millä sarjatasolla kilpailevat. SM-sarjojen valtakunnallisilla kilpailuilla on suomenmestaruusarvo, ja sarjassa kilpaillaan ikäluokittain 12–14-vuotiaissa, junioreissa (14–16-vuotiaat) ja naisten sarjassa (yli 16-vuotiaat). Kilpasarjoissa kilpaillaan ikäluokittain 12–14-, 14–16-, 16–20- ja yli 18-vuotiaiden (naiset) sarjoissa. Harrastesarjoissa kilpaillaan ikäluokittain 12–14-, 14–16- ja yli 16-vuotiaissa.

Kevät- ja syyskausi

Joukkuevoimistelussa kilpaillaan Suomessa keväisin vapaaohjelmalla (eli ilman välinettä) ja syksyisin välineohjelmalla, joskin SM-sarjassa ei enää järjestetä välinekilpailuja yli 14-vuotiaille. Syksystä 2017 lähtien joukkueilla on 10-12-vuotiaiden sarjassa myös ollut mahdollisuus kilpailla valmiilla vapaaohjelmalla. Välinekaudella käytettävät välineet ovat:

sarja	8-10	10-12	12-14	14-16	> 16	> 18
	naru/pallo/vanne/ keilat/nauha	pallo (parittomat vuodet)/ naru (parilliset vuodet)	-	-	-	-
SM	-	-	vanne	-	-	-
kilpa	-	-	naru/pallo/vanne	naru/pallo/vanne/ keilat/nauha	naru/pallo/vanne/ keilat/nauha	naru/pallo/vanne/ keilat/nauha
harraste	-	-	naru/pallo/vanne	naru/pallo/vanne/ keilat/nauha	naru/pallo/vanne/ keilat/nauha

Kansainvälisissä kilpailuissa ei kilpailla välineillä. 

Arvosteleminen

Kaikissa sarjoissa paitsi 8-10 sarjassa, tuomaristo kostuu kolmesta eri tuomaripaneelista. Yksi tuomaripaneeli arvioi ohjelman teknisen arvon (TV = technical value). Esimerkiksi 10-12-vuotiaiden sarjassa tämä tuomaristo tarkkailee sitä, että kaikki vaadittavat taito-osat löytyvät kilpailuohjelmasta (vartalon liikkeet, tasapainot, hypyt, käsiliikesarjat, askelsarjat ja hyppelyt, akrobatialiikkeet, liikkuvuusliikkeet). 10-12-vuotiaiden sarjassa maksimi TV-pisteet ovat 6.0. Toisen tuomariston tehtävä on arvioida ohjelman taiteellinen arvo (AV = artistic value). AV-pisteisiin vaikuttavat esim. joukkuevoimistelutekniikka, voimistelijoiden molemminpuolisuus, ohjelman sommittelu ja omaperäisyys, sekä ryhmän yhtenäisyys. 10-12 –vuotiaiden sarjassa maksimi AV-pisteet ovat 4.0. Kolmas tuomaripaneeli arvioi suoritusta (EXE = execution). Tämä tuomaristo tekee vähennyksiä virheistä joita huomataan, esim. puutteliset ojennukset, huono ryhti, kaatumiset ja tasapainojen menetykset. 10-12 –vuotiaiden sarjassa suorituksen maksimipisteet ovat 10.0. Maksimipistemäärä kaikissa sarjoissa on 20. SM-sarjassa teknisistä pisteistä enimmäispisteet ovat 6, taiteellisista 4 ja suorituksesta 10. Kilpa- ja harrastesarjassa teknisten ja taiteellisten enimmäispisteet ovat 5. 8-10-vuotiaiden sarjassa on kaksi eri tuomaripaneelia: (1) sommittelu; ja (2) suoritus ja ilmaisullisuus.

8–10-vuotiaiden, 10–12-vuotiaiden ja 12–14-vuotiaiden kilpa- ja harrastesarjojen tulokset ilmoitetaan kategorioina, joita on 10. Ensimmäinen kategoria on korkein ja kymmenes alin. Joukkueen sijoittuminen kategoriaan määräytyy tuomariston antamien pisteiden perusteella, ja 10–12-vuotiaiden sarjassa sekä 12–14-vuotiaiden kilpasarjassa kategorioihin 1 ja 2 sijoittuneiden joukkueiden pisteet ilmoitetaan. (Ennen vuotta 2016 tulokset 10-12-vuotiaiden sarjassa ilmoitettiin aina kategorioina. 12-14 -vuotiaiden kilpasarjassa oli silloin käytössä kirjainkategoriat). Nykyiset pisterajat kategorioille ovat:

• 1. kategoria 16.50 – 20.00
• 2. kategoria 15.50 – 16.49
• 3. kategoria 14.50 – 15.49
• 4. kategoria 13.50 – 14.49
• 5. kategoria 12.50 – 13.49
• 6. kategoria 11.50 – 12.49
• 7. kategoria 10.50 – 11.49
• 8. kategoria 9.00 – 10.49
• 9. kategoria 6.50 – 8.99
• 10. kategoria 0 – 6.49

12–14-vuotiaiden SM-sarjassa ja kaikissa yli 14-vuotiaiden sarjoissa tulokset ilmoitetaan pisteinä. Myös kansainvälisissä kilpailuissa tulokset ilmoitetaan aina pisteinä.

Kotimaisten kilpailuiden tulokset julkaistaan useimmiten Kisapalvelu-sivustolla.

Joukkuevoimisteluliikkeet

Joukkuevoimisteluohjelmissa esiintyy usein seuraavanlaisia liikkeitä:

• Akrobatialiikkeet (esim. kärrynpyörä, kuperkeikka, niskaseisonta, rintaseisonta, ympärimeno eteen, ympärimeno taakse)
• Hypyt (esim. harppaushyppy (“harppa”), jännehyppy, kasakkahyppy, kaurishyppy, kerähyppy, kissahyppy, rengashyppy)
• Liikkuvuusliikkeet (esim. silta, sivuspagaatti, spagaatti, ylispagaatti)
• Tasapainot: dynaamiset (tourlent, illusion, piruetit)
• Tasapainot: staattiset (esim. etutasapaino, ikkunavaaka, kellistys, pystyvaaka (“pystäri”), ristivaaka (“ristari”), ristivaaka suoristuksella, sivutasapaino)
• Vartalonliikkeet (esim. aaltoliike, kallistus, kierto, koonto, pystyrentous, syöksy, taivutus, vauhtiheitto)
• Muita JV-liikkeitä: linnunpesä, skorpioni (“skorppari”)

Vaadittavat liikkeet vaihtelevat eri ikä- ja sarjatasoissa. Niin kutsutut B-osat (esim. taivuttavat hypyt) ovat haastavampi ja näitä vaaditaan esim. korkeammissa ikäluokan SM-ohjelmissa. On myös olemassa kiellettyjä liikkeitä, jotka myös riippuvat ikäsarjoista. Esim. nostot ovat kiellettyjä 10-12 v. sarjassa.

Valmennusjärjestelmä

Voimisteluliitto järjestää valmennusleirejä usealla eri tasolla: (a) kansalliset valmennusringit (maajoukkue, SM- ja talentringit, yläkoululeiritys sekä kohti SM-sarjaa leirit); (b) aluevalmennusringit, sekä (c) kilpa- ja harrasteringit. Voimisteluliiton valmennusjärjestelmään kuuluminen on vaatimus mikäli haluaa edustaa Suomea joukkuevoimistelussa kansainvälisesti.

Kilpailut

Joukkuevoimistelussa kilpaillaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomessa järjestetään esim. seura cup -kilpailuja, kaupunki cup -kilpailuja sekä mestaruuskilpailuja. Vuoden tärkeimmät kotimaiset kilpailut ovat:

	10-12	12-14	14-16	>16
	mestaruuskilpailut (kevät), välinemestaruuskilpailut (syksy)
SM		12-14 v SM-kilpailut, 12-14 v SM-välinemestaruuskilpailut	14-16 v SM-kilpailut, maajoukkuekarsinnat	SM-kilpailut, maajoukkuekarsinnat
kilpa		mestaruuskilpailut (kevät), välinemestaruuskilpailut (syksy)	mestaruuskilpailut (kevät), välinemestaruuskilpailut (syksy)	mestaruuskilpailut (kevät), välinemestaruuskilpailut (syksy)
harraste

Voimisteluliitto on poistanut 10-12-vuotiaiden mestaruuskilpailut vuodesta 2019 alkaen.

Kansainväliset kilpailut jaetaan A-luokan ja B-luokan kilpailuihin. A-luokan kilpailuihin kuulevat MM-kisat, World Cup –kilpailut (naiset) ja Challenge Cup –kilpailut (juniorit). Voimisteluliitto päättää Suomen edustuksesta kansainvälisissä A-luokan kilpailuissa sekä A-luokan kilpailuiden yhteydessä järjestettävissä B-luokan kilpailuissa (joissa usein on mukana lasten sarjoja). Useimmat kotimaan kilpailut ovat yksipäiväisä, mutta kansainvälisissä kilpailuissa on aina alkusarja ja finaali. Kotimaisissa kisoissa esim. SM- ja yli 12-vuotiaiden mestaruuskilpailut ovat kaksiosaisia.

Tuloksia joukkuevoimistelun arvokisoista löytyy sivulla Joukkuevoimistelun arvokisat.

