Kuortane

Kuortane
vaakuna	sijainti
Kuortaneen kunnantalo.
Sijainti	62°48′20″N, 023°30′25″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Kuusiokuntien seutukunta
Kuntanumero	300
Hallinnollinen keskus	Kuortaneen kirkonkylä
Perustettu	–
Kokonaispinta-ala	484,85 km² 228:nneksi suurin 2022
– maa	462,37 km²
– sisävesi	22,48 km²
Väkiluku	3 332 206:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	7,21 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	13,9 %
– 15–64-v.	53,1 %
– yli 64-v.	33,1 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	97,6 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,2 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	9,0 % (2015)
Kunnanjohtaja	Teemu Puolijoki
Kunnanvaltuusto	19 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Kok.  • PS  • KD	8 6 4 1
kuortane.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kuortane, paikallisella murteella Kuurtanes, on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomessa. Kunnassa asuu 3 332 ihmistä ja sen pinta-ala on 484,85 km², josta 22,48 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 7,21 asukasta/km². Kuortaneen naapurikunnat ovat Alajärvi, Alavus, Lapua ja Seinäjoki.

Kuortane on tunnettu erityisesti suuresta ja matalasta Kuortaneenjärvestä sekä yli sadasta kaksikerroksisesta pohjalaistalostaan ja muusta talonpoikaiskulttuuristaan. Rannikko-Suomen savilakeus ja kankaremaa muuttuvat Kuortaneen kohdalla Keski-Suomen heikkaiseksi ja eloisaksi mäkimaaksi.

Kuortaneen vaakuna on aaltokoroisesti katkoinen hopea-sininen kilpi, jonka yläkentässä kolme nousevaa punaista liekkiä ja alakentässä uiva hopeinen kuha. Kuha on vanhasta pitäjänsinetistä. Liekit viittaavat tarinaan järven palosta. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar.

Kuortane ja Lehtimäki kävivät alkuvuodesta 2006 neuvotteluja Lehtimäen liittymisestä Kuortaneeseen. Neuvotteluprosessin lopputuloksena Kuortane olisi hyväksynyt kuntaliitoksen, mutta Lehtimäki vetäytyi viime hetkellä jo valmiiksi neuvotellusta liitossopimuksesta. Vuoden 2009 alussa Lehtimäki liittyi Alajärven kaupunkiin. Entisiä Kuortaneen naapurikuntia ovat myös Seinäjokeen liitetty Nurmo ja Alavuteen liitetty Töysä.

Kuortaneella on avoin langaton lähiverkko freedom.

Historia

Varhainen asutus

Kuortaneella on ollut asutusta jo Suomusjärven kulttuurin kaudella. Aikakauden asuinpaikkoja ovat muun muassa Lahdenkangas ja Haavistonharju. Haavistonharjun asuinpaikalta on tavattu muun muassa Suomusjärven kulttuurin hauta. Löydöt sijoittuvat silloisen Litorinameren rannalle, 90 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Muita esihistoriallisen ajan asuinpaikkoja on muun muassa Lappakangas ja Salmi. Löydetyistä kivikautisista esineistä yleisimpiä ovat taltat, keihäänkärjet ja verkonpainot. Kunnasta on löydetty myös kivikautinen reenjalas.

Maankohoamisen vaikutuksesta rantaviiva vetäytyi kunnan alueelta ja samalla asutus siirtyi länteen päin. Niinpä pronssikauden aikaisia löytöjä Kuortaneella ei ole tehty. Sen sijaan muutamia rautakautisia esineitä on löydetty.

Kyläkuntien synty

Kuortane asutettiin vakinaisesti 1500-luvulla. Seudun ensimmäinen asukas oli Simo Juhonpoika, joka muutti 1549 Ruonan kylään. Vuoden 1557 Kyrön manttaaliluettelon mukaan tällä Kurtana by -nimisellä paikkakunnalla oli kuusi taloa. 1500-luvun lopulle tultaessa Kuortaneen taloluettelo käsitti jo 30 taloa. Vaurauden kasvaessa ja väkiluvun lisääntyessä tuli tarve kirkollisten olojen järjestämiseen. Kuortane perustettiin Lapuan kappeliseurakunnaksi 1645. Ensimmäinen kirkko paikkakunnalle rakennettiin 1654. Kuortaneen käräjäkunta perustettiin vuonna 1794 ja 1798 Kuortaneesta muodostettiin oma kirkkoherrakunta, johon Alavus liitettiin kappelina. Kuortaneen keskeinen sijainti korostui merkittävästi, kun pitäjän halki valmistui 1786 Vaasan ja Kuopion välinen tieyhteys. Tällöin myös Kuortaneen Salmesta tuli tärkeä kauppa- ja kauttakulkupaikka. Tähän liikenteellisesti keskeisen sijaintiin liittyy yksi paikkakunnan historian vaikeimmista hetkistä: Kuortaneella käytyä Ruonan ja Salmen taistelua on luonnehdittu Suomen sodan verisimmäksi ratkaisutaisteluksi. 1.–2. syyskuuta 1808 käydyssä taistelussa suomalaiset menettivät kaatuneina, haavoittuneina tai kadonneina yhteensä 680 miestä. Ruonan taistelun muistomerkki on pystytetty Nurminiemeen.

