Maarian VPK
| Maarian VPK | |
|---|---|
 Maarian VPK:n logo. |
|
 Maarian VPK:n vaakuna. |
|
 Maarian VPK:n talo. |
|
| Toiminta-alue | |
| Maa | Suomi |
| Kaupunki | Turku |
| Osoite | Oikotie 7 |
| Koordinaatit | |
| Pelastuslaitos | Varsinais-Suomen pelastuslaitos |
| Yleistiedot | |
| Perustettu | 1889 |
| Hälytyksiä | 51 (2023) |
| Palopäällikkö | Mikko Rauhanen |
| Puheenjohtaja | Jori Rannikko |
| Resurssit | |
| Asemia | 1 |
| Sammutusautoja | 1 |
| Säiliöautoja | 1 |
| Miehistönkuljetusautoja | 1 |
| Huoltoautoja | 1 |
| Museopaloautoja | 1 |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
Maarian vapaaehtoinen palokunta ry on vuonna 1889 perustettu turkulainen vapaaehtoinen palokunta,[1] jossa toimii noin 120 aktiivista henkilöä. Se jakautuu viiteen osastoon: nuoriso-, hälytys-, veteraani-, soittokunta ja naisosastoon.lähde?
Vuosina 2021-2023 palokunnalle on kirjattu 50–70 hälytystehtävää vuodessa.[2]
Nuoriso-osastoon kuuluu noin 15 aktiivista nuorta.lähde? Maarian VPK:ssa on myös soittokunta, joka harjoittelee ja esiintyy aktiivisesti[3]. Maarian VPK on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta.
Kalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maarian VPK:n kalustoon kuuluu :[4]
- Sammutusauto RVS171 (2000)
- Säiliöauto RVS173 (2005)
- Huoltoauto RVS1777 (2023)
- Miehistönkuljetusauto RVS177 (2017)
- Bedford-museoauto (1949)lähde?
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maarian VPK:n historia liittyy kiinteästi Raunistulan kaupunginosan historiaan. Maaseudulla palokuntatoiminta alkoi paria poikkeusta lukuun ottamatta 1880-luvulla, jolloin Maarian Vapaaehtoinen Palosammutuskuntakin perustettiin. Kirvesmies Anders Johan Andersson oli innokas vapaaehtoisen palokuntaliikkeen kannattaja, joka kuului turkulaisena Turun VPK:n aktiivisiin jäseniin. Muutettuaan vuonna 1875 Raunistulaan hän ryhtyi täälläkin ajamaan palontorjunta-asiaa.[5]
Elokuussa 1889 pidettiin Helsingissä ensimmäinen koko maata käsittävä yleinen palokuntaiskokous, jonka merkitys palokuntalaisrintaman laajenemiselle on tunnettu. Kokouksen rohkaisemana Andersson ryhtyi jälleen uuteen perustamisyritykseen, joka tällä kerralla tuotti tulosta.[5]
Syyskuun 8. päivä vuonna 1889 kutsui Andersson koolle nelisenkymmentä nuorta Raunistulan kylän Ylikonsan taloon. Andersson avasi kokouksen ja ilmoitti, miksi se oli kutsuttu koolle. Tämän jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Alarik Mecklin. Kokouksessa päätettiin heti perustaa ”Maarian Vapaaehtoinen Palosammutuskunta”. Puheenjohtaja ilmoitti samassa tilaisuudessa, että Raunistulan kyläläiset olivat ostaneet 200 markkaa maksaneen paloruiskun, joka lahjoitettiin vastaperustetulle palokunnalle.
Jo ensimmäisessä kokouksessa liittyi palosammutuskuntaan 30 jäsentä. Seuraavissa kokouksissa jäseniä tuli lisää niin, että vuoden lopulla jäsenmäärä oli nimikirjan mukaan 61.[5]
Palokunta saa oman talon
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen vuokrahuoneensa Maarian VPK sai Tampereentien varrelta, osoitteesta Vätti n:o 32, jossa palokunnan käytettävänä oli räätäli Vikmanilta vuokrattu huone kokouksia ja soittoharjoituksia varten. Vuonna 1898 muutettiin leipuri Tammisen taloon Kastu n:o 6:een.
Koska vuokrakiinteistöt eivät tyydyttäneet palokuntalaisten tarpeita, valittiin vuonna 1892 toimikunta ajamaan oman talon hanketta. Palokunnan silloinen päällikkö J. H. Koskinen, rahastonhoitaja J. Kummer, työnjohtaja J. Henriksson ja kirvesmies S. Heinonen ilmoittivat kokouksessa 11.11.1900 muutamaa päivää aikaisemmin huutaneensa erään rakennuksen 1 500 markan kauppahinnasta. Tämä laudoista tehty rakennus sijaitsi Raunistulassa Alilonttisten maalla. Koska siitä oli toivoa saada korjaamalla sopiva huoneisto, he tarjosivat rakennusta palokunnalle jota varten se oli huutokaupasta ostettukin, tosin ilman valtuuksia.
