Kognitiivinen vinouma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kognitiivinen vinouma, harha, värittymä tai vääristymä tai ajattelun vinouma (engl. cognitive bias) tarkoittaa taipumuksia hahmottaa ja painottaa havaintoja, tulkintoja ja informaatiota tavoilla, jotka johtavat virhearviointeihin. Ilmiötä tutkitaan psykologiassa, kognitiotieteessä ja sosiaalipsykologiassa sekä käyttäytymistaloustieteessä. Tavallisia vääristymiä ovat harhat tilastojen tulkinnassa, sosiaalisessa attribuutiossa ja muistamisessa.[1]

Psykologit Amos Tversky ja Daniel Kahneman esittivät vuonna 1972 kognitiivisten vinoumien teorian.[2] Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan psykologit ovat löytäneet lukuisia mielen prosesseja, jotka johtavat ajattelua harhaan.[3] Aaron Beck aloitti 1950-luvulla masennukseen liittyvien ajatusvääristymien tutkimisen ja oli sitä mieltä, että niihin puuttuminen oli terapiassa tärkeämpää kuin tunteiden tai motivaation käsittely. Beckin mukaan tärkein masennuksen tunnusmerkki ovat kielteiset ajatukset.[4]

Kognitiivisia vinoumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsensusvaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Konformismi
Aschin käyttämiä kuvioita. Koehenkilön piti verrata viivojen A, B, ja C pituutta vertailukohteen pituuteen. Sosiaalinen paine vääristi pituuden arviointia.

Konsensusvaikutus eli konformismi[5] tarkoittaa, että ihminen mukauttaa ajattelunsa siihen, mitä muut ihmiset asiasta sanovat. Jos esimerkiksi näytetään kuvaa vihaisista kasvoista ja muut ympärillä olevat ihmiset väittävät, että kyseessä on inhon irvistys, henkilöllä on taipumus vakuuttua siitä, että kyseinen kasvojen ilme kuvastaa inhoa.[6]

Solomon E. Asch julkaisi vuonna 1951 kuuluisan tutkimuksen, jossa osallistujan piti arvioida viivojen suhteellista pituutta. Yksinään kaikki onnistuivat panemaan annetut viivat pituusjärjestykseen, mutta jos paikalla oli muita, jotka yhdessä väittivät lyhempää viivaa toista pitemmäksi, kolmasosa antoi saman virheellisen vastauksen. Vain neljäosa koehenkilöistä ei antanut ympäristön väärän mielipiteen lainkaan vaikuttaa itseensä. Vähimmäismäärä tarvittavia muita henkilöitä oli kolme, että arviointivirhe saatiin syntymään.[7]

Yksimielisyysharha

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Yksimielisyysharha

Yksimielisyysharha eli valheellinen konsensusvaikutus on ilmiö, jossa ihminen ajattelee muiden ihmisten jakavan heidän vaikutelmansa. Ilmiö on päinvastainen konsensusvaikutuksen kanssa. Ihmisellä voi esimerkiksi olla taipumus ajatella, että muilla ihmisillä herää samanlaisia tunnetiloja joutuessaan todistamaan jotakin kohtausta.[8]

Vahvistusharha

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Vahvistusharha

Vahvistusharhassa ihminen valikoi ja tulkitsee tietoa vahvistaakseen omia käsityksiään. Vastaavasti hän sivuuttaa oman kantansa vastaisia tietoja tai tulkitsee niitä virheellisesti.[9][10] Tutkija Raymond S. Nickerson pitää vahvistusharhaa tärkeimpänä harhapäättelyn muotona.[11] Skeptikko Michael Shermerin mukaan se voi vaikuttaa suuresti ihmisen elämään.[12]

Tuottamisvaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuottamisvaikutukseksi kutsutaan ilmiötä, jossa itse tuotettu informaatio muistetaan paremmin kuin havaittu informaatio. Ihmiset esimerkiksi muistavat kuvitteellisista kohtauksista paremmin itse keksimänsä yksityiskohdat kuin toisten ihmisten ehdottamat.[3]

Pääartikkeli: Valemuisto

Valemuistoiksi sanotaan kuviteltuja muistoja. Niitä syntyy hyvin helposti. Ihminen voi olla varma, että on kuullut tai nähnyt jotakin, vaikka todellisuudessa hän on itse kuvitellut sen. Ihminen voi myös vakuuttua suorittaneensa jonkin tietyn toiminnon kuviteltuaan riittävän usein sen suorittamisen.[3]

Tocquevillen ilmiö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Tocquevillen ilmiö

ihmisten sosiaalinen turhautuminen paradoksaalisesti lisääntyy, kun heidän olosuhteensa ja mahdollisuutensa muuttuvat paremmiksi.[13][14]

