Nyköping

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Ruotsin kaupunkia ja taajamaa. Nykøbing-nimisistä paikoista Tanskassa on täsmennyssivu.
Nyköping
Nyköpingin Stora torget ja kaupungintalo.
Nyköpingin Stora torget ja kaupungintalo.

Nyköping

Koordinaatit: 58°45′10″N, 17°0′31″E

Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Södermanlandin lääni
Maakunta Södermanland
Kunta Nyköpingin kunta
Pinta-ala
 – Maa 13,43 km²
Väkiluku 29 891
 – Väestötiheys 2 225,7 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]


















Nyköping on entinen kaupunki ja nykyinen Nyköpingin kunnan keskustaajama. Nyköping on myös Södermanlandin läänin pääkaupunki ja kuuluu samannimiseen Södermanlandin historialliseen maakuntaan. Kaupunkitaajama sijaitsee jokisuussa Itämeren rannikolla. Vuoden 2010 lopussa taajamassa oli 29 891 asukasta.[1]

Jo 1100-luvulla Nyköping oli huomattava markkinapaikka. Birger Jarl alkoi rakennuttaa sinne Nyköpingshusin linnaa vuonna 1253. Linnan historiasta muistetaan Nyköpingin pidot vuonna 1317. Linna paloi pahoin 1600-luvulla, ja sen raunioista vietiin rakennusaineita Tukholman linnoittamiseen. Merkittäviä rakennuksia ovat myös Pyhän Nikolauksen kirkko ja Allhelgonakyrkan 1200-luvulta.

Nykyään kaupungissa on monipuolista teollisuutta. Ryanairin "Tukholman lennoillaan" käyttämä Skavstan lentoasema sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä kaupungista. Tämä entinen sotilaslentokenttä on Ruotsin kolmanneksi vilkkain lentokenttä. Sitä käyttää myös WizzAir.

Anna Lindh asui 1990-luvulta kuolemaansa asti Nyköpingissä, ja kulki päivittäin junalla Tukholmaan kuten monet muutkin Nyköpingin asukkaat.

Media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanomalehti Södermanlands Nyheter ilmestyy kuudesti viikossa.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nyköpingin taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
 19 947
1965
  
 24 315
1970
  
 30 943
1975
  
 30 352
1980
  
 28 046
1990
  
 26 384
1995
  
 26 869
2000
  
 27 164
2005
  
 27 720
2010
  
 29 891
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2] Nyköping kasvoi yhteen Oppebyn kanssa vuonna 1970 ja Oxbackenin kanssa 2010.[2]

Kaupunginosia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Arnö
  • Brandholmen
  • Brandkärr
  • Bryngelstorp
  • Dammgruvan
  • Ekensberg
  • Fågelbo
  • Högbrunn/Gumsbacken/Idbäcken/Hemgården
  • Harg
  • Hållet/Nöthagen/Blommenhov/Anderslund
  • Isaksdal
  • Krikonbacken/Hagalund
  • Spelhagen
  • Malmbryggshagen
  • Oppeby/Oppeby gård
  • Påljungshage
  • Rosenkälla
  • Stenkulla
  • Oxbacken
  • Väster
  • Öster

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nyköpingin kaupungin vaakuna toimii nykyään koko kunnan vaakunana.
    Nyköpingin kaupungin vaakuna toimii nykyään koko kunnan vaakunana.
  • Folkungabronin silta.
    Folkungabronin silta.
  • Nyköpinginjokea kaupungin keskustassa.
    Nyköpinginjokea kaupungin keskustassa.
  • Nyköpingin oikeustalo.
    Nyköpingin oikeustalo.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960–2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nyköping.
Södermanlandin läänin kuntien keskustaajamat
Eskilstuna • Flen • Gnesta • Katrineholm • Nyköping • Oxelösund • Strängnäs • Trosa • Vingåker
Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nyköping&oldid=21798475”