Kaliumpersulfaatti
| Kaliumpersulfaatti | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | K2S2O8 |
| Moolimassa | 270,34 |
| Ulkomuoto | Väritön kiteinen aine[1] |
| Tiheys | 2,477 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen |
1,75 g/100 ml (0 °C 5,3 g/100 ml (20 °C)[1] |
|
|
|
Kaliumpersulfaatti eli kaliumperoksidisulfaatti tai kaliumperoksodisulfaatti (K2S2O8) on kalium- ja peroksodisulfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään hapettimena.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaliumpersulfaatti on kiinteää kiteistä ainetta. Se liukenee hieman veteen, mutta ei orgaanisiin liuottimiin. Vesiliuokset ovat stabiileja noin 100 °C lämpötilaan saakka, jolloin ne hajoavat muodostaen happikaasua ja kaliumsulfaattia. Kaliumpersulfaatti on erittäin vahva hapetin ja kykenee hapettamaan esimerkiksi mangaanin permanganaatti-ioniksi.[1][2][3][4]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaliumpersulfaattia valmistetaan hapettamalla elektrolyyttisesti kaliumvetysulfaatin vesiliuosta. Sitä voidaan tuottaa myös saostamalla lisäämällä kaliumsulfaattia tai kaliumkloridia ammoniumpersulfaattiliuokseen.[1][2][3][4]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaliumpersulfaatti on erittäin vahvasti hapettava aine, joten sitä voidaan käyttää muun muassa sellun valkaisuun ja hapettimena teollisissa prosesseissa ja erityisesti polymeeriteollisuudessa radikaali-initiaattorina. Sitä käytetään myös analyyttisenä reagenssina, valmistettaessa vetyperoksidia sekä desinfioivana yhdisteenä.[1][2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 328. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 890. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.5.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c Norbert Steiner & Wilfried Eul :Peroxides and Peroxide Compounds, Inorganic Peroxides, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 28.05.2011
- ↑ a b c Harald Jakob, Stefan Leiniger, Thomas Lehmann, Sylvia Jacobi & Sven Gutewort: Peroxo Compounds, Inorganic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 28.05.2011