Neustria
Neustria (”Uusi maa”) oli 500–700-luvuilla frankkien valtakunnan läntinen osa (lat. Francia occidentalis).[1][2] Se oli itsenäinen kuningaskunta, jonka pääkaupunkina oli Soissons. Neustria muodostui vuonna 511, kun valtakunta jaettiin Klodvigin kuoltua tämän poikien kesken.lähde?
Loputtomat sukusodat alkoivat heikentää merovingikuninkaiden vaikutusvaltaa 600-luvulla, ja todellista valtaa alkoivat käyttää niin Neustriassa kuin Austrasiassakin major domukset, mahtavat käskynhaltijat.[3]
Vuonna 687 Austrasian major domus Pipin Heristalilainen löi Neustrian joukot Tertryn taistelussa ja yhdisti valtakunnan itäiset ja läntiset osat.[2]Karolingien kuningashuoneen aikana Austrasia, Neustria ja Burgundi yhdistettiin yhden kuninkaan hallitsemaksi valtakunnaksi, ja Neustria itsenäisenä alueena lakkasi vähitellen olemasta.lähde?
Neustrian kuninkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kildebert I (511–558)
- Klotar I (558–561)
- Karibert I (561-567)
- Kilperik I (561-584)
- Klotar II (584–629)
- Dagobert I (629–639)
- Klodvig II (639-658)
- Klotar III (658-673)
- Teoderik III (675-691)
- Klodvig IV (691–695)
- Kildebert III (695–711)
- Dagobert III (711–715)
- Kilperik II (715–721)
- Teoderik IV (721–737)
- Kilderik III (743–751)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikki Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 7. Helsinki: Otava 1984. ISBN 951-1-07689-2.