Knut Erikinpoika Kurki
Knut Erikinpoika (Kurki) (k. n. 1535) oli suomalainen valtaneuvos ja laamanni. Vaikka Knutista tulikin myöhemmän Kurki-suvun kantaisä, hän ei vielä käyttänyt sukunimeä Kurki. Vasta Akseli Kurki otti tämän sukunimen 1570-luvulla.
Knut Erikinpoika toimi tuomarina Pohjanmaalla 1492. Vuonna 1503 Knut toimi valtaneuvoksena, ja vuonna 1512 hänet nimitettiin silloin perustetun Pohjanmaan ja Satakunnan laamanninviran haltiaksi. Hän sai kuuluisuutta esiintymisestään valtaneuvoskunnassa 1523, jolloin hän vastusti jyrkästi Lyypekin kauppaetuoikeuksia ja kieltäytyi allekirjoittamasta ja vahvistamasta päätöstä kaupungin asemasta. Samana vuonna hän toimi kuninkaan lähettiläänä Novgorodissa, missä hän neuvotteli rauhansopimuksen uudistamisesta. Helge Pohjolan-Pirhosen mukaan Knut Erikinpoika kuului myöhäiskeskiajan huomattavimpiin suomalaisiin ylimyksiin.
Knut Erikinpojan on arveltu olleen Ruotsin Näsin kartanosta, mutta Hans Gillingstamin mukaan tämä ei voi pitää paikkaansa. Gillingstam ja Eric Anthoni arvelevat, että mies ei kuulunut mihinkään rälssisukuun. Yrjö Punkari sen sijaan on arvellut Knut Erikinpojan isän olleen Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari Erik Ragvaldinpoika, joka kuului huomattavaan ruotsalaiseen rälssisukuun. Tämä selittäisi myös Knutin poikkeuksellisen nopean nousun ja valta-aseman Suomessa. Yhteisenä nimittäjänä Erikillä ja myöhemmällä Kurck-suvulla on mm. Hedensön kartano Ruotsissa.
Knut Erikinpoika oli naimisissa Klaus Kurjen tyttären Elin Kurjen kanssa. Heidän lapsistaan polveutui ns. myöhempi Kurki-suku, joka eli 1900-luvulle saakka. Tytär Birgitta Knutintytär Kurckia (n. 1500–1577) pidetään Naantalin luostarin viimeisenä abbedissana.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tietosanakirja, viides osa, Helsinki, Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1906
- Den friherrliga ätten Kurcks ursprung, Hans Gillingstam, Genos 2, 1964
- Kaarle Suuri, Laukon Kurjet ja Knut Eerikinpoika, Yrjö Punkari, Vesilahden Aikakirja 1, 2011
- Kring Finlands medeltida riksråd, Eric Anthoni, HTF 3-4, 1951
- Suomen poliittinen asema pohjoismaisen unionin loppuvaiheessa 1512-1523, Helge Pohjolan-Pirhonen, Hist. tutk. XL, 1953
- Seppo Suvanto ja Anneli Mäkelä-Alitalo: Kurki (1300–2000) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Seppo Suvanto: Kurki, Knut Erikinpoika (mainitaan 1484–1535) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 10.11.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
