Mustiala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Tammelan kylää ja maanviljelysopistoa. Paikannimestä Mustila on täsmennyssivu.
Mustiala

Mustiala

Koordinaatit: 60°49′10″N, 23°46′15″E

Valtio Suomi
Maakunta Kanta-Häme
Kunta Tammela
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Postinumero 31310 Mustiala[1]











Mustialan opiston peltoja 1899 I. K. Inhan kuvaamana.

Mustiala on kylä, joka sijaitsee Tammelan kunnassa, Kanta-Hämeen maakunnassa.

Mustialassa sijaitsevat nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin yksiköt, joissa voi opiskella maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa. Mustiala oli alun perin Suomen ensimmäinen käytännöllis-tietopuolinen maanviljelysoppilaitos, joka perustettiin vuonna 1840. Mustialassa sijaitsevat myös maataloushistoriallinen museo ja Kuninkaankartanon panimo. Mustialassa on sijainnut Suomen ensimmäinen maalaisposti, joka perustettiin vuonna 1860.[2][3] Alueella on edelleen oma postitoimipaikka ja postinumero, joka on 31310.[1]

Maanviljelysopiston historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljelysopisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustialan maanviljelysopiston syntyyn vaikuttivat jo 1700-luvulla alkanut yleinen kiinnostus kehittää maataloutta tuottavammaksi ja samalla kehittää Suomen omaa taloutta. Maanviljelysopiston perusti Suomen Talousseura, joka katsoi Suomen talouden kehittyvän parhaiten maatalouden kehittämisen kautta. Opiston perustamisvaliokunnassa olivat muun muassa Talousseuran puheenjohtaja Lars Gabriel von Haartman ja opiston ensimmäinen johtaja Sebastian Gripenberg.[4] Opisto siirtyi valtion haltuun vuonna 1860.

Opiston tarkoituksena oli kouluttaa karjanhoitajia ja maitotalouden hoitajia, lampureita ja maanviljelystyönjohtajia eli vouteja palvelemaan ensisijaisesti suurtiloja ja kartanoita. Katsottiin myös, että järkiperäinen maanviljelys leviäisi suurimmilta tiloilta myös pienimpien tilojen keskuuteen. Opiskelu oli jaoteltuna teoreettiseen ja käytännön opiskeluun, joka kuitenkin alkuvuosina painottui käytännön opiskeluun. Mustialan opistossa 1. marraskuuta 1840 aloitti opiskelunsa kahdeksan voutioppilasta ja kaksi karjakko-oppilasta. Mustialassa annettiin maan ylintä maanviljelysopetusta vuodesta 1865 lähtien, jolloin siellä alettiin kouluttaa agronomeja. Erotuksena myöhemmistä Helsingin yliopistossa opiskelleista agronomeista Mustialasta valmistuneita agronomeja kutsuttiin aikoinaan mustialiiteiksi.[4] Ylempi meijeriosasto perustettiin vuonna 1881. Suomenkielinen opetus Mustialassa alkoi vuonna 1890.[5]

Maanviljelysopiston opetusohjelmaan kuului myös muita koulutuslinjoja ja kursseja. Mustialan opistossa harjoitettiin kouluttamisen lisäksi koetoimintaa, jossa kasvatettiin Suomessa tuntemattomimpia eläin- ja kasvilajeja. Maanviljelysopistossa myös kehitettiin ja koekäytettiin maanviljelyksessä tarvittavia työkaluja. Professori Gösta Grotenfelt perusti Mustialaan vuonna 1905 maataloushistoriallisen museon, jonka kokoelma koostui vanhoista maatalous- ja kotitalousvälineistä sekä aiheeseen liittyvistä kirjoista.

Maanviljelysopiston johtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiston johtajina toimivat seuraavat henkilöt:[6]

Maamiesopisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun korkein maatalousopetus siirrettiin vuonna 1908 Helsingin yliopistoon, perustettiin Mustialaan maamiesopisto[7] vuoden 1906 päätöksellä. Opisto on kuulunut Hämeen ammattikorkeakouluun vuodesta 1992 lähtien.

