Olavi Pyhä

Pyhä Olavi
	Pyhä Olavi Överselön kirkon seinämaalauksessa.
Norjan kuningas
Valtakausi	1015–1030
Edeltäjä	Harald II ; Sven Haakoninpoika ; Håkon Eriksson
Seuraaja	Knuut Suuri ; Håkon Eriksson
Syntynyt	993; Ringerike
Kuollut	29. heinäkuuta 1030; Stiklestad
Puoliso	Astrid Olofsdotter
Lapset	Maunu Hyvä ; Ulfhild Olafsdotter
Suku	Kaunotukka
Isä	Harald Grenske
Äiti	Åsta Gudbrandsdatter
Uskonto	katolinen

Olavi Pyhä tai Pyhä Olavi eli Olavi Haraldinpoika (norj. Olav II Haraldsson den hellige, muinaisnorjaksi Oláfr hinn helgi, 993 – 29. heinäkuuta 1030) oli Norjan kuningas vuosina 1015–1030. Olavi Pyhä on Norjan kansallispyhimys ja kaikkien ritareiden ja sotilaiden suojeluspyhimys.

Elämäkerta

Nuoruudessaan Olavi oli viikinki. Hän osallistui viikinkiretkille muun muassa Itämerellä, Tanskan rannikkoseuduilla ja Englannissa. Normandiassa hän omaksui kristinuskon.

Olavi teki ryöstöretken myös Suomeen todennäköisesti vuonna 1008.^[1] Retki johti Herdalerin taisteluun, jossa hän miehineen koki tappion.^[2]

Olavi palasi vuonna 1015 Norjaan ja otti vallan Eerik jaarlilta. Hän vakiinnutti kristinuskon aseman Norjassa ankarilla pakkokäännytyksillä. Niiden ansiosta hänet julistettiin myöhemmin pyhimykseksi, ja hänet on opittu tuntemaan nimellä Olavi Pyhä. Aikalaisten keskuudessa käännytykset aiheuttivat kuitenkin vihaa ja katkeruutta ja tekivät hänestä epäsuositun hallitsijan. Sen vuoksi Tanskan kuningas Knuut Suuri onnistui vuonna 1028 valloittamaan Norjan melko helposti, ja Olavi joutui pakenemaan. Vuonna 1030 Olavi palasi Norjaan ja yritti saada kruunun takaisin itselleen. Hän kuitenkin kaatui Stiklestadin taistelussa 29. heinäkuuta 1030.^[3]

Kuoleman jälkeen

Skandinavia

Olavia alettiin pian pitää pyhimyksenä, ja hänen haudastaan Trondheimin tuomiokirkossa tuli Pohjoismaiden keskeisin pyhiinvaelluskohde. Pyhän Olavin päivä (norj. Olsok, fääriksi Ólavsøka) 29. heinäkuuta on nykyäänkin Norjassa liputuspäivä. Färsaarilla sitä vietetään kansallispäivänä, joka on siellä myös pyhäpäivä.^[4]

Olavin kuoleman jälkeen vuonna 1030 malli yhdestä koko Norjan kuninkaasta jäi vastustuksesta huolimatta elämään, mutta kuninkuuden jako oli tavallista ja valta-asemista sodittiin useita kertoja.^[5]

Pyhä Olavi ja Suomi

Suomessakin on monia Pyhän Olavin mukaan nimettyjä keskiaikaisia kirkkoja. Tunnetuin lienee Sastamalan Vammalassa sijaitseva Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko, joka joutui tuhopolton kohteeksi vuonna 1997, mutta jälleenrakennettiin uudestaan 2000-luvulla. Eerik Akselinpoika Tott nimesi Olavinlinnan Pyhän Olavin mukaan. Vielä nykyäänkin Savonlinnassa vietetään joka vuosi 29. heinäkuuta Pyhän Olavin päivää kaupungin syntymäpäivänä. Martti Haavio arveli suomalaisissa loitsuissa esiintyvää Vuolankoinen-nimistä raudan ja teräaseiden synnyttäjää kansanomaistuneeksi käsitykseksi Pyhästä Olavista. Pyhä Olavi on kuva-aiheena Jomalan ja Ulvilan kunnanvaakunoissa. Kalvolan, Tyrvään ja Sysmän vaakunoissa on kuvattuna piilukirves Pyhän Olavin attribuuttina.^lähde?