Tervanpolton aloittaminen

Tervanpoltto on yksi Kuortaneen kulttuurihistorian merkittävimpiä tekijöitä. Se muodosti jo 1600-luvulla kuortanelaisille tärkeän sivuelinkeinon. Tervanpolton todellinen valtakausi alkoi 1700-luvun puolivälissä, jolloin Kuortaneella poltettiin tervaa vuosittain yli 1 000 tynnyriä. Viimeinen noususuhdanne tervamarkkinoilla sattui 1860-luvun loppupuolella. Tällöin Kuortaneen kihlakunnasta myytiin tervaa 25 000 tynnyriä vuodessa, minkä määrän koko maassa ylitti ainoastaan Kajaanin kihlakunta. Kuortaneen seudulta on löydetty kaikkiaan yli 300 tervahautaa. Sitä mukaa kun tervanpoltto sai yhä suuremman merkityksen, se toi paikkakunnalle vaurautta. Kuuluisat kaksifooninkiset talonpoikaistalot rakennettiin Kuortaneella pääasiassa 1800-luvun alkupuolella. Ensin otettiin käyttöön yksitupaiset ja sitten kaksitupaiset tuparahdit. Kuortaneen jäljellä olevat 170 kaksifooninkista asuinrakennusta esittävät kokonaisuutena yhtä kaikkein arvokkainta helmeä suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa.

Korsholman itäisen jaon yhteydessä perustettiin 1834 Kuortaneen kihlakunta, johon kuuluivat Keuruu, Pihlajavesi, Multia, Kuortane, Alavus, Töysä, Ähtäri, Virrat, Ruovesi, Alajärvi, Soini, Lehtimäki, Lappajärvi, Evijärvi, Vimpeli ja Kortesjärvi.

Kuortaneen väkiluku oli vuonna 1960 hieman yli 6 000. Vuoteen 1975 mennessä väkiluku oli laskenut 5 200 asukkaaseen. Samanaikaisesti oli maatalouden ammatissa toimivien määrä pudonnut runsaalla tuhannella hengellä. Epäsuotuisan kehityksen katkaisemiseksi Kuortaneella laadittiin 1975 koko valtakunnankin huomioon ottaen uraauurtava kunnallispoliittinen kehitysohjelma. Elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteeksi asetettiin samanaikaisesti maatalouden kehitysedellytysten turvaaminen, teollisten elinkeinojen monipuolistaminen ja palveluelinkeinojen laajentaminen. Myös jokaiselle talouskylälle laadittiin oma kehittämisohjelmansa.

Kuortaneen yhteiskoulu

Kuortaneelta on myös löydetty noin 400 vuotta vanha ruuhi.

Maantiede

Kuortaneen kirkonrantaa.

Kuortane sijaitsee itäisellä Etelä-Pohjanmaalla, keskisen Suomenselän alueella. Kuortaneen kohdalla Etelä-Pohjanmaan lakeus ja kankaremaa muuttuvat vaihtelevaksi mäkimaaksi. Kuortaneen korkein kohta, Jäkälämäki, kohoaa 204 metrin korkeuteen, kun taas Kuortaneenjärven pinta on 75 metrin korkeudella.

Maisema

Kuortaneen maisemakuvaa hallitsevat kunnan halki virtaava Lapuanjoki ja sen varrelle levittäytyvät yhtenäiset viljelyalueet. Kuortaneenjärvi, pinta-alaltaan 16,5 neliökilometriä, on Lapuanjoen vesistöalueen suurin järvi. Se on tunnettu kauniista hiekkarannoistaan ja hyvästä kalasaalistaan. Muista pääasiassa huvila-asutuksen kannalta merkittäviä pikkujärviä ovat Kuhajärvi, Kaarankajärvi ja Porraslampi. Aivan oman erityishuomionsa ansaitsee Nisosjärvi: Se on karulla Suomenselällä harvinainen keidas, joka on luokiteltu valtakunnallisestikin arvokkaaksi lintuvedeksi. Nisosjärvi avautuu maisemassaan selvästi muuta ympäristöä alempana, joten sen linnustoa on helppo tarkkailla. Järvellä pesii muun muassa heinätavi, lapasorsa, jouhisorsa, haapana ja punajalkaviklo.

