Messiaaninen juutalaisuus

Messiaaninen juutalaisuus on vakiintunut nimike vapaakirkolliselle liikkeelle, joka yhdistää opissaan ja jumalanpalveluselämässään juutalaista traditiota kristilliseen teologiaan.

Alkukirkon ajoista asti on juutalaisia kääntynyt kristinuskoon. Messiaaniseksi juutalaisuudeksi kutsuttu juutalais-kristillinen liike alkoi muodostua kuitenkin vasta 1800-luvulla englanninkielisessä maailmassa luoden pohjan nykyajan messiaanisille liikkeille.

Kaikki kristinuskoa tunnustavat juutalaiset eivät suinkaan samastu messiaaniseen juutalaisuuteen, eivätkä kaikki messiaaniset juutalaiset samastu historialliseen kristinuskoon. Nimitystä "juutalaiskristitty" käytetään tavallisesti perinteisten kristillisten kirkkojen piirissä uskoaan harjoittavasta syntyperäisestä juutalaisesta, kun messiaanisilla juutalaisilla tarkoitetaan synagogassa kokoontuvia ja juutalaista kalenteria ja juutalaisia tapoja noudattavia Jeesukseen uskovia, olivatpa nämä etnisesti juutalaisia tai eivät. Termejä käytetään kuitenkin osin epäselvästi rinnakkain kun tarkoitetaan yleisesti Jeesukseen uskovia juutalaisia.

Messiaanisen liikkeen kannattajien lukumäärä oli vuonna 1998 noin 250 000 ympäri maailman. Se on kasvanut voimakkaasti varsinkin Yhdysvalloissa, Etelä-Afrikassa sekä Israelissa, missä seurakuntien jäsenlukua kasvattavat varsinkin paluumuuttolain kautta maahan saapuneet juutalais-kristilliset sekaperheet. Lukua on nykyään vaikea arvioida myös siksi, että suuri osa liikkeen kannattajista ei kuulu virallisesti mihinkään järjestäytyneeseen messiaaniseen seurakuntaan.

Uskonnollinen toiminta

Useimmat messiaaniset seurakunnat noudattavat perinteistä juutalaista synagogapalveluksen mallia (riittiä) esineistöineen, rukouksineen ja Tooran lukuineen, poikalapsille suoritetaan ympärileikkaus ja juutalaiset juhlapäivät vietetään perinteiden mukaisesti. Sen sijaan Tooran ohella pyhänä kirjana luetaan Uutta Testamenttia, hepreaksi Brit Hadasha. Toiset seurakunnat taas sitoutuvat väljemmin juutalaisiin perinteisiin ja ovat jumalanpalvelusmuodoissaan lähempänä vapaita kirkkokuntia.

Useimmat messiaaniset seurakunnat pidättäytyvät perinteisten kristillisten symbolien kuten ristin käytöstä ja sunnuntain sijasta juhlapäivänä vietetään sapattia. Kristillisen kirkon juhlia kuten joulua tai pääsiäistä ei vietetä seurakunnissa, joskin yksityiset jäsenet saattavat juhlia niitä perhepiirissä. Uskoville suoritetaan kristillisen käytännön mukainen upotuskaste ja ehtoollista vietetään UT:n asetuksen mukaisesti. Liikkeen hengelliset johtajat ovat koulutukseltaan pääosin eri evankelisten vapaiden suuntien pastoreita.^{lähde tarkemmin?}

Suhde juutalaisuuteen

Perinteisen juutalaisuuden ja messiaanisuuden suhde ei ole ongelmaton. Suurin ero on Nasaretin Jeesuksen hyväksyminen messiaana ja Jumalan poikana kristillisen kolminaisuusopin mukaisesti. Juutalaisen uskon mukaan oppi kolmiyhteisestä jumalasta ei ole raamatullinen ja se sijoittuu siten sekä juutalaisuudelle että islamille ominaisen ehdottoman monoteismin ulkopuolelle. Kaikki perinteisen juutalaisuuden pääsuunnat (ortodoksit, konservatiivit, reformoidut) pitävät messiaanisia synagogia kristillisinä kirkkoina ja siten ei-juutalaisina yhteisöinä. Tämä on myös Israelin valtion virallinen kanta ja näin messiaanista juutalaisuutta avoimesti tunnustavat eivät kuulu esimerkiksi maan paluumuuttolain piiriin.

Osa messiaanisten seurakuntien jäsenistä on juutalaisia matrilineaarisen periaatteen mukaan. Näiden lisäksi on monia juutalais-kristillisistä seka-avioliitoista syntyneitä sekä niitä, joilla on jotain kautta juutalaisia perhesiteitä. Huomattava osa liikkeen kannattajista on kuitenkin ei-juutalaisperäisiä evankelisia kristittyjä, jotka tuntevat lähestyvänsä liikkeen kautta kristinuskon alkujuurta.

Oppi kolmiyhteisestä jumalasta muodostaa suurimman ongelman suhteessa Tooran opettamaan Jumalan ehdottomaan ykseyteen. Juutalaisen lain (halacha) mukaan kristityksi kääntyvä juutalainen kieltää yhden juutalaisen uskon peruspilareista ja syyllistyy epäjumalanpalvelukseen. Toiseen uskontoon kääntynyt juutalainen voi palata takaisin, koska hänen syvintä olemustaan, juutalaisuutta, ei voi peruuttaa. Tilanne on kuitenkin toinen juutalaisen naisen kohdalla: toiseen uskontoon kääntymisen jälkeen syntyneitä lapsia ei enää katsota juutalaisiksi. Jos jälkeläiset haluavat palata takaisin äidin vanhaan uskoon, on heidän suoritettava kääntymisprosessi samoin kuten kenen tahansa ei-juutalaisen.

Toisaalta tiedetään myös tapauksista, joissa messiaaninen seurakunta on vaatinut ei-juutalaista alkuperää olevaa kristittyä ympärileikkauttamaan itsensä voidakseen tulla kutsutuksi messiaaniseksi juutalaiseksi.

Juutalaislähetystyö

Messiaanisten seurakuntien toimintaan liittyy kiinteästi juutalaisten parissa tehtävä lähetystyö. Yksi näkyvimmistä järjestöistä on baptistipastori Moishe Rosenin 1973 perustama Jews for Jesus -liike.

Aiheesta muualla

Juutalaislähetystyö

• Jews for Jesus

Anti-missionäärijärjestöjä

• Messiahpage (Arkistoitu – Internet Archive)
• Messiahtruth
• Outreach Judaism

Historiaa

• The Ascendance of "Messianic Judaism" in the Context of "Hebrew Christianity" (Arkistoitu – Internet Archive)