Muualla Euroopassa

Lontoon Tooley Street ja St Olaf House sen varrella on nimetty aiemmin paikalla sijainneen Pyhän Olavin kirkon mukaan. Olavin kerrotaan auttaneen kuningas Ethelrediä taistelussa tanskalaisia vastaan London Bridgen luona vuonna 1014.^[6]

Pyhälle Olaville nimettyjä kirkkoja Suomessa

Luterilaisia (ja entisiä katolisia) kirkkoja

Nykyisiä katolisia kirkkoja

Jyväskylän Pyhän Olavin kirkko

Jyväskylän katolinen kirkko

Lähteet

↑ (toim.) Joonas Ahola, Frog, Clive Tolley: Fibula, Fabula, Fact: The Viking Age in Finland, s. 422. Studia Fennica, 2014.
↑ Saga of Olaf Hagarson www.sacred-texts.com. Viitattu 4.6.2016. (englanniksi)
↑ Evensberget, Snorre: Norja, s. 194. Suomentanut Rekiaro, Ilkka. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29327-X
↑ Tips inför resan 9/2015. Europa Weekend Uppleverser & äventyr runt om i Europa. Arkistoitu 21.8.2024. Viitattu 21.8.2024. (ruotsiksi)
↑ Toljamo, Eemeli: Viikinkikuninkaat pakanallisen Norjan käännyttäjinä – Kristillistämisen ja pakanuuden kuvaus Heimskringlassa Snorrin propagandana 2.11.2015. Oulun Yliopisto, Historiatieteet. Viitattu 30.11.2022.
↑ How the king of Norway pulled down London Bridge londonist.com (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olavi Pyhä Wikimedia Commonsissa

[1] (toim.) Joonas Ahola, Frog, Clive Tolley: Fibula, Fabula, Fact: The Viking Age in Finland, s. 422. Studia Fennica, 2014.

[2] Saga of Olaf Hagarson www.sacred-texts.com. Viitattu 4.6.2016. (englanniksi)

[3] Evensberget, Snorre: Norja, s. 194. Suomentanut Rekiaro, Ilkka. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29327-X

[4] Tips inför resan 9/2015. Europa Weekend Uppleverser & äventyr runt om i Europa. Arkistoitu 21.8.2024. Viitattu 21.8.2024. (ruotsiksi)

[5] Toljamo, Eemeli: Viikinkikuninkaat pakanallisen Norjan käännyttäjinä – Kristillistämisen ja pakanuuden kuvaus Heimskringlassa Snorrin propagandana 2.11.2015. Oulun Yliopisto, Historiatieteet. Viitattu 30.11.2022.

[6] How the king of Norway pulled down London Bridge londonist.com (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