Punakaarti pidätti huhtikuussa 1918 Suomen sisällissodan aikana 39 Mustialan opiskelijaa. Näistä pidättäjät murhasivat 29 Kuurilan junamurhissa ilman oikeudenkäyntiä.[8]

Mustialan rakennuksia heinäkuussa 2014.

Opiston rakennettu ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustialan maanviljelysopisto sijoitettiin entiseen Uudenmaan ja Hämeen ratsujoukkojen everstiluutnantin virkataloon, joka oli perustettu vuonna 1694. Ennen virkataloa paikalla oli sijainnut Kustaa Vaasan aikainen kuninkaankartano. Tila oli toiminut myöhemmin Portaan, Kalvolan ja Saarioisten pitäjien voudin asuinpaikkana. Mustiala läänitettiin Klaus Kristerinpoika Hornille vuonna 1562.

Mustialan maanviljelysopistoa alettiin rakentaa Turun kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylichin johdolla vuonna 1838. Tuolloin vanhoista virkatalon rakennuksista oli osa vielä säilynyt, mutta myöhemmin ne purettiin kokonaan pois. Arkkitehti Gylich on suunnitellut opiston ensimmäiset matalat empiretyyliset asuinrakennukset. Myöhemmin rakennuskokonaisuutta ovat täydentäneet Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt kaksikerroksisella uusrenessanssityylisellä opistorakennuksella (vanha talousrakennus) ja luultavasti myös Turun ja Porin lääninarkkitehti Georg Theodor von Chiewitz on suunnitellut rakennuksia Mustialaan. Opiston rakennuksia ympäröi kaunis puistoalue, jonka on suunnitellut ruotsalainen puutarhuri Knut Forsberg vuonna 1865.

Vanhan museorakennuksen on suunnitellut vuonna 1905 arkkitehti Henrik Reinhold Helin ja uudemman museorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jalmari Peltonen. He ovat myös muilla tavoin vaikuttaneet Mustialan rakennettuun ympäristöön 1900-luvulla. Arkkitehti Peltonen on muun muassa suunnitellut opiston uuden päärakennuksen vuonna 1961.

Mustialan maanviljelysopisto on osa valtakunnallisesti merkittävää Mustiala-Porras-Kaukolanharju -nimistä maisema-aluetta. Mustialan maanviljelysopisto on luokiteltu myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[9]

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakkapeliittatapahtuma on jo yli neljännesvuosisadan ajan elokuun ensimmäisenä viikonloppuna herättänyt henkiin 1600-luvun hakkapeliitta-ajan. Tapahtumassa on mm. aito 1600-luvun markkinatori sekä työnäytöksiä.

Bella Italia on vuodesta 1991 alkaen heinäkuussa järjestetty italialaismerkkisten ajoneuvojen kokoontuminen ja näyttely.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Postinumerohaun tulos Posti. Viitattu 24.7.2018.
  2. ↑ Postin toimipaikkaverkolla on pitkä historia Postimuseo. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 24.7.2018.
  3. ↑ Postitoimipaikat - Mustiala Postimuseo. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 24.7.2018.
  4. ↑ a b Hamk oy: Mustiala 175 vuotta (Video) (Sivulla oleva videon alku.) www.hamk.fi. 2015. Arkistoitu 23.7.2018.
  5. ↑ ”Maatalouden murros”, Suomen historian pikkujättiläinen, s. 523. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0
  6. ↑ Vanha Mustiala. Maaseudun Tulevaisuus, 26.8.1933, nro 94, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.8.2023.
  7. ↑ Ennola, Kari: Lehdistökuvat, Mustiala, Tammela Maisema ja aika – I.K.Inha ja K. A. Ennola. Viitattu 30.6.2010.
  8. ↑ Joukkosurma 1918: Mustialan oppilaiden viimeinen junamatka Suomen Kuvalehti. Viitattu 1.5.2016.
  9. ↑ Mustialan maanviljelysopisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mustiala&oldid=22671649”