Metateesi (kielitiede)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Metateesi tarkoittaa kielitieteessä sanan äänteiden tai tavujen keskinäistä paikanvaihtoa.[1] Esimerkiksi sanassa viitake ('viikate') kaksi viimeistä tavua ovat vaihtaneet keskenään paikkaa. Sanan vene alkuperäinen muoto on ollut *veneh, josta runokielessä käytetään metateettistä muotoa venhe.

Esimerkki:

  • Leijona > jellona
  • Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. (Suomenkielinen oppikirja) Helsinki: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1
  1. a b Wiik, s. 183.