Luonto

Kuortaneen kallioperän pääkivilajit ovat graniitti ja dioriitti. Kunnan länsiosassa on huomattavia kiilleliuske- ja gneissiesiintymiä. Entisestä Kaatialan maasälpälouhoksesta on tullut keräilijöiden ja korukiven hiojien suosima matkailukohde. Irtaimet maalajit ovat Kuortaneella pääasiallisesti hietaa, hiesusavea ja moreenia. Turve peittää lähes 20 prosenttia maa-alasta. Lappakankaan ja Lahdenkankaan soraesiintymiä on hyödynnetty tehokkaasti. Lappakangas on maakunnallisesti tärkeä pohjaveden muodostumisalue.

Kunnan pinta-alasta on hyväkasvuista metsämaata noin 59 prosenttia. Mäntyvaltaisten kuivien kankaiden osuus metsämaasta on lähes kolme neljäsosaa. Heikkotuottoiset rämeet ja rahkasuot käsittävät kunnan pinta-alasta noin 16 prosenttia. Kaulalamminnevan samoilualueella voi tavata kalasääsken omalla reviirillään. Kuortaneen riistapolut jättävät taitavan eränkävijän harvoin ilman saalista. Myös sudet ja karhut ovat alkaneet yhä useammin liikkua Kuortaneen kytöpeltojen laitamilla.

Kylät

Kuortane koostuu seuraavista kylistä: Kirkonkylä, Salmi, Ruona, Länsiranta, Kaaranka, Mäyry, Leppälä, Heikkilä, Löyä, Ylijoki ja Luhtala-Kivenmäki.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kuortaneella oli 3 637 asukasta, joista 1 250 asui taajamassa, 2 361 haja-asutusalueilla ja 26:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kuortaneen taajama-aste on 34,6 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Kuortaneen kirkonkylä.

Liikenne

Kuortaneen kautta kulkee Oriveden ja Lapuan välinen kantatie 66. Lähimmät rautatieasemat ovat Lapuan rautatieasema Seinäjoki–Oulu-radalla ja Alavuden rautatieasema Seinäjoki–Haapamäki-radalla sekä Seinäjoen rautatieasema viiden radan risteyksessä.

Etäisyyksiä Kuortaneelta

• Jyväskylä 200 km
• Kokkola 150 km
• Lapua 30 km
• Seinäjoki 35 km
• Tampere 180 km
• Vaasa 110 km

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kuortaneen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			5 004
1985			5 065
1990			4 863
1995			4 809
2000			4 457
2005			4 185
2010			3 943
2015			3 715
2020			3 548
Lähde: Tilastokeskus.

Kieli ja etnisyys

Kuortaneen väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 97,6 prosenttia, ruotsinkielisiä 0,2 prosenttia ja vieraskielisiä 2,2 prosenttia. Kuortaneella asui vuoden 2023 lopussa 64 ulkomaan kansalaista, mikä on 1,9 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Kuortaneella 18 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (12) ja puolalaiset (11).

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kuortaneella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kuortaneen seurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kuortaneella toimii Kuortaneen helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kuortaneen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Talous

Kuortaneen työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (11.9%)

  Jalostus (21.3%)

  Palvelusektori (65.1%)

  Muut sektorit (1.7%)

Talousalueena Kuortane kuuluu Kuusiokuntien seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 33 036 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 61. suurin ja maan yhdeksänneksi pienin.

Kuortaneella oli vuonna 2022 yhteensä 1 306 työpaikkaa ja kunnassa asui 1 373 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 58,3 prosenttia. Kuortaneen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 65,1 prosenttia, jalostuksen 21,3 prosenttia ja alkutuotannon 11,9 prosenttia.

Kuortaneen työpaikkaomavaraisuus on 95,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,2 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 5,0 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kuortaneella on 150,3 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuortaneen Kaivin Oy, Kotoraitti Oy ja Kuortaneen Osuuspankki.

