Klopentiksoli
| |
Klopentiksoli
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 2-[4-[(3Z)-3-(2-klooritioksanthen-9-ylideeni)propyyli]piperatsin-1-yyli]etanoli | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N05 |
| PubChem CID | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C22H22N2ClOS |
| Moolimassa | 400,965 g/mol |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Oraalinen |
Klopentiksoli oli tyypillinen neurolepti eli antipsykoottinen lääke. Se innovoitiin vuonna 1961, ja se oli lääkeyhtiö Lundbeckin kehittämä. Myöhemmin markkinoille tuli muita vastaavia, saman alaryhmän lääkkeitä kuten flupentiksoli ja tsuklopentiksoli. Ne ovat käytössä vielä edelleen. Klopentiksoli ei ole tällä hetkellä aktiivikäytössä.[1] Lääkkeen julkistamisvuonna 1961, saapui markkinoille eräs vieläkin käytössä oleva antidepressantti: trisyklinen masennuslääke (TCA) amitriptyliini.
Klopentiksoli on piperatsiini, ja kuuluu tiaksantiinien alalajiin. Sen markkinointinimi oli Sordinol.[2] Lääkettä voitiin tablettimuodon ohella injisoida, eli ruiskuttaa lihaksensisäisesti. Lääke on voimakas sedatiivi, sitä saatettiin käyttää mm. akuuteissa psykooseissa.[3] Ruiskemuotoa käytettäessä, ei potilaan tarvinnut huolehtia itse lääkkeen säännönmukaisesta ottamisesta. Lääkeinjektio oli tarpeen uusia n. 2–4 viikon väliajoin.
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lääkkeellä tunnettiin tyypillisten neuroleptien käyttöön liittyviä haittavaikutuksia. Näitä ovat mm. Parkinsonin taudin tyyppiset oireet, muut ekstrapyrimidaaliset häiriöt[4], akatisia sekä antikolinergiset sivuoireet (kuten huimaus, suun kuivuminen, ruuansulatukseen liittyvät häiriöt). Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä oli sekin mahdollinen lääkkeen käyttöön liittyvänä.
Klopentiksolia pidettiin kohtalaisen voimakkaasti sedatoivana. Niin ikään lääkkeen antipsykoottista ominaisuutta pidettiin sitäkin vahvana.[4]
Osaltaan vanhat klassiset neuroleptit ovat korvanneet atyyppiset vastaavat lääkkeet. Niistäkin joitain voidaan injisoida, peroraalisen annostelun ohella.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuomi, Alfering & Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY, Porvoo, 1977 ISBN 951-0-06936-1 (s. 179)
- Lääketieteenkandidaattiseura ry.: Therapia Fennica 1974 (TF-74), Helsinki, 1977 ISBN 951-99041-6-6 (s. 651)
- http://www.fass.se/LIF/home/soktraffar_all.jsp?searchtext13=Sordinol&onlyAvregSearch=true[vanhentunut linkki] (ruotsiksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.fass.se/LIF/home/soktraffar_all.jsp?searchtext13=Sordinol&onlyAvregSearch=true[vanhentunut linkki]
- ↑ Therapia Fennica 1974, TF-74 (s. 651)
- ↑ Lääkkeet ja niiden käyttö (s. 179)
- ↑ a b Lääkkeet ja niiden käyttö (s. 651)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- PubChem: Clopenthixol (englanniksi)
- (KEGG): Clopenthixol (englanniksi)
| Butyrofenonijohdokset |
benperidoli | bromiperidoli | droperidoli | fluanisoni | haloperidoli | melperoni | moperoni | pipamperoni | trifluperidoli |
|---|---|
| Fentiatsiinijohdokset |
butaperatsiini | diksyratsiini | flufenatsiini | klooripromatsiini | levomepromatsiini | mesoridatsiini | peratsiini | perfenatsiini | perisiatsiini | pipotiatsiini | proklooriperatsiini | promatsiini | sulforidatsiini | tioridatsiini | tiopropatsaatti | tioproperatsiini | trifluoperatsiini | triflupromatsiini |
| Muut tyypilliset antipsykootit |
klooriprotikseeni | flupentiksoli | klopentiksoli | loksapiini | molindoni | pimotsidi | tiotikseeni | tsuklopentiksoli |
| Toisen sukupolven antipsykootit |
amisulpridi | asenapiini | iloperidoni | ketiapiini | klotsapiini | lumateperoni | lurasidoni | mosapramiini | olantsapiini | paliperidoni | perospironi | risperidoni | sertindoli | sulpiridi | tsiprasidoni | tsotepiini |
| Kolmannen sukupolven antipsykootit |