Keskustelu:Ilmari Kianto

Ilmari Kiannon teoksesta Ryysyrannan Jooseppi:

Miten on niin vaikeaa nykyisen pc-kielen ja rasismin vastaisena aikana tajua se, että Ryysyrannan Jooseppi on romaani, siis fiktiota, ei faktaa eikä mikään dokumentti. Kirja on täysin kirjailijan kuvitelmaa ja sellaisenaan on mitä on, kukin arvioikoon sen itse.

Mutta Jooseppi Kyllönen Suomussalmen Pesiökylän Kauhalasta on oikea, aito ihminen, joka elätti perheenä vaikeissa oloissa. Ei muuallakaan ollut helpompaa. Minua loukkaa erittäin syvästi, että vieläkin (jopa tänään 3.6.2007) isoisoisääni loukataan kuvittelemalla, että hän on sama kuin kirjan fiktiivinen henkilö. Ehkäpä minäkin olen, mutta saa tulla nipistämään, niin kiljaisen (jos se nyt kelpaa todisteeksi) (yhteystiedot antanen pyydettäessä). Tai olen sitten kuvitelmaa, mutta miksi sitten maksan veroja?.

Jooseppi Kyllösen jälkeläiset ovat kärsineet - ja näyttävät kärsivän yhä edelleen - vuosikymmeniä (kohta vuosisadan) rasismiin rinnastettavissa olevast syrjinnästä ja pilkkaavasta kielenkäytöstä. Olisiko jo aika kunnioittaa kovaa työtä ja syyttä pilkatuiksi joutuneita vainaita.

t. Omainen Kommentin jätti 80.220.126.90 (keskustelu – muokkaukset).

Edestakaisilta muokkauksilta välttyy usein laittamalla infoa tekemistään muutoksista jo siinä vaiheessa, kun niitä tekee. Joskus voi käydä niin, että perustelemattomat muutokset näyttävät muista vandalismilta. Katso ohje yhteenvedoista. —B. Nuhanen 3. kesäkuuta 2007 kello 12.59 (UTC)

Okei, teos on oikea, sainpahan asiani kerrottua (aina pitää jokin vihre olla, jotta voi kommentoida!), mutta sisältö ... , no olkoon. Mitä kukin ajattelisi, jos omaisista kerrottaisiin ihan vääriä asioita oikeina?

--

Sen verran haluaisin kommentoida asiaa että tuo sana "esikuva" oli ehkä huono tässä yhteydessä. Ryysyrannan Jooseppi ei siis ollut mikään dokumenttiromaani Kyllösen ja hänen perheensä elämästä. Kianto otti joitain aineksia siihen elävästä elämästä, tulkitsi niitä omalla tavallaan ja loppu oli sitten taiteellista mielikuvitusta. En usko että Kiannon tarkoituksena oli pilkata ketään vaan kuvata vain köyhän kainuulaisperheen elämää ja vaikeuksia. Silloin 1920-luvun alussa tuossa kirjassa kuvatut huonot asunto-olot yms. olivat vielä hyvin yleisiä monessa paikassa.

Ryysyrannan Joosepin syntyhistoriaa on Kianto itse kuvannut kirjassaan Iki-Kianto muistelee. Sen mukaan hän tutustui Jooseppi Kyllöseen kun tämä poikkesi aina silloin tällöin Turjanlinnassa ohikulkiessaan ja kertoili sitten omasta elämäntaistelustaan. Kianto kiinnostui asiasta ja kävi sitten itse syksyllä 1923 Pesiökylässä ja yöpyikin Kauhalan torpassa. Palattuaan Turjanlinnaan hän alkoi kirjoittaa tätä kirjaansa saamiensa vaikutelmien pohjalta.

Ainakin Kiannon oman kertoman mukaan hän ja Jooseppi Kyllönen sopivat erimielisyydet kirjan ilmestymisen jälkeen, en tiedä sitten pitääkö tämä paikkansa? Tuolla Kaleva-lehdessä oli myös siitä juttua [1]

--Tjp 6. kesäkuuta 2007 kello 07.54 (UTC)

Переводы на русский

Красная черта / Punainen viiva

Перевод В. А. Смирнова, Издательство: "Художественная литература. Москва" (1978) --МетаСкептик12 (keskustelu) 5. kesäkuuta 2016 kello 12.56 (EEST)--МетаСкептик12 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2016 kello 16.16 (EEST)