Leuto A. Pajunen
Leuto Armas Pajunen (7. tammikuuta 1888 Helsinki – 4. maaliskuuta 1950)[1] oli suomalainen rakennusmestari, joka suunnitteli 1910–1930-luvuilla yli 30 asuinkiinteistöä Helsinkiin. Hänet tunnetaan erityisesti ns. keskuskeittiötalojen suunnittelijana ja kehittäjänä.[2][3]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsinkiläinen Leuto A. Pajunen opiskeli kolme vuotta Ateneumin iltakoulussa, valmistui sitten kaksivuotisesta Helsingin teollisuuskoulusta 1910, mutta oli jo vuodesta 1902 lähtien toiminut piirtäjänä eri toimistoissa, muun muassa Gran, Hedman & Vasastjernan ja Vasastjerna & Lindbergin arkkitehtitoimistoissa vuosina 1902–1906.[4] Yksi hänen työnantajistaan ja alalle kouluttajistaan oli rakennusmestari, sittemmin talousneuvos Heikki Kaartinen, jonka toimistossa hän oli piirtäjänä 1906–1911.[5] Pajunen perusti oman rakennustoimistonsa 23-vuotiaana vuonna 1911. Pajusen veli Toivo Pajunen (s. 1886) valmistui teollisuuskoulun huonerakennusosastolta vuonna 1908 ja toimi hänkin rakennusmestarina ja piirtäjänä. Veljekset suunnittelivat ja rakennuttivat taloja myös yhdessä. 1920-luvulla sekä Leuto että Toivo Pajunen asuivat itsekin Leuto Pajusen piirtämissä keskuskeittiötaloissa.[4][3]
Asuintalojen lisäksi Pajunen suunnitteli kouluja, tehtaita, maatalousrakennuksia, huonekaluja, sisustusesineitä ja puuveneitä. Hän oli vastaavana rakennusmestarina useilla helsinkiläisillä rakennustyömailla sekä linnoitus- ja siltatöissä Ahvenanmaalla. Hän toimi myös piirtäjänä ja työväenvärvääjänä Uralissa vuonna 1916. Työnsä ohella hän toimi nuoriso-, laulu- ja urheiluseurojen sekä useiden näytelmäseurojen ja huvitoimikuntien johtajana.[4] Hän oli myös tunnettu ja menestynyt saaristopurjehtija.[6] Pajunen harrasti myös luistelua ja hän oli muun muassa ajamassa meren jäällä sijainneiden luistinratojen muuttamista maaradoiksi. Hänet valittiin Helsingin Luistelijain, Helsingin Luistinklubin ja Helsingfors Segelklubbin kunniajäseneksi.[3]
Rakennusmestari rakennussuunnittelijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen ensimmäistä maailmansotaa yli puolet Helsingin suurista asuntoyhtiöistä oli rakennusmestarien suunnittelemia. Tämä johtui mm. asuntopulan aiheuttamasta kovasta kysynnästä sekä arkkitehtien vähäisestä kiinnostuksesta pienasuntojen suunnitteluun.[5] Kaupungissa toimi useita gryndereitä eli rakennuttaja-urakoitsijoita, jotka perustivat asunto-osakeyhtiöitä, ostivat niille tontit, suunnittelivat talot ja myivät osakkeet. Leuto A. Pajunen oli heistä ensimmäisiä.[4] Pajunen suunnitteli ja rakennutti monia rakennuksia keskiluokan suosimaan Töölöön ja loi ratkaisuja mm. itsenäisten, työssä käyvien naisten kasvavan joukon tarpeisiin.[2]
Leuto A. Pajusen suunnittelemia rakennuksia Helsingissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taulukossa on Leuto A. Pajusen Helsinkiin suunnittelemat rakennukset, jotka on luetteloitu Suomen arkkitehtuurimuseon arkistoon.[7] Muista lähteistä lisätyt tiedot on merkitty viitenumeroilla.
Osoite | Rakennusvuosi | Muut suunnittelijat |
---|---|---|
Armfeltintie 3 | 1911 | John Settergren |
Merikatu 35 | 1911 | G.Hj. Väänänen |
Albertinkatu 10 | 1912 | O. Holvikivi |
Hämeentie 26 | 1912 | |
Kinaporinkatu 1 | 1912 | |
Mannerheimintie 56 – Runeberginkatu 69 [8] | 1912 | J. Holvikivi |
Laivanvarustajankatu 3 | 1913 | A. Malmi |
Vallilantie 19 | 1914 | |
Viides linja 2 | 1914 | |
Freesenkatu 3 | 1919 | |
Fredrikinkatu 75 | 1920 | |
Museokatu 23 | 1921 | |
Arkadiankatu 14 | 1921 | |
Arkadiankatu 12 | 1922 | |
Runeberginkatu 21 | 1922 | |
Nervanderinkatu 7 | 1923 | |
Arkadiankatu 16 | 1923 | |
Arkadiankatu 18 | 1923 | |
Arkadiankatu 20 [9] | 1924 | |
Fredrikinkatu 77 | 1924 | |
Tunturikatu 15 | 1925 | |
Mannerheimintie 60 | 1926 | |
Mannerheimintie 66 | 1926 | |
Kolmas linja 6 | 1926 | |
Fleminginkatu 11 | 1926 | |
Ilmarinkatu 12 | 1927 | T. Pajunen |
Ilmarinkatu 6 | 1928 | T. Pajunen |
Ilmarinkatu 8 | 1928 | T. Pajunen |
Laivanvarustajankatu 2 | 1928 | T. Pajunen |
Apollonkatu 17 | 1931 | |
Apollonkatu 19 | 1932 | |
Runeberginkatu 36 | 1932 | |
Döbelninkatu 3b [8] | 1933 | |
Döbelninkatu 3a | 1934 | |
Mechelininkatu 16 | 1936 | |
Mannerheimintie 47 | 1938 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Leuto Armas Pajusen kuolinilmoitus (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 8.3.1950, HS Aikakone. Viitattu 22.3.2018.
- ↑ a b Kaupunginmuseon kannanotto Museokatu 23 kiinteistön poikkeamispäätöshakemuksesta käyttötarkoituksen muutokseen 26.2.2015. Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ a b c 50-vuotias. Rakennusmestari Leuto A. Pajunen, Helsingin Sanomat, 06.01.1938, nro 5, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Nevalainen, Laika Katriina: Rationalisoitua säädynmukaisuutta. Helsinkiläiset ja turkulaiset keskuskeittiötalot 1900–1920-luvuilla. Pro gradu -tutkielma. (s. 73–74) 2012. Helsingin yliopisto. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ a b Suominen-Kokkonen, Renja: Kaartinen, Heikki (1872 - 1947) | Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura www.kansallisbiografia.fi. 11.10.2000. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ Häyhä, Heikki: Saaristoristeilijät. Puupaatti, 2/2014, s. 14. Suomenlahden Puuveneilijät Ry.
- ↑ Museokatu 23:ssa sijaitsee Leuto A. kysy.fi. 5.7.2011. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 12.3.2016. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ a b Lindh, Tommi: Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta saunalahti.fi. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ Saarikangas, Kirsi: Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. s. 527, viite 69. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-309-X