n k m Norjan hallitsijat ja valtionpäämiehet
Kaunotukan suku	Harald Kaunotukka ~(872—933) Eerik Verikirves ~(933–935) Haakon Hyvä ~(935–960) Harald Harmaaturkki ~(960—970)
Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Harald Sinihammas (970—985 tai 986) Haakon Sigurdinpoika (970—995) Sven Haaraparta (985 tai 986 —995)
Kaunotukan suku	Olavi Tryggvenpoika (995–1000)
Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Eerik Haakoninpoika (1000–1012) Sven Haakoninpoika (1000–1015) Sven Haaraparta (1000–1014) Håkon Eriksson (1012–1015) Harald II (1014–1015)
Kaunotukan suku	Pyhä Olavi (1015–1028)
Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Knuut Suuri (1028–1035) Håkon Eriksson (1028–1029) Sven Aelgifunpoika (1030–1035)
Kaunotukan suku	Maunu Hyvä (1035–1047) Harald Ankara (1045–1066) Maunu Haraldinpoika (1066–1069) Olav Kyrre (1067–1093) Haakon Maununpoika (1093–1095) Maunu Paljassääri (1093–1103) Olavi Maununpoika (1103–1115) Östen Maununpoika (1103–1123) Sigurd I Jerusaleminkävijä (1103–1130) Maunu Sokea (1130–1135) Harald Gille (1130–1136) Sigurd II Munn (1136–1155) Inge Koukkuselkä (1136–1161) Maunu Sokea (1137–1139) Östen II Haraldsson (1142–1157) Haakon Harteikas (1157–1162) Maunu Erlinginpoika (1161–1184) Sverre Sigurdinpoika (1184–1202) Haakon III Sverrenpoika (1202–1204) Guttorm Sigurdsson (1204) Inge II Bårdinpoika (1204–1217) Filippus Simonsson (1207—1217) Haakon IV Haakoninpoika (1217–1263) Haakon Nuori (1240–1257) Maunu VI Lainparantaja (1263–1280) Eerik II Maununpoika (1280–1299) Haakon V Maununpoika (1299–1319)
Bjälbo-suku	Maunu Eerikinpoika (1319–1355) Haakon VI Maununpoika (1343–1380) Olavi Haakoninpoika (1380–1387)
Kalmarin unioni	Margareeta I (1380–1412) Eerik XIII Pommerilainen (1389–1442) Sigurd Jonsson (1439–1442) Kristoffer Baijerilainen (1440–1448) Sigurd Jonsson (1448–1449) Kaarle I (1449–1450) Sigurd Jonsson (1450–1452) Kristian I (1450–1481) Jon Svalesson Smör (1482-1483) Hannu I (1483–1513) Kristian II (1513–1523)
Oldenburgin suku	Fredrik I (1523–1533) Kristian III (1534–1559) Fredrik II (1559–1588) Kristian IV (1588–1648) Fredrik III (1648–1670) Kristian V (1670-1699) Fredrik IV (1699–1730) Kristian VI (1730-1746) Fredrik V (1746-1766) Kristian VII (1766–1808) Fredrik VI (1808–1814) Kristian VIII (1814)
Holstein-Gottorp-suku	Kaarle XIII (1814–1818)
Bernadotte-suku	Kaarle XIV Juhana (1818–1844) Oskar I (1844–1859) Kaarle XV (1859–1872) Oskar II (1872–1905)
Glücksburg-suku	Haakon VII (1905–1957) Olavi V (1957–1991) Harald V (1991–)

Auktoriteettitunnisteet
Kansainväliset	FAST ISNI VIAF WorldCat
Kansalliset	Norja Chile Saksa Israel Yhdysvallat Ruotsi Tšekki Alankomaat Puola Vatikaani
Henkilöt	Deutsche Biographie DDB Kansallisbiografia
Muut	IdRef

Olavi Pyhä

Sisällys

Elämäkerta

Kuoleman jälkeen

Skandinavia

Pyhä Olavi ja Suomi

Muualla Euroopassa

Pyhälle Olaville nimettyjä kirkkoja Suomessa

Luterilaisia (ja entisiä katolisia) kirkkoja

Nykyisiä katolisia kirkkoja

Lähteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Olavi Pyhä

Elämäkerta

Kuoleman jälkeen

Skandinavia

Pyhä Olavi ja Suomi

Muualla Euroopassa

Pyhälle Olaville nimettyjä kirkkoja Suomessa

Luterilaisia (ja entisiä katolisia) kirkkoja

Nykyisiä katolisia kirkkoja

Lähteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku