Kahvipensaat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kahvipensaat
Kahvipensaan hedelmiä.
Kahvipensaan hedelmiä.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Gentianales
Heimo: Matarakasvit Rubiaceae
Suku: Kahvipensaat Coffea
L.
Katso myös

  Kahvipensaat Wikispeciesissä
  Kahvipensaat Commonsissa

Kahvipensaat (Coffea) ovat matarakasvien (Rubiaceae) heimoon kuuluva viljelykasvien suku. Luonnonvaraisena kahvipensaita kasvaa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla Afrikassa, Indonesiassa, Malesiassa ja Madagaskarilla.

Nimi coffea tulee ruotsin kielen vanhasta kahvia tarkoittavasta sanasta coffe[1]. Se puolestaan tulee alun perin arabian kielen sanasta qahwa.[2]

Maailmassa on 124 kahvipensaslajia[3].

Tärkeimmät kaupalliset kahvilajit, joiden pavuista valmistetaan kahvia, ovat arabiankahvi (Coffea arabica) ja kongonkahvi eli robusta (Coffea canephora)[3]. Kolmas viljeltävä laji on liberiankahvi (Coffea liberica)[3].

Kahvipensaslajeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Coffea affinis Kasvaa Sierra Leonessa, Guineassa ja Norsunluurannikolla. Kyseessä saattaa olla yksi ja sama laji kuin stenophylla.[4]

Maailman villinä kasvavista 124:stä kahvipensaslajista ainakin 75 eli 60 % on eri tavoin uhanalaisia; luku sisältää 13 kriittisesti vaarantunutta ja 40 vaarantunutta lajia[3]. Myös arabica villinä kasvavassa muodossaan kuuluu uhanalaisiin lajeihin, mikäli ilmaston lämpeneminen otetaan huomioon[12].

35 lajia ei ole uhattuna[3]. 14:n tilanne on tuntematon[3]. Näistä 14:stä tuntemattomasta 9:ää ei ole tavattu vuoden 1940 jälkeen[3].

28 % lajeista ei tavata miltään suojelualueelta[3]. 45 % lajeista ei ole talletettu mihinkään siemenpankkiin[3]. Kaikkein uhanalaisimmista kahvilajeista vain alle neljäsosasta on varmuuskopio siemenpankissa[3]. Kahvin siemeniä ei voi säilöä kylmäkuivauksella, joka on siemenpankkien tavanomainen menetelmä[13].

Taudit ja tuholaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahvipensaiden merkittävin tauti on lehtiruoste, jota aiheuttaa Hemileia vastatrix -niminen sieni[14]. Kahvinviljelijöiden toinen merkittävä vastustaja on kahvikuoriainen Hypothenemus hampei, joka syö kahvipuun marjoja[14].

Kahvin viljelijät pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen siirtymällä ilmastoltaan suopeampiin paikkoihin kuten korkeammalle; muuttamalla viljelytekniikoita kuten kastelua ja varjostusta; kehittämällä uusia lajikkeita tai ottamalla käyttöön uusia lajeja.[7]

  1. History and Etymology for Coffea Merriam-Webster Dictionary
  2. Kjær, Rasmus & Thomsen, Jens Henrik: Kahvia: Elämyksiä nautiskelijoille, s. 8. Suomentanut Annukka Kolehmainen. Hämeenlinna: Karisto, 2006. ISBN 951-23-4793-8
  3. a b c d e f g h i j Eimear Nic Lughadha, Serene Hargreaves, Robert O’Sullivan, Justin Moat, Helen Chadburn, Aaron P. Davis: High extinction risk for wild coffee species and implications for coffee sector sustainability. Science Advances, 1.1.2019, nro 1, s. eaav3473. doi:10.1126/sciadv.aav3473 ISSN 2375-2548 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  4. a b c Aaron P. Davis, Roberta Gargiulo, Michael F. Fay, Daniel Sarmu, Jeremy Haggar: Lost and Found: Coffea stenophylla and C. affinis, the Forgotten Coffee Crop Species of West Africa. Frontiers in Plant Science, 2020, 11. vsk. doi:10.3389/fpls.2020.00616/full ISSN 1664-462X Artikkelin verkkoversio.
  5. Finto: Kassu: Coffea arabica L. finto.fi. Viitattu 5.8.2022.
  6. Finto: Kassu: Coffea canephora Pierre ex A.Froehner finto.fi. Viitattu 5.8.2022.
  7. a b c d e f g Aaron P. Davis, Delphine Mieulet, Justin Moat, Daniel Sarmu, Jeremy Haggar: Arabica-like flavour in a heat-tolerant wild coffee species. Nature Plants, 2021-04, 7. vsk, nro 4, s. 413–418. doi:10.1038/s41477-021-00891-4 ISSN 2055-0278 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  8. a b Kahvipensaat – Coffea | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 4.8.2022.
  9. Finto: Kassu: Coffea liberica Hiern finto.fi. Viitattu 4.8.2022.
  10. Aaron P. Davis, Roberta Gargiulo, Michael F. Fay, Daniel Sarmu, Jeremy Haggar: Lost and Found: Coffea stenophylla and C. affinis, the Forgotten Coffee Crop Species of West Africa. Frontiers in Plant Science, 2020, 11. vsk. doi:10.3389/fpls.2020.00616/full#b21 ISSN 1664-462X Artikkelin verkkoversio.
  11. Aaron P. Davis, Roberta Gargiulo, Michael F. Fay, Daniel Sarmu, Jeremy Haggar: Lost and Found: Coffea stenophylla and C. affinis, the Forgotten Coffee Crop Species of West Africa. Frontiers in Plant Science, 2020, 11. vsk. doi:10.3389/fpls.2020.00616/full ISSN 1664-462X Artikkelin verkkoversio.
  12. Justin Moat, Tadesse W. Gole, Aaron P. Davis: Least concern to endangered: Applying climate change projections profoundly influences the extinction risk assessment for wild Arabica coffee. Global Change Biology, 2019, nro 2, s. 390–403. doi:10.1111/gcb.14341 ISSN 1365-2486 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  13. Helen Briggs: World's coffee under threat, say experts bbc.com. 17.1.2019. Viitattu 19.1.2019. (englanti)
  14. a b Ilmastonmuutos | Kahvi voi muuttua luksustuotteeksi lämpenevässä maailmassa – viidakosta löytynyt lajike voi vielä pelastaa rakkaan nautintoaineen Helsingin Sanomat. 4.8.2022. Viitattu 5.8.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.