Suomen menestys

Suomi on maailman menestynein maa joukkuevoimistelussa. MM-kullasta on mitelty 19 kertaa vuodesta 2000 lähtien, ja Suomi on voittanut peräti kymmenen kertaa kirkkaimman mitalin. Ilman mitalia Suomi on jäänyt ainoastaan neljä kertaa: vuosina 2007, 2011, 2012 ja 2014. Olarin Voimistelijoiden Dynamot-joukkue on menestynein suomalainen joukkue neljällä maailmanmestaruudella. Maailmanmestaruudet joukkue saavutti vuosina 2002, 2003, 2004 ja 2006 sekä pronssia vuonna 2001. Saman seuran Deltat on voittanut maailmanmestaruuden kahdesti: vuosina 2008 ja 2009. Myös Olarin Voimistelijoiden Fotonit voitti maailmanmestaruuden vuonna 2010. Tampereen Voimistelijoiden Minetit voitti maailmanmestaruuden vuosina 2015 ja 2017 ja 2021. Joukkuevoimistelun historian kautta aikain ensimmäisen maailmanmestaruuden vei Campuksen koonto Jyväskylästä, ja Lahjan Tyttöjen Pantterit sai pronssia. Hopeaa Suomi on saavuttanut kuutena vuonna: 2001 Lahjan Tyttöjen Pantterit, 2003 Olarin Voimistelijoiden Elektronit, 2005 Vantaan Voimisteluseuran Frida, 2013 Olarin Voimistelijoiden OVO Team, 2016 Tampereen Voimistelijoiden Minetit ja 2018 Tampereen Sisun Minetit. Lisäksi MM-kilpailuissa Suomea on ollut edustamassa joukkueita muun muassa seuroista Tapiolan Voimistelijat, Seinäjoen Voimistelijat, Järvenpään Voimistelijat, Jyväskylän Naisvoimistelijat, Pakilan Voimistelijat ja Turun Pyrkivä. Olarin voimistelijoiden maailmanmestaruuksien taustalla ovat olleet valmentaja Anneli Laine-Näätänen, sekä koreografi Antton Laine. Minettien menestyksestä on puolestaan vastannut valmentajat Titta Heikkilä ja Teija Kukkala sekä koreografina Antton Laine.

Suomi on voittanut maailmanmestaruuden myös junioreiden sarjassa vuosina 2005, 2006, 2007 ja 2008. Kaikki voitot ovat menneet Olarin Voimistelijoiden joukkueille (Deltat, Alfat, Ampeerit, Fotonit). Vuonna 2007 Vantaan Voimisteluseuran Tiklit täydensi Ampeerien voittoa pronssilla. Vuosina 2009–2015 venäläiset ovat dominoineet junioreiden MM-kisoja ottaen joka vuosi kultaa. 2009 Suomi jäi ensi kertaa kokonaan mitaleitta, 2010 OVO:n Fosforit saavutti hopeasijan, 2011 ja 2012 Suomi jäi taas niukasti mitalien ulkopuolelle, mutta 2013 Tampereen Voimistelijoiden Team Minetit sekä OVO Junior Team palauttivat Suomen mitalikantaan hopea- ja pronssisijoilla. Vuonna 2014 Suomi otti jälleen junioreissa hopea- ja pronssimitalit Minettien ja OVO Junior Teamin voimin. Vuonna 2015 Minettien juniorijoukkue oli hopeasijalla ja vuonna 2016 OVO Junior Team otti hopeaa ja Minetit Junior pronssia. Vuonna 2017 Suomi nappasi upeasti kaksoisvoiton kun Tampereen Voimistelijoiden, Tapanilan Erän ja SC Vantaan yhteistyöjoukkue Minetit Elite voitti kultaa ja Olarin Voimistelijoiden Ovo Junior Team sijoittui hopealle. 2018 Tampereen Sisun ja Coco Sportin Minetit Junior sijoittui hopealle Venäjän viedessä voiton.

Joukkuevoimistelun ensimmäiset EM-kilpailut järjestettiin helmikuussa 2016 Tartossa, Virossa. Naisten sarjan voitti suomalainen Tampereen Voimistelijoiden Minetit. Olarin voimistelijoiden OVO Team sijoittui samassa sarjassa neljänneksi. Juniorien sarjassa voiton vei Venäjän Victoria, toisena Suomi Tampereen Voimistelijoiden Minetit Junior -joukkueella. Olarin Voimistelijoiden OVO Junior Team sijoittui neljännelle sijalle.

Aiheesta muualla

• Suomen voimisteluliiton joukkuevoimistelun sivut
• Joukkuevoimistelun kansainvälisen liiton IFAGG:in sivut (Arkistoitu – Internet Archive)