Koulutus

Kuortaneella opetetaan luokkia 1-6 kolmessa koulussa: Ruonan, Ylijoen kyläkouluissa ja keskustan Alvarin koulussa. Keskustassa sijaitsevassa Kuortaneen yhteiskoulussa opetetaan luokkia 7-9. Keskustassa toimii myös Kuortaneen urheilulukio ja urheiluopisto.

Kulttuuri

Nähtävyydet

Kuortaneen kirkko

• Kuortaneen urheiluopisto
• Kuortaneen urheiluhotelli
• Kuortane Golf:n golfkenttä
• Kuortaneen museot
• Kuortaneen kirkko ja kellotapuli
• Haapaniemen hiippakuntakartano
• Arkkitehti, akateemikko Alvar Aallon syntymäkoti ja muistoreliefi
• Taiteilija Iivari Honkolan pysyvä näyttely kunnantalolla
• Talonpoikaistyylinen rakennuskulttuuri
• Ruonan vanha kivisilta
• Suomen sodan aikainen Ruonan taistelun muistomerkki
• Tiedon portaat -muistomerkki
• Talvisotaan lähteneiden kuortanelaisten muistomerkki
• Virtalan saha ja mylly
• Soile Yli-Mäyryn taidehalli
• Kaatialan louhos
• Rasulan louhos eli Ruukin runni
• Sarvikkaan kosket
• Tervahauta
• Retkeilyreitit
• Piiskoomänty Salmella

Tapahtumat

• Kuortaneen Kuhinat - vuosittainen markkina- ja tapahtumaviikko heinäkuussa
• Kuortaneen Terwaviikko - järjestetään muutaman vuoden välein Kuhinoiden yhteydessä
• Kuortane Games - perinteiset yleisurheilukisat, jotka pidetään juhannuksen aikaan

Ruoka

Kuortaneen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla hernesoppa.

Urheilu

Team Kuortane pelaa jääkiekon naisten SM-liigassa.

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Pääartikkeli: Kuortaneen kunnanvaltuusto

Kuortaneen kunnanjohtaja on Teemu Puolijoki. Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista kahdeksan on Keskustan hallussa kaudella 2021–2025.

Politiikka

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi	KESK		KOK		PS		KD		VIHR		SDP		Johto
	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%
2017	892	44,1	506	25,0	391	19,3	133	6,6			102	5,0	19,1
2021	704	39,4	486	27,1	343	19,2	141	7,9	62	3,5	51	2,9	12,3

Tunnettuja kuortanelaisia

• Alvar Aalto (1898–1976), arkkitehti, akateemikko
• Eveliina Ala-Kulju (1867–1940), ensimmäisiä naiskansanedustajia Suomessa
• Reino Ala-Kulju (1898–1983), kansanedustaja
• Petri Ala-Maunus (s. 1970), taidemaalari
• Heikki Ala-Mäyry (1893–1960), kansanedustaja
• Iivari Honkola (1898–1970), taidemaalari
• Aleksanteri Koivisto (1863–1921), valtiopäivämies, kansanedustaja
• Heikki Kurikka (1887–1972), yritysjohtaja, laivanvarustaja
• Svante Kurikka (1894–1984), yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Heikki Klemetti (1876–1953), säveltäjä
• Timo Kokkila (s. 1961), sarjakuvapiirtäjä
• Armas Luukko (1908–1993), historiantutkija
• Aukusti Luoma (1888–1943), pankinjohtaja ja kansanedustaja
• Heikki Mikkilä (1801–1850), talonpoikaisveistäjä
• Krista Pärmäkoski (s. 1990), maastohiihtäjä
• Karl Fredrik Stenbäck (1798–1875), kirkkoherra ja valtiopäivämies
• Heikki Takamäki (s. 1947), kauppias ja kaupan alan järjestövaikuttaja, kauppaneuvos
• Soile Yli-Mäyry (s. 1950), kuvataiteilija
• Heikki Ylinen (1818–1887), maanviljelijä ja valtiopäivämies

Katso myös

• Luettelo Kuortaneen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuortaneen kunnan kotisivu
• Tilastokeskus – Kuortaneen avainluvut
• Kuortaneen urheiluopiston kotisivu
• Kuortane Golf:n kotisivu
• Kuortaneen lukion ja urheilulukion kotisivu
• Tietoja Kuortaneen seurakunnasta ja historiasta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Googlessa oleva tarkka satelliittikuva
• Teppo Ylitalo, Sulevi Riukulehto; Jaakko Mäntylä: Nokiottat, Kuortane ja kuortanelaiset 1860-1960. Kuortane: Kuortaneen kunta, 2021. ISBN 978-951-96641-3-2