Oman talon merkitystä osoittaa se, että palokunnan jäsenluku kohosi seuraavina vuosina nopeasti. Vuonna 1907 jäsenmäärän ollessa suurimmillaan palokuntalaisia oli yhteensä 219.[5]
Palokalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1925 hankittiin ensimmäinen Mäntän tehtaan valmistama autoruisku (n:o 7) 60 000 markalla. Hankkeen rahoittamiseksi pidetyt arpajaiset tuottivat runsaat 16 000 markkaa, Maarian kunta luovutti tähän tarkoitukseen 25 000 markkaa ja lopusta selvittiin lainalla. Samana vuonna lisättiin letkumäärää 500 metrillä.[5]
Vuonna 1939 palokalustoa oli jo runsaasti. Kalustoon kuului muun muassa:
- 4 moottoriruiskua (autoruisku ja kolme kannettavaa)
- 3 autoa
- 1 linja-auto
- 6 käsivoimaruiskua ja kolme pienempää ensiapuruiskua
- 8 jatkotikkaita
- 1 800 metriä letkuja
- 3 vesijohdon nostoputkea
- 18 suihkuputkia
- 3 haaroituskappaletta
- 14 letkukelaa
- 3 palopurjetta
- 5 savunaamaria
- ja muuta pienempää kalustoa.
Osastot ja niiden tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maarian palokunta oli jaettu kolmeen osastoon, joilla oli eri tehtävät ja tunnusväri. Nämä olivat:
- I:n osaston tehtävä tulipaloissa oli veden hankinta ja sen tunnusväri oli keltainen
- II:n sammutustyö ja sen tunnusväri oli punainen
- III:n pelastustyö ja sen tunnusväri oli sininen
Yhteistoiminta muiden palokuntien ja järjestöjen kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maarian VPK kutsui elokuun 27. ja 28. päivä vuonna 1897 koko läänin maalaispalokuntien edustajat koolle Kärsämäen kansakouluun. Kutsua noudattivat Nakkilan, Nousiaisten, Paimion, Pauluksen, Paraisten, Piikkiön ja Ruosniemen vapaaehtoiset palokunnat.[5]
Kokouksen tarkoituksena oli perustaa maalaispalokuntien lääninliitto, mutta lopullista päätöstä ei tässä kokouksessa tehty. Kokouksessa kuitenkin velvoitettiin Nakkilan VPK:ta huolehtimaan seuraavan neuvottelutilaisuuden koolle kutsumisesta, jossa piti päättää lopullisesti lääninliiton perustamisesta. Tästä kokouksesta ei kuitenkaan tullut mitään luultavasti siitä syystä, etteivät venäläiset viranomaiset kuluneen vuosisadan viimeisinä vuosina sallineet tämänkään laatuisia tilaisuuksia. Kun Turun ja Porin läänin Palokuntien Lääninliitto vihdoinkin vuonna 1933 perustettiin, yhtyi Maarian VPK luonnollisesti myös heti sen jäseneksi.[5]
Paras osoitus kotipitäjän rajojen ulkopuolelle suuntautuvasta harrastuksesta on Maarian VPK:n tekemä tuloksellinen ”lähetystyö” naapuripitäjissä, vapaaehtoisen palokuntaliikkeen hyväksi. Maskun, Raision, Paattisten ja Ruskon VPK:t ovat nimittäin syntyneet maarialaisten aloitteesta.[5]
Palokuntatalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistys hankki Raunistulasta tontin vuonna 1900 ja muutti tontilla olleen rakennuksen palokuntataloksi. VPK rakensi tontille ensin kalustosuojan, ja uuden kivirakenteisen päärakennuksen joka valmistui vuonna 1961. Entinen palokuntatalo purettiin vuonna 1984.[1]
Maarian VPK:n talon paikalle kaavoitettiin vuonna 2020 kerrostaloja.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Samuli Saarinen: Maarian VPK-talo - Rakennushistoriaselvitys Turku. 2017 / 2020. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Hälytykset Maarian VPK. Viitattu 17.12.2024.
- ↑ Maarian VPK:n soittokunta (perustettu v. 1938). Maarian VPK. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Yksiköt Maarian VPK. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ a b c d e f g h Historiaa Maarian VPK. Viitattu 17.12.2024.
- ↑ Maarian VPK:n talon tilalle nousee kerrostaloja Aamuset. 24.8.2020. Viitattu 16.12.2024.