Pag
Pag on Kroatialle kuuluva saari Adrianmerellä. Se on yhdistetty mantereeseen sillalla. Pinta-alaa saarella on 284,6 km² ja se on 63 kilometrin pituinen. Pag on Kroatian Adrianmeren saarista suurin. Se tunnetaan pitsistä ja juustostaan (Paški sir).[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merkkejä ihmisasutuksesta Pagilla on jo kivikaudelta lähtien. 100-luvulla eaa. saarta asutti liburni-niminen illyyrien heimo. Rooman valtakunta alkoi vaikuttaa alueella ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Saaren nykyinen nimi on johdettu latinan kylää tarkoittavasta sanasta pagus. 500- ja 600-lukujen jaa. aikana saaren asuttivat slaavit. Saaren eri alueet päätyivät Rabin ja Zadarin kirkkojen hallintaan.[2]
Monien muiden Dalmatian saarien tavoin saari päätyi Venetsialle vuonna 1409. Valtaukseen johtaneissa taisteluissa pahoin kärsinyt tuolloin nimellä Cissa tunnettu saaren pääkaupunki siirrettiin 1400-luvulla vanhalta paikaltaan nykyiselle. Vuonna 1797 Dalmatia ja Pagin saari päätyivät osaksi Itävaltaa. Napoleonin sotien aikana saari oli jonkin aikaa Ranskan vallan alainen, ja sen palauduttua Itävallalle sen talous kasvoi suolan tuotannon myötä.[2]
Vuonna 1918 saaresta tuli osa Jugoslavian kuningaskuntaa ja toisen maailmansodan aikana sitä miehittivät Italia ja Natsi-Saksa. Saari vapautettiin 5 huhtikuuta 1945 ja sodan jälkeen se oli jälleen osa Jugoslaviaa aina Kroatian itsenäistymiseen saakka vuonna 1991.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pag Wikimedia Commonsissa