Miho Takagi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Miho Takagi
Miho Takagi
Maa:  Japani
Naisten pikaluistelu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Pyeongchang 2018 joukkuetakaa-ajo
Kultaa Kultaa Peking 2022 1 000 m
Hopeaa Hopeaa Pyeongchang 2018 1 500 m
Hopeaa Hopeaa Peking 2022 500 m
Hopeaa Hopeaa Peking 2022 1 500 m
Hopeaa Hopeaa Peking 2022 joukkuetakaa-ajo
Pronssia Pronssia Pyeongchang 2018 1 000 m
Yleisluistelun MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Amsterdam 2018 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Calgary 2019 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Hamar 2022 yhteispisteet
Pronssia Pronssia Hamar 2017 yhteispisteet
Sprinttereiden MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Hamar 2020 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Inzell 2024 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Heerenveen 2019 yhteispisteet
Matkakohtaiset MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Heerenveen 2015 joukkuetakaa-ajo
Kultaa Kultaa Inzell 2019 joukkuetakaa-ajo
Kultaa Kultaa Salt Lake City 2020 joukkuetakaa-ajo
Kultaa Kultaa Calgary 2024 1 000 m
Kultaa Kultaa Calgary 2024 1 500 m
Hopeaa Hopeaa Kolomna 2016 joukkuetakaa-ajo
Hopeaa Hopeaa Gangwon 2017 joukkuetakaa-ajo
Hopeaa Hopeaa Inzell 2019 1 500 m
Pronssia Pronssia Kolomna 2016 yhteislähtö
Pronssia Pronssia Gangwon 2017 1 500 m
Pronssia Pronssia Salt Lake City 2020 1 000 m
Pronssia Pronssia Heerenveen 2023 1 000 m
Pronssia Pronssia Heerenveen 2023 1 500 m

Miho Takagi (jap. 髙木美帆, Takagi Miho; s. 22. toukokuuta 1994)[1] on japanilainen pikaluistelun olympiavoittaja.

Takagi osallistui olympialaisiin ensimmäisen kerran Vancouverissa 2010. Tuolloin hän sijoittui 1 500 metrillä 23:nneksi ja 1 000 metrillä 35:nneksi sekä oli varanaisena joukkuetakaa-ajossa hopeaa saavuttaneessa Japanin joukkueessa. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän voitti kultaa joukkuetakaa-ajossa sekä saavutti hopeaa 1 500 metrillä ja pronssia 1 000 metrillä. 3 000 metrillä hän oli viides. Joukkuetakaa-ajon kultamitalijoukkueeseen kuului myös hänen isosiskonsa Nana Takagi[2]. Pekingin olympialaisissa 2022 hän voitti kultaa 1 000 metrillä ajalla 1.13,19, saavutti hopeaa 500 metrillä, 1 500 metrillä ja joukkuetakaa-ajossa sekä sijoittui kuudenneksi 3 000  metrillä.

Takagi voitti matkakohtaisissa MM-kilpailuissa joukkuetakaa-ajon maailmanmestaruuden Heerenveenissä 2015, Inzellissä 2019 ja Salt Lake Cityssä 2020, jossa Japani teki maailmanennätyksen 2.50,76. Hän voitti 1 000 ja 1 500 metrin maailmanmestaruuden 2024. Hän saavutti MM-hopeaa joukkuetakaa-ajossa Kolomnassa 2016 ja Gangwonissa 2017 sekä 1 500 metrillä 2019. MM-pronssia hän sai yhteislähdössä 2016, 1 500 metrillä 2017 ja 2023, 1 500 metrillä 2020 ja 2023 sekä joukkuetakaa-ajossa 2024. Yleisluistelun MM-kilpailuissa hän saavutti kultaa Amsterdamissa 2018, hopeaa Calgaryssä 2019 ja Hamarissa 2022, pronssia Hamarissa 2017 sekä sijoittui kuudenneksi Berliinissä 2016, 11:nneksi Calgaryssä 2015 ja 12:nneksi Heerenveenissä 2014. Sprinttereiden MM-kilpailuissa hän saavutti kultaa Hamarissa 2020 ja Inzellissä 2024 sekä hopeaa Heerenveenissä 2019. Vuosina 2011–2012 hän voitti viisi juniorien maailmanmestaruutta.

Takagi voitti maailmancupin kokonaiskilpailun ja 1 500 metrin cupin kaudella 2017–2018[3]. Kaudella 2016–2017 hän sijoittui toiseksi maailmancupin kokonaiskilpailussa ja 1 000 metrin cupissa sekä kolmanneksi 1 500 metrillä[4]. Kaudella 2018–2019 hän sijoittui toiseksi sekä 1 000[5] että 1 500 metrin[6] maailmancupeissa. Kaudella 2019–2020 hän oli toinen 1 500 metrin cupissa. Kaudella 2021–2022 hän voitti 1 500 metrin cupin ja oli toinen 1 000 metrillä. Hän voitti 1 000 ja 1 500 metrin cupit kausilla 2022–2023 ja 2023–2024.[7]

Matka Aika Paikka Päivä
500 metriä 37,12 Peking 13. helmikuuta 2022
1 000 metriä 1.11,71 Salt Lake City 9. maaliskuuta 2019
1 500 metriä 1.49,83 Salt Lake City 10. maaliskuuta 2019
3 000 metriä 3.55,45 Calgary 10. joulukuuta 2021
5 000 metriä 7.00,08 Calgary 16. joulukuuta 2022
joukkuesprintti 1.24,32 Salt Lake City 19. tammikuuta 2024
joukkuetakaa-ajo 2.50,76 Salt Lake City 14. helmikuuta 2020
  1. Miho Takagi Olympedia. (englanniksi)
  2. Fielding, Gus: Miho Takagi overjoyed after claiming coveted gold medal in team pursuit The Japan Times. 22.2.2018. Arkistoitu 26.4.2019. Viitattu 7.3.2018. (englanniksi)
  3. ISU World Cup Speed Skating Finals 2017-2018 ISU. Viitattu 3.4.2018. (englanniksi)
  4. ISU World Cup Speed Skating Final March 11-12, 2017 ISU. Viitattu 3.4.2018. (englanniksi)
  5. ISU World Cup 1000m Ladies Season: 2018 ~ 2019 isuresults.eu. Viitattu 26.3.2019. (englanniksi)
  6. ISU World Cup 1500m Ladies Season: 2018 ~ 2019 isuresults.eu. Viitattu 26.3.2019. (englanniksi)
  7. WORLD CUP STANDINGS ISU. Viitattu 19.2.2024.