Lumefantriini
Lumefantriini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
2-(dibutyyliamino)-1-[(9Z)-2,7-dikloori-9-[(4-kloorifenyyli)metylideeni]fluoren-4-yyli]etanoli | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | ? |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C30H32NCl3O |
Moolimassa | 528,916 |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Fysikaaliset tiedot | |
Sulamispiste | 130–132 °C [1] |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Proteiinisitoutuminen | 99,7 %[2] |
Metabolia | hepaattinen |
Puoliintumisaika | 33–275 tuntia[3] |
Ekskreetio | ? |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | oraalinen |
Lumefantriini (C30H32NCl3O) on aromaattisiin aminoalkoholeihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä malarian hoitoon yhdessä muiden lääkeaineiden kanssa. Lumefantriini kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[4]
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa lumefantriini on keltaista kiteistä ainetta. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee poolittomiin orgaanisiin liuottimiin esimerkiksi öljyihin. Lumefantriini on heikosti emäksistä. Lumefantriini on kiraalinen yhdiste ja molemmat sen enantiomeereista ovat lääkeaineena aktiivisia. Lumefantriinin Plasmodium-suvun malarialoisiota tappava vaikutus perustuu siihen, että se estää hemipolymeraasientsyymin toimintaa. Tämän seurauksena alkueläinten soluihin kertyy niille myrkyllistä protoporfyriini IX:n ja raudan kompleksia. Lumefantriinia käytetään yhdessä artemeetterin kanssa ja se annostellaan tablettina suun kautta. Yhdistelmä on teholtaan hyvä erityisesti alueilla, joilla meflokiini on menettänyt tehoaan vastustuskyvyn kehittymisen vuoksi.[1][3][5][6][7][8][9]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lumefantriinin ja artemeetterin yhdistelmä on yleensä hyvin siedetty. Mahdollisia haittavaikutuksia voivat olla pääkipu, huimaus ja ruuansulatuskanavan oireet.[3][8]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lumefantriinin synteesin lähtöaine on fluoreeni, joka kloorataan ensimmäisessä vaiheessa 2,7-dikloorifluoreeniksi. Seuraavassa vaiheessa tämä välituote reagoi klooriasetyylikloridin kanssa Friedel–Crafts-asylointireaktiolla ja muodostunut klooriesteri pelkistetään epoksidiksi kaliumboorihydridin avulla. Dibutyyliamiini reagoi epoksidiryhmän kanssa muodostaen aminoalkoholiryhmän. Lumefantriinin synteesin viimeinen vaihe on tämän välituotteen reaktio p-klooribentsaldehydin kanssa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Guoqiao Li, Ying Li, Zelin Li, Meiyi Zeng: Artemisinin-Based and Other Antimalarials, s. 416–419. Academic Press, 2018. ISBN 978-0-12-813133-6 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.6.2019). (englanniksi)
- ↑ Lumefantrine DrugBank. Viitattu 19.6.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c World Health Organization: Guidelines for the Treatment of Malaria, s. 214–216. World Health Organization, 2015. ISBN 9789241549127 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.6.2019). (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 19.6.2019. (englanniksi)
- ↑ M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 2974–2982. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.6.2019). (englanniksi)
- ↑ Michael C.D. Fürst, Anna S. Pirzer & Markus R. Heinrich: Antiparasitics (PC), Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2018.
- ↑ Heli Siikamäki & Juhana E. Idänpään-Heikkilä: Mitä uutta malarialääkkeistä? – Uusimmat hoidot eivät ole kaikkien saatavilla eivätkä yksin ratkaise malariaongelmaa. Duodecim, 2007, 123. vsk, nro 11, s. 1287–1291.
- ↑ a b Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 421. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 Kirja Googlen teoshaussa (Hardcover ISBN 9th ed.) (viitattu 19.6.2019). (englanniksi)
- ↑ Henry M. Staines, Sanjeev Krishna: Treatment and Prevention of Malaria, s. 104–106. Springer, 2012. ISBN 978-3-0346-0480-2 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.6.2019). (englanniksi)