Lähteiden sotkeminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteiden sotkeminen on epätietoisuutta informaation alkuperästä. Jossain vaiheessa ihminen voi esimerkiksi unohtaa, onko hän päätellyt tiedon itse vai saanut sen jostakin muualta tai onko hän nähnyt, lukenut vai kuullut asian. Tämä tekee informaation arvioinnista vaikeaa.[3]

Kognitiivisen dissonanssin vähentäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kognitiivisen dissonanssin vähentämisessä on kyse mentaalisesta prosessista, jossa muistikuvia ja kokemuksia korjataan kokemuksien pohjalta. Jos ihminen esimerkiksi uuden informaation pohjalta muodostaa mielipiteen jostakin ihmisestä, hän voi kuvitella ajatelleensa niin alun perinkin, vaikka todellisuudessa olisi ajatellut täysin päinvastaisesti.[3]

Cheerleader-vaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus nähdä ihmiset paremman näköisinä isoissa ryhmissä kuin erikseen. [15]

Taipumus aliarvioida tunteiden vaikutuksen voimakkuutta niin muissa kuin itsessä. [16]

Informaatiovinouma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus etsiä tietoa jostakin, vaikkei se vaikuttaisi toimintaan. lähde?

Pääartikkeli: Kasvisokeus

Taipumus olla huomioimatta kasvillisuus ympäristössä ja vaikeus tunnistaa sekä arvostaa sen hyödyllisyyttä maapallolla.[17]

Odotettaessa puheenvuoroaan ryhmätilanteessa, esimerkiksi jos vuorot siirtyvät myötäpäivään, on ihmisillä taipumus unohtaa juuri häntä edeltäneen puhujan sanomiset. [18]

Taipumus tehdä eri johtopäätöksiä samasta tiedosta sen perusteella, onko asia esitetty positiiviseen vai negatiiviseen sävyyn. [19]

Ajansäästövinouma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus luulla, että aikaa säästyisi tai vähenisi sitä mukaa mitä nopeammin tai hitaammin esimerkiksi liikkuu. [20]

Zeigarnikin efekti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Zeigarnik-efekti

Valmistumattomat tai keskeytetyt projektit muistetaan paremmin kuin valmiit.

Normaaliusvinouma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieltäytyminen varautumasta tai reagoimasta katastrofiin, jota ei ole koskaan tapahtunut aiemmin. [21]

Strutsiefekti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus jättää huomioimatta ilmeisen negatiivinen asia tai ilmiö. [22]

Halkominen tai mustavalkoajattelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojamekanismi, jossa henkilöllä vaikeus yhdistää asian hyviä ja huonoja puolia järkeväksi kokonaisuudeksi, näkemättä vaihtoehtoja ääripäiden väliltä. [23]

Instrumentin laki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylenpalttinen luottamus tuttua työkalua tai toimintatapaa kohtaan, samalla aliarvioiden vaihtoehtoisia menetelmiä, jotka eivät ole tuttuja. [24]

Huomiointivinouma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipumus tehdä havaintoja sen hetkisen olotilan tai valloillaan olevien ajatusten mukaisesti, esimerkiksi jos on huonolla tuulella, niin henkilö huomioi ympäristöäänkin negatiivisemmin. [25]

Tiedon kirous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietoisten tai enemmän opiskelleiden ihmisten vaikeus asettua vähemmän tietoisten näkökulmaan ongelmanratkaisutilanteessa. [26]

Taipumus tarkastella menneisyyttä suotuisasti ja tulevaisuutta negatiivisesti. [27]

Nälkäinen tuomari -efekti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeudelliseen päätöksentekoon ja mielialaan voivat vaikuttaa fysiologiset tekijät, kuten se, mitä tuomari oli syönyt aamiaiseksi. [28]

