Nikolai Garin-Mihailovski
Nikolai Georgijevitš Mihailovski (ven. Никола́й Гео́ргиевич Михайло́вский, kirjailijanimeltään N. Garin, Н. Га́рин; 20. helmikuuta 1852 Pietari – 10. joulukuuta 1906 Pietari[1]) oli venäläinen insinööri, kirjailija ja lehtimies.
Nikolai Garin-Mihailovski syntyi sotilaan perheeseen. Hän kävi lukion Odessassa ja valmistui Pietarin liikenneinsinööri-instituutista vuonna 1878. Garin-Mihailovski työskenteli rautatieinsinöörinä ja teki 1880-luvulla alussa epäonnistuneen kokeilun maaseudun kehittämiseksi narodnikkien oppien mukaisesti. Myöhemmin hän toimi lehtimiehenä ja tuki bolševikkien toimintaa.[1][2]
Garin-Mihailovski alkoi kirjoittaa 1880-luvun lopussa. Hänen kuvasi kertomuksissaan maaseutua, työläisiä ja teknistä sivistyneistöä. Kirjailijan teoksista keskeisin on muuttuvan Venäjän nuorisoa kuvaava omaelämäkerrallinen sarja Tjoman lapsuus (Detstvo Tjomy, 1892), Gimnazisty (”Lukiolaisia”, 1893), Studenty (”Opiskelijoita”, 1895) ja Inženery (”Insinöörejä”, 1907). Hän julkaisi myös matkakuvauksia Koreasta ja Kiinasta.[1][2]
Suomennettuja teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korealaisia satuja (Koreiskije skazki). Suom. Annikki Kemppi. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1956.
- Timo ja Musti (Tjoma i Žutška). Suom. Inkeri Letonmäki. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1950.
- Tjoman lapsuus (Detstvo Tjomy). Suom. Inkeri Letonmäki. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen STN:n valtion kustannusliike, 1955.