  • Asch, S. E.: Effects of group pressure upon the modification and distortion of judgments. Teoksessa: H. Guetzkow (Ed.), Groups, leadership and men; research in human relations, s. 177–190. Carnegie Press, 1951. Google Books.
  • Boyer, Pascal: Ja ihminen loi Jumalat. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31815-7
  • Schaeffer, M., & Kas, J.: The Integration Paradox: A Review and Meta-Analysis of the Complex Relationship Between Integration and Reports of Discrimination. International Migration Review, 2023. doi:https://doi-org.ezproxy.jyu.fi/10.1177/01979183231170809 maksumuuri. (englanniksi)
  • Swedberg, Richard: Tocqueville's Political Economy. Princeton University Press, 2009. ISBN 9781400830084 Google-kirjat. (englanniksi)
  1. Juuso Antikainen ym.: Terve 2. Sanomapro, 2021.
  2. Kahneman, Daniel – Shane Frederick (2002): "Representativeness Revisited: Attribute Substitution in Intuitive Judgment." — Thomas Gilovich, Dale Griffin, Daniel Kahneman: Heuristics and Biases: The Psychology of Intuitive Judgment. Cambridge: Cambridge University Press. S. 51–52. ISBN 9780521796798
  3. a b c d e Boyer 2007 s. 342
  4. Uusitalo-Arola, Liisa & Kanninen, Katri.: Terapian tarpeessa? s. 2021. tuuma.
  5. Korpela, Jukka: Pienehkö sivistyssanakirja Pienehkö sivistyssanakirja. Viitattu 5.4.2009.
  6. Boyer 2007: 341.
  7. Asch 1951
  8. Boyer 2007 s.341
  9. Confirmation bias – The Skeptic’s dictionary (englanniksi)
  10. Shermer 2002, s. 299–302
  11. Nickerson, Raymond S.: Confirmation Bias: A Ubiquitous Phenomenon in Many Guises. Review of General Psychology, kesäkuu 1998, s. 175–220. doi:10.1037/1089-2680.2.2.175 Research gate.
  12. Shermer 2002, s. 299–302
  13. Swedberg 2009, s. 259
  14. Schaeffer, Merlin: Paradox: Well-integrated immigrants report more discrimination News. 27.6.2023. University of Copenhagen. Viitattu 4.8.2023. (englanniksi)
  15. Drew Walker, Edward Vul: Hierarchical encoding makes individuals in a group seem more attractive. Psychological Science, 2014-01, nro 1, s. 230–235. PubMed:24163333 doi:10.1177/0956797613497969 ISSN 1467-9280 Artikkelin verkkoversio.
  16. Understanding and Mastering the Empathy Gap Psychology Today. Viitattu 27.12.2020. (englanti)
  17. Benjamin Balas, Jennifer L. Momsen: Attention “Blinks” Differently for Plants and Animals. CBE Life Sciences Education, 2014, nro 3, s. 437–443. PubMed:25185227 doi:10.1187/cbe.14-05-0080 ISSN 1931-7913 Artikkelin verkkoversio.
  18. Wayne Weiten: Psychology: Themes and Variations: Themes And Variations. Thomson/Wadsworth, 2007. ISBN 978-0-495-09303-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 27.12.2020). (englanti)
  19. Scott Plous: The psychology of judgment and decision making. New York: McGraw-Hill, 1993. 26931106 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 7.5.2021).
  20. Eyal Peer: Speeding and the time-saving bias: How drivers’ estimations of time saved in higher speed affects their choice of speed. Accident Analysis & Prevention, 2010-11, nro 6, s. 1978–1982. doi:10.1016/j.aap.2010.06.003 ISSN 0001-4575 Artikkelin verkkoversio.
  21. Haim Omer, Nahman Alon: The continuity principle: A unified approach to disaster and trauma. American Journal of Community Psychology, 1994-04-XX, nro 2, s. 273–287. doi:10.1007/bf02506866 ISSN 0091-0562 Artikkelin verkkoversio.
  22. Dan Galai, Orly Sade: The 'Ostrich Effect' and the Relationship Between the Liquidity and the Yields of Financial Assets. SSRN Electronic Journal, 2005. doi:10.2139/ssrn.666163 ISSN 1556-5068 Artikkelin verkkoversio.
  23. Diane Carser: The Defense Mechanism of Splitting: Developmental Origins, Effects on Staff, Recommendations for Nursing Care. Journal of Psychosocial Nursing and Mental Health Services, 1979-03-XX, nro 3, s. 21–28. doi:10.3928/0279-3695-19790301-04 ISSN 0279-3695 Artikkelin verkkoversio.
  24. Law of the instrument - Biases & Heuristics The Decision Lab. Viitattu 2.9.2021. (englanti)
  25. Y. Bar-Haim, D. Lamy, Lee Pergamin, M. Bakermans-Kranenburg, Marinus H. van IJzendoorn: Threat-related attentional bias in anxious and nonanxious individuals: a meta-analytic study. Psychological bulletin, 2007. doi:10.1037/0033-2909.133.1.1 Artikkelin verkkoversio.
  26. Internet Archive: Sharing expertise : beyond knowledge management. Cambridge, Mass. : MIT Press, 2003. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 9.11.2021).
  27. Edge.org www.edge.org. Viitattu 9.11.2021.
  28. Christopher D. Wickens, William S. Helton, Justin G. Hollands, Simon Banbury: Engineering Psychology and Human Performance. New York: Routledge, 28.9.2021. ISBN 978-1-003-17761-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 9.